Siirry sisältöön

Stressiä ja riitoja kumppanin kanssa - miten voimme korjata suhteemme?

ID 275333

Hei. Haluisin kysyä kun meillä on kihlattuni kanssa ollut nyt paljon stressiä ja sen vuoksi riidoilta ei olla vältytty. Nyt hiukan olemme erkaantuneet, mutta molemmat haluaisimme korjata suhteemme. Ongelmana on vain, kun ei kumpikaan ole hyvä puhumaan tunteistaan. Onko tällaiseen jotain millä voisi alkaa perkaamaan ja parantamaan parisuhdetta?

Asiantuntija vastaa

28.04.2022 klo 09:19 - Vanhemmuuden asiantuntija , Väestöliitto

Hei,  

kiitos kysymyksestäsi. Et kerro tarkemmin, millaiset asiat ovat aiheuttaneet stressiä ja miten olette päässeet siitä yli. Koitan vastauksessani tuoda parisuhteen toimivuuteen yleisesti vaikuttavia asioita ja joitakin ajatuksia siitä, miten yleisesti voi parantaa tai muuttaa vuorovaikutusta parisuhteessa.  

Parisuhteessa on aina sovitettava erilaisia tapoja toimia, erilaisia toiveita, erilaisia elämäntilanteita ja erilaisia taustoja yhteen. Arjen toimivuuden näkökulmasta parisuhde edellyttää toisen kuuntelemista, omien toiveiden ja ajatusten ilmaisemista, kompromissien etsimistä ja yhteisen ajan viettämistä niin, ettei kumpikaan koe jäävänsä huomiotta.  

Omien tarpeiden ilmaiseminen voi tuntua haasteellista, jos ei ole sellaiseen tottunut. Usein saattaa ajatella, että kumppanin pitäisi ymmärtää sanomattakin niitä toiveita ja tarpeita, joista ei ole ollut puhetta – että kumppani ikään kuin itsestään oivaltaa, miten vastata toisen toiveisiin. Ajatellaan, että kumppani tuntee minut ja siksi tietää, miten toimia. Tai toivotaan, että kumppani ymmärtää kysyä. Arvailu ja oletukset voivat kuitenkin johtaa vääriin tulkintoihin. Joskus tyytymättömyys tai erimielisyydet johtavat riitelyyn.  Jos erimielisyyksille ei ole tilaa, tai osaamista riidellä rakentavasti, saattaa syntyä syyttelyn ja puolustautumisen kehä, josta on vaikea päästä eteenpäin.  

Erilaiset jännitteet ja stressi voivat vaikuttaa siihen, kuinka onnistuu säätelemään omia tunnereaktioitaan., kykyyn kuunnella ja ilmaista omia ajatuksiaan ja tunteitaan.  Tunteiden sanottamista kannattaa harjoitella, vaikka aamulla herätessä, ruokaa laittaessa, ulos lähtiessä tai ihan milloin vain. 

Avoin keskustelu ja omien tarpeiden ja tunteiden sanottaminen on tärkeää. Jotta kumppani ymmärtäisi, miltä sinusta tuntuu, on oleellista, että itse tunnistat omia tunteitasi ja olet rehellinen itsellesi. Voitte opetella tunteiden tunnistamista ja sanottamista ensin kumpikin itseksenne. Missä tahansa arkisessa tilanteessa voi pysähtyä hetkeksi omien tunteiden äärelle.  

Kokeile aamulla herätessäsi kysyä itseltäsi: miltä minusta tuntuu juuri nyt? Minkä värinen tunne mielestäni on? Missä kohtaa kehoani tunne tuntuu? Liittyykö tähän tunteeseen jokin muu tunne, joka minua mietityttää? Miksi minussa on juuri tämä tunne? Entä miksi minussa ei ole jotain tunnetta juuri nyt jne. Voit myös kirjoittaa mielessäsi olevia tunteita ylös tai vaikka äänittää puhelimeen. Toisinaan tunnetta voi olla vaikea nimetä. Keskity silloin siihen, millainen olo sinulla on ja miltä se kehossa tuntuu. Voit miettiä jännitätkö joitain lihaksia, puretko hampaita yhteen, vapisevatko jalkasi jne.   

Toista sama muutamana aamuna. Jos kumppanisi on tehnyt saman harjoituksen, voitte kertoa toisillenne, millaisia aamuheräämiseen liittyviä tunteita sinulla on ollut ja millaisia hänellä. Kun toinen kertoo, toinen kuuntelee ja voi halutessaan esittää tarkentavia kysymyksiä. ”Kerroit, että sinua harmitti aamulla, osaatko sanoa, mitä olisit toivonut silloin minulta?” tai ”Sanoit, että herätessäsi tunsit olosi levänneeksi. Kerrotko tarkemmin, miltä sinusta silloin tuntui?”  

Kiihtyneenä nousevat voimakkaat tunteet pintaan, eikä siinä hetkessä ole välttämättä helppoa saada sanottua kumppanille juuri sitä, mitä haluaisi. Jotta keskustelu onnistuisi ja tunteitakin olisi helpompi sanottaa, on usein hyödyksi ottaa pieni aikalisä siihen hetkeen, jolloin ilmapiiri alkaa kiristyä. Sopikaa yhdessä, että kummalla tahansa teistä on lupa poistua tilanteesta hetkeksi rauhoittumaan. Kun mieli on hieman tasaantunut, adrenaliinitaso laskenut, on helpompi keskustella mitä koki siinä tilanteessa, miltä se tuntui, entä miten olisi toivonut kumppanin reagoivan jne.  

Myös riitelytaitoja voi harjoitella. On tärkeää, että parisuhteessa on lupa olla myös eri mieltä asioista, ilman että tilanne muodostuu pelottavaksi tai uhkaavaksi kummallekaan. Oleellista on kiinnittää huomiota omaan toimintaansa niissä tilanteissa, joissa on eri mieltä kumppanin kanssa. Mieti, mitä haluat ilmaista hänelle? Mikä sinua asiassa oikeasti harmittaa ja miten saat sen kerrottua kumppanillesi?  

On tärkeää, että kiinnitätte huomiota siihen, millaisia sanoja käytätte riidellessä. Kysyminen on usein tuloksellisempaa, kuin oman mielipiteen vakuuttaminen. Opetelkaa kysymään tarkentavia kysymyksiä: mitä tarkoitat, selitätkö vielä, ymmärsinkö sinua oikein jne. Erimielisyydet eivät puhkea avoimeksi riidaksi, jos ilmapiiri pysyy kunnioittavana ja kuuntelevana. Miettikää, miten puhuttelette toisianne ja millaisia sanoja tilanteesta käytätte. Nimittely ja syyllistäminen saavat vastapuolen usein puolustautumaan. Samoin ilmaisut, jotka viestivät, ettei kunnioita kumppanin mielipidettä tai toimintaa. Muistakaa myös kiittää toisianne silloin, kun onnistutte keskustelemaan erimielisyyksistä ääntä korottamatta.  

Sanottakaa sitä hyvää ja toimivaa, mikä parisuhteessanne on. Ilmaisemalla positiivisia ja myönteisiä asioita, opettelette samalla puhumaan tunteistanne – myös niistä vaikeista, joita voi olla vaikea sanottaa.  

 

Voit lukea lisää rakentavan riitelyn perusteista täältä https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/miten-riidella-rakentavasti/  

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kumppanuusvanhemmuus-chat

Kumppanuusvanhemmuus on suunniteltua ja jaettua vanhemmuutta, jossa vähintään kaksi henkilöä ilman keskinäistä romanttista rakkaussuhdetta...

Perhevapaiden jakaminen ja raha

Vuonna 2022 toteutunut perhevapaauudistus mahdollisti aiempaa joustavamman vanhempainvapaiden jakamisen. Videolla käydään läpi vapaiden ja niiden...

Ruokakasvatus perheessä (selkeällä suomen kielellä ja tekstitettynä)

Marttaliiton asiantuntija Päivi Kaipainen ja Ruokakasvatusyhdistys Ruukun asiantuntija Henriikka Jussila antavat vinkkejä ruokakasvatukseen...