Intersukupuolisuus - olemme monenlaisia!
Kehon erityisyys voi näkyä heti syntymässä rakenteen erityisyytenä. Toisinaan piirteet ovat niin hienovaraisia, että osa saa tietää intersukupuolisuudestaan vasta murrosiässä, jos vaikkapa kuukautiset eivät ala – tai vasta myöhemmin, jos lapsen saamiseen liittyy vaikeuksia. Monet ihmiset elävät koko elämänsä tietämättä asiasta.
Vaihtelun piiriin kuuluvia ominaisuuksia ja kehonpiirteitä ovat esimerkiksi hormonien eritys ja miten keho reagoi niihin, kromosomit, karvoitus, pituus, sukurauhaset (siis onko munasarjat tai kivekset), sukuelimet, rinnat, ihon paksuus ja ääni. Intersukupuolisuus voidaan nähdä osana luonnollista kehojen vaihtelua.
Intersukupuolisuudella viitataan noin 40:n eri diagnoosiin, joilla on vaihtelevat ilmenemisen tavat. Tärkein on kuitenkin ihmisen oma kokemus itsestään ja sukupuolestaan. Voimme kokea olevamme sukupuolettomia, intersukupuolisia, miehiä, muunsukupuolisia, naisia, transihmisiä, tai jotakin muuta. Intersukupuolisuudella viitataan niiden ihmisten kokemuksiin, jotka ovat syntyneet kehoon, joka ei täytä naisen tai miehen keholle asetettuja normeja.
Arvosta erityislapsen kehoa
Jos lapsen keho on erityinen, siitä pitää voida puhua ja sitä pitää arvostaa. Jokainen lapsi saa olla ylpeä omasta ainoasta kehostaan ja iloita siitä! intersukupuolisuudella viitataan niiden ihmisten kokemuksiin, jotka ovat syntyneet kehoon, joka ei täytä naisen tai miehen keholle asetettuja normeja.
Monen intersukupuolisen kokemus on kuitenkin se, että kehoa on tutkittu ja hoidettu, ehkä leikattu, mutta etenkin leimattu poikkeavaksi. Monia on ohjattu salailuun, häpeään ja suorittamaan sukupuolta, jotta erityisyys ei paljastuisi. Voi olla ikäviä kokemuksia: omat toiveet, halut, kokemus ovat aikuisenakin hukassa.
Suuri ongelma on häpeä ja puhumattomuus, sanojen puute, salailu ja vierauden kokemus. Lapsi ei saisi puhua, ei tutkia mitä itse on tai haluaa olla. Lapsi ei voi silloin kysyä: Onko tämä hyvä keho? Ongelma on myös ristiriitaiset arvot. Mikä riittää ihmisyyteen? Mitä on mieheys, naiseus, sukupuoli ja ihmisyys, jos ne vaativat salaamista tai eivät hyväksy meistä jokaista? Onko kaikkien sovittava kaksijakoiseen, selkeään tytön ja pojan, miehen ja naisen muottiin?
Olemme kaikki monenlaisia
Kenelläkään ei ole ”standardikehoa”. Kehot ovat todella vaihtelevia. Saako erityinen keho olla hyvä ja olla olemassa? Sallimmeko syrjinnän ja loukkaukset, vaadimmeko muokkausta ja salailua? Pakotammeko jo lapsia ahtaaseen tytön tai pojan muottiin väkisin, etteivät muut hämmenny tai häiriinny? Voisihan tätä hämmennystä auttaa tiedolla ja avoimella puheella.
Puhutaan avoimesti monenlaisuudesta
Häpeä, salailu ja stigma tekevät intersukupuoliset ihmiset näkymättömiksi yhteiskunnassa. Huonommuuden kokemus johtaa muun muassa lisääntyneisiin psykososiaalisiin ongelmiin ja itsemurhayrityksiin.
On tärkeää, että näistä asioista puhutaan enemmän. Jokaisen lapsen tulee olla ylpeä kehostaan. Jos avoimuuden ja hyväksynnän kautta jokainen omanlainen keho saisi näkyä ja olla ylpeä omasta ihanuudestaan. Jokaisen omanlainen keho saisi olla juuri tämän ihmisen identiteetin rakennusaine, mahdollisuus ja voimanlähde.