BETA Siirry sisältöön

Miks jotku kiusaa?

Julkaistu 28.05.2019 - Väestöliitto
Jokainen ymmärtää kiusaamisen omalla tavallaan, eli ei ole yhtä tai edes kahta tapaa kiusata. Vaikka kiusaaja luulee olevansa hauska ja vitsikäs, kertoessaan kaverinsa toilailuista, voi kaveri kokea huutelun kiusaamiseksi.
Poikien Puhelin
Tuottanut Väestöliitto

Usein kiusaaminen on kuitenkin tönimistä, haukkumista, lyömistä, pilkkaamista tai mitä tahansa toimintaa minkä tarkoituksena on vahingoittaa tai loukata toista ihmistä. Kiusaamiseen voi osallistua myös useampi henkilö, esimerkiksi kiusatun eristäminen luokan, ryhmän tai vaikka sosiaalisen median avulla.

Mistä kiusaaminen johtuu? Syitä voi olla monia. Johtuuko se kiusaajasta, opettajasta vai koko koulun ilmapiiristä tai kiusatusta? Nykykäsityksen mukaan kiusaamisen yksi keskeisimmistä syistä se, että kiusaaja pyrkii pönkittämään omaa asemaansa tai tavoittelee valta-asemaa ryhmässä. Kiusaaja saattaa myös purkaa omaa pahaa oloaan kiusattuun, mutta vaikka kiusaajalla olisikin paha olla, ei se oikeuta sen purkamista sivullisiin. Ja joskus kiusaaja vain kiusaa ilkeyttään ilman kummempia perusteluita.

Monesti myös moni osallistuu kiusaamiseen tietämättään. Kiusaajan luokalla olevat oppilaat saattavat osallistua eristämiseen, koska eivät halua itse joutua kiusatuksi. Sen takia on tärkeää, että kaikki puuttuvat kiusaamiseen. Jokaisella on velvollisuus ilmoittaa kiusaamisesta esimerkiksi opettajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle.

Kiusaaminen on väkivaltaa ja se voi johtaa myös rikosilmoituksen tekemiseen. Kiusaaminen voi myös jättää elinikäiset jäljet kiusattuun. Aivotutkimuksissa on todettu, että kiusaaminen ja sosiaalinen ahdistus jättävät jäljen samaan osaan aivoista, kuin kidutus. Kiusaaminen voi myös jättää traumoja ja se voi vaikuttaa kiusatun minäkuvaan, identiteettiin sekä itsetuntoon. Siksi on tärkeää että kaikki puuttuvat yhdessä kiusaamiseen, oli kyseessä koulu, koti tai vaikka työpaikka. Kiusaamisella ei tulisi olla sijaa yhteiskunnassa.

Oliko tästä sinulle apua?