Siirry sisältöön

Keskustelutehtävä kumppanin kanssa: Haluatko kanssani lapsen? Milloin?

22.04.2022 klo 11:33 - Kirjoittanut Heli Vaaranen , psykoterapeutti , Väestöliitto
Yksi vaikeimpia keskusteluja kumppanin kanssa on neuvottelu lastensaannista. Moni jättää keskustelun käymättä, koska pelkää painostavansa kumppania. Toiset taas pelkäävät vastausta, jota eivät halua kuulla. Tartu hetkeen ja ota asia puheeksi! Paras hetki rauhalliseen ajatustenvaihtoon on ryhtyä juttelemaan levänneenä, kiireettömänä ja vaikkapa kahvikupin ääressä.

Vaikean keskustelun aloittaminen

Keskustelun aloittaminen käy parhaiten suoraan, ihan yksinkertaisesti:

  • ”Hei kuule, olen miettinyt, että haluan ehkä saada lapsia jonakin päivänä. Oletko sinä miettinyt, haluatko lapsia?”
  • Tai näin: “Olen huomannut, että moni kaveripiirissä odottaa lasta. Olen miettinyt, että itse mieluummin eläisin lapsivapaana. Mitä itse mietit asiasta? Ajattelin, että sinun on hyvä tietää.”

Jos sinua pelottaa nostaa asia keskusteluun, mieti, mistä se voisi johtua.  Pelkäätkö, että keskustelu päätyy riitaan? Oletko itse epävarma siitä, mitä haluat? Epäröintisi on tärkeä signaali, josta voisit jutella vaikkapa psykoterapeutin chatissa, jonka löydät täältä. Ihmissuhteissa on tärkeää, että myös vaikeista, isoista asioista pystytään keskustelemaan.

Kummankin kumppanin näkemys on arvokas ja sitä tulee kunnioittaa. Kummallakin on oikeus pitää oma mielipiteensä ilman painostusta. Hyvä keskustelu tarkoittaa, että pohditte asiaa yhdessä eri kanteilta.

Monille on tärkeää ymmärtää, miksi kumppani toivoo joko lapsia tai lapsivapaata tulevaisuutta. Monet suuret ratkaisut elämässä perustuvat tunteeseen, joten niitä on vaikea selittää järjellä.  Miksi-kysymys ei aina saa vastausta. Voi myös olla, että kumppani ei itsekään vielä tiedä.

Perhe on laaja käsite ja se voi merkitä joillekin lapsia ja toisille ei. Perhe koostuu läheisistä ihmissuhteista. ” Perhesuhteilla tarkoitetaan laajasti ihmiselle merkityksellisiä läheisiä per-
heenjäseniä. Perheisiin laskemme myös lapsettomat parisuhteet ja eri kotitaloudessa
asuvat perheenjäseninä pidettyt henkilöt, kuten isovanhemmat.”

Myös pari – tai monisuhde voi olla monennäköinen. Voi olla että suhteeseen kuuluu useampi osapuoli, tai teillä voi olla ajatuksia avoimesta suhteesta jossakin vaiheessa elämää. Keskustelemalla avoimesti voitte käsitellä lastenhankintaa omannäköiseenne suhteeseen.

Kun mietitte yhdessä, mitä lapsen saaminen tai lapsivapaa elämä lopulta merkitsisi, voitte mahdollisesti tulla tulokseen, jonka molemmat voivat hyväksyä.

Kun vastaus on “kyllä”

  • Jutelkaa siitä, milloin olisi hyvä hetki? Muistattehan, että täydellistä hetkeä tuskin tulee, eikä vauva välitä asunnon koosta tai lastenvaunujen merkistä : ) Aikaa lapselle tulee olla, ja on tietenkin hyvä miettiä verkostoja, joista saa tukea.  Verkostot helpottavat esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista.
  • Raskaaksi tuleminen voi viedä aikaa, ja siihen saatetaan tarvita tukea lisääntymisterveyden palveluista. Jutelkaa etukäteen siitä, millaista tukea annatte toisillenne yrittäessänne raskautta. Millaiset vaihtoehdot tulevat kyseeseen lisääntymisterveyden palveluista?
  • Jutelkaa siitä, pyrittekö saamaan biologisen lapsen vai mahdollisesti adoptoidun, tai käyttäisittekö muita reittejä vanhemmaksi tulemiseen?  Valmistautukaa siihen, että aikaa kuluu, esimerkiksi adoptio on pitkä prosessi.
  • Keskustelkaa siitä, miten tuette toisianne raskauden, yrittämisen, hoitojen tai vaikkapa adoptiolapsen odottamisen aikana. Millainen tuki on sinulle tärkeää? Miten olet valmis tukemaan toista?

 

Kun vastaus on “ei”

Miten keskustelu päättyi? Päättyikö se niin, että sinä haluat lapsen, mutta kumppani ei? Tämä on vaikea asia ottaa vastaan, mutta on kuitenkin hyvä kuulla se ennemmin kuin myöhemmin. Moni voi pitää parisuhdetta hukkaan heitettynä, jos toivottua perheellistymistä ei tapahdukaan. Seurustelu kuitenkin merkitsee yhteensopivuuksien ja eroavaisuuksien esille tuloa kahden ihmisen välillä. On aivan luonnollista, että kaikista asioista ei olla samaa mieltä.  Jos yhteensopivuutta lapsitoiveen kannalta ei ole, keskustelkaa siitä, miten olisi hyvä edetä. Joillekin mahdollisuus vanhemmaksi tulemiseen on suhteen jatkamisen edellytys, ja toisille ei. Se selviää vain keskustelemalla.

Ei-vastauksen kuuleminen erityisesti vauvakuumeiselle on vaikea paikka. Se voi olla suuri pettymys.  Unelma lapsesta juuri tämän kumppanin kanssa voi särkyä.

Pohdi silloin seuraavia seikkoja:

  1. Haluatko lapsesi syntyvän perheeseen, jossa molemmat tai kaikki vanhemmat häntä kovasti toivovat ?
  2. Oletko valmis joustamaan omista vauvahaaveista, jos kumppani ei halua lasta?
  3. Jos luovut vauvahaaveesta, muista, että valinta on sinun. Älä syytä siitä kumppaniasi.
  4.  Jos et halua luopua vauvahaaveistasi, pohdi, onko tämä suhde sellainen johon haluat jäädä.

 Kun vastaus on “ehkä joskus, muttei nyt”

Miten keskustelu päättyi? Päättyikö se niin, että sinä haluat lapsen, mutta kumppani ei ole vielä valmis?  Hän ehkä haluaa lapsen, mutta vasta myöhemmin. Tai kenties hän ei kykene antamaan lapsitoiveestaan mitään vastausta. Tässä kohdin on tärkeää ymmärtää oman päätöksenteon merkitys. Kumppanin päätöksen odottelu ei aina ole hyvä elämänstrategia. Sekä naisten että miesten kohdalla ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen. Ikä vaikuttaa myös äidin sekä lapsen terveyteen liittyviin riskeihin.  Lue lisää lisääntymisterveyudestä täältä https://www.terveyskyla.fi

Sateenkaarevien henkilöiden lastenhankinnasta voit lukea täältä.

Käytä omaa pohdintaasi sen kannalta, missä aikataulussa tahtoisit itse edetä ja millaisia valintoja se merkitsee sinun itsesi, sekä sinun suhteesi kannalta. Suuren unelman evääminen kumppanilta ei yleensä johda hyvään lopputulokseen suhteessa. Kumppanin painostaminen omaan tahtoon ei myöskään saa aikaan kokemusta, että päätös on yhteinen.

Mistä voisi olla kyse, kun yhteisymmärrystä ei löydy?

Kun näkemykset eroavat täysin, eikä minkäänlaista yhteisymmärrystä tunnu löytyvän, voi kyse olla

  • Sitoutumisesta – haluaako kumpikin aidosti sitoutua suhteeseen?  Perheellistyminen merkitsee vastuuta ja sitoutumisen vahvistumista.
  • Parisuhteesta – kokevatko molemmat, että suhde kestää perheellistymisen vaiheet? Onko suhteessa riittävän hyvä olla molemmille?
  • Jos teillä on jokin muu suhdetyyppi, samat keskustelut ovat tärkeitä. Esimerkiksi lastensaanti avoimessa suhteessa, polyamorisessa suhteessa tai vaikkapa platonisessa suhteessa vaativat avointa keskustelua siitä, mitä kukin odottaa tulevalta.
  • Henkilöhistoriasta – esimerkiksi olivatko toisen tai molempien vanhemmat olleet yhdessä vain lasten takia ja kaikki voivat huonosti?
  • Haaveista – joidenkin haaveisiin kuuluu perhe, toisten haave on lapsivapaan elämän mukanaan tuomat mahdollisuudet.
  • Ylivoimaisilta tuntuvista peloista  – yksi teistä pelkää pahinta? Keskustelkaa siitä, mihin  pelot liittyvät: lapsen menettämiseen, raskauteen tai synnytykseen, parisuhteen kestävyyteen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, epävarmuuteen omasta itsestä tai puolisosta vanhempana, omaan perhetaustaan, mielenterveyteen tai fyysiseen terveyteen (esimerkiksi pelot sairauden perityvyydestä).
  • Puolison peloista – nämä pelot on hyvä tunnistaa myös puolisossa, keskustella ja käsitellä, mutta että niitä sinällään ei tarvitse nähdä esteenä .
  • Valtasuhteista – ehkä  suhteessanne yksi teistä pitää käsissään valtaa toista enemmän. Kumppani pelkää lapsen tulon vievän mahdollisuuden lähteä raskaasta suhteesta?
  • Normatiivisista odotuksista. Joskus ajatellaan, että lapset kuuluvat perinteisesti hyvään elämään ja niiden yrittämistä pidetään itsestäänselvyytenä.  On hyvä miettiä mitä lapsen tuleminen muuttaa ja haluatteko sitä todella.
  • Tietämättömyydestä.  Kielteiset mielikuvat lapsiperhearjesta vastaavat todellisuutta vain osittain. Joskus lapsen mukanaan tuomat ilot, elämän uudenlainen mielekkyys ja tasapaino unohtuvat. Tai päinvastoin, lapsen saatetaan kuvitella ratkaisevan kaikki ongelmat.
  • On siis paljon pohdittavaa!

Keskustelkaa rauhallisesti jokaisesta ylläolevasta kohdasta erikseen – ja edessänne on voi olla yksi parhaista keskusteluistanne koskaan!  Hyvän keskustelun avain on ottaa vastaan ja kuunnella mitä toinen sanoo, väittämättä vastaan tai puolustelematta.  Kun kumppani kertoo, miten hän asiat kokee, se on hänen kokemuksensa, ei sinun. On OK, että teillä on samoista asioista eri kokemus.

Joskus pariterapiassa saatava keskusteluapu on hyväksi. Toisinaan oman pohdinnan selkeyttäminen puolueettoman terapeutin tukemana yksilöterapiassa auttaa.

Pattitilanne ja mitä sitten voi tehdä tehdä, kun ollaan eri mieltä?

Joskus keskustelut perheellistymisestä päätyvät pattitilanteeseen. Kumpikaan ei ole valmis joustamaan, mutta kumpikaan ei myöskään ole valmis tekemään isoja päätöksiä yhdessäolon jatkamisesta.  Kuvaan tätä vaihetta parin neuvotteluissa “kellumiseksi”. Kumppanit väittelevät itsensä väsyksiin, mutta mitään edistymistä suuntaan tai toiseen ei tapahdu. Tämä on tietenkin turhauttavaa, mutta moni saattaa toisaalta lakaista ongelman maton alle ja jatkaa elämää kuten ennenkin. Aikaa kuluu.

Jos olet pattitilanteessa, mutta haluat nähdä jotakin edistystä, toimi näin:

  1. Arvosta sitä, mitä neuvottelun kulussa opit kumppanistasi ja itsestäsi. Teillä on edessä todella hienoja keskusteluja, jos voitte jakaa keskenänne ne ajatukset, pelot, huolet, ja ikävän ja/tai vauvan kaipuun, joita aihe herättää.  Kun otat vastaan ja kuuntelet kumppanin ajatukset, luot turvallisen ympäristön keskustelulle ja jatkokeskustelulle.
  2.   Jos haluat poistaa kumppanisi pelkoja perheellistymisestä, osoita teoilla, eikä pelkästään sanoilla, että sinä autat häntä kantamaan pelkonsa.
  3.  Tee yhteenveto siitä, mitä kuulet hänen sanovan esimerkiksi näin. Kuulen, että olet huolissasi siitä, miten rahat riittävät. Kuulen, että pelkäät, että oma harrastaminen on lopetettava. Kuulen, että epäröit, onko sinusta vanhemmaksi.
  4. Sopikaa yhdessä, milloin jutellaan asiasta uudelleen. Silloin, kun kumppaneilla on vaikeita asioita puitavana, ei ole hyväksi pyörittää niitä koko aikaa, vaan sovitusti. Vaikeilla keskusteluilla on alku ja loppu, ja sitten otetaan uusi, rauhallinen miettimistauko seuraavaan keskusteluun saakka.
  5. Joskus pattitilanne ratkeaa sillä, että tuot keskusteluun aivan uusia näkökulmia.

 

Ohje rakentavaan keskustelun lopetukseen

Ota vastuu siitä, miten purat tunteitasi.  Näin sensitiivisen asian ollessa kyseessä tunteet vellovat. Suojele kuitenkin itseäsi ja kumppania ylimääräiseltä mielipahalta. Riitely ei ratkaise tätä asiaa.  Voit itkeä, lehteä lenkille tai salille, voit soittaa ystävälle tai sukulaiselle. Voit tarttua siihen harrastukseen, joka tuottaa sinulle rauhallista mieltä. Tunteiden käsittelyn tavat ovat yksilöllisiä. Jos kumppanisi lähtee kotoa vaikkapa ajelemaan tai urheilemaan, se on hänen tapansa purkaa tunteita. Kunnioitetaan kummankin yksilöllistä tapaa tunnemyrskyssä.

Rakentava keskustelun lopetus jättää ovet auki seuraavalle juttelulle. Pyri siihen, että molemmilla on keskustelun jälkeen olo, että häntä on kuunneltu. On hyväksyttävää ajatella siten, kuin kumpikin itsenäisesti ajattelee.

 

Lähteet:

Having a Baby: When You don’t Agree. Psychology Today. February 26, 2015

Heli Vaarasen havaintoja psykoterapiatyöstä 2008 – 2022.

Tammisalo, Kristiina yms (22.9.2020): Digitalinen hyvinvointi perheissä. Valtioneuvosto. Lue täältä.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Ero etäsuhteessa

Oletko etäsuhteessa? Ovatko tunteesi alkaneet vakavasti hiipua? Voi tuntua vaikealta, että haluat lopettaa suhteen, joka ei ole vielä edes...

Päätöksenteon ABC, kannattaako suhteeseen jäädä?

On luonnollista pohtia joidenkin suhteiden tulevaisuutta. Oletko neuvoton, vaikka haluaisit jo tehdä päätöksen? Onko sinun vaikea tunnistaa...

Seurustelu teemachat 15.11.2022

Elätkö endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n tai vulvodynian kanssa? Haluaisitko keskustella anonyymisti siitä, miten gynekologinen sairaus tai...