Siirry sisältöön

Parisuhdehaasteet pikkulapsiperheessä

ID 264055

Hei! Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä muutaman kuukauden päästä kaksi vuotta. Ja meillä on yksi tytär, kohta 11kk. Meillä on nyt pidemmän aikaa mennyt huonommin parisuhteessa. Joka päivä tulee useita kinasteluja, piikittely, turhanpäiväisiä väittelyitä ja kumpikin haluaa olla oikeassa asioissa. Emme kumpikaan kestä olla väärässä, temperamenttisia ollaan.

Intohimoa ja läheisyyttä ei mielestäni ole niin kuin seurustelun alussa. Miten tilannetta voisi parantaa? Minä tarvitsin ja haluaisin enemmän seksiä ja olen siitä maininnut miehelleni, mutta mieheni mielestä seksiä on sopivasti. Yhteistä aikaa on vain illalla, jolloin tyttö nukkuu. Silloin katsotaan televisiota ja syödään. Kesällä viimeksi vietimme kahdenkeskistä aikaa, melomassa oltiin. Se on ollut ainut kerta tytön syntymän jälkeen, jolloin olemme viettäneet kahdenkeskistä aikaa.

Olen jutellut miehelleni, että haluaisin arjessa jotain muutoksia, sillä arki rullaa aina samalla kaavalla ja en jaksaisi jatkuvasti samanlaisia päivä. Silloin ei huvita edes nousta sängystä, kun tietää jo päivän olevan samanlainen. Hän kertoi, että hänen mielestään tämä arki on ihan kivaa. Olemmeko tai onko hän vain kaavoihin kangistunut eikä huomaa, että arki pyörii vain samalla kaavalla. Miten voimme ratkaista asian?

Ärsyynnymme toinen toisistamme päivittäin ja aina tulee joku pieni kärhämä. Enkä oikein tiedä siihen syytä, vaikka olen sitä pohtinut jo pitkään. Esimerkiksi tänään illalla hänen tullessa kotiin, hän meni sohvalle makaamaan, sillä oli väsynyt. Lattialla oli leluja ja pöytä oli sotkuinen. Annoin lapselle iltapuuron, tein iltatoimet ja laitoin nukkumaan, joten en ehtinyt siivota. Kun näin mieheni niin hermostuin ja sanoin että hän vaan on siinä ja täällä on hirveä sotku. Laittoi sitten kumminkin lelut paikoilleen.

Meidän vuorovaikutuksemme on nykyään aika huono, ei keskustella syvällisiä. Haluaisin tietää, miten miehelläni menee oikeasti. Kun kysyn asiasta niin hän vastaa “Ihan hyvin”, mutta näen, että joskus joku asia askarruttaa eikä mies halua tai osaa avata sitä minulle enempää. Haluaisin mieheltäni enemmän tukea ja haluaisin, että häntä kiinnostaa oikeasti, miten minulla menee ja mikä on vointi. Kerran vain itkin eikä hän tullut lohduttamaan tai kysymään, mikä minulla on. Tuntuu, että olen pelkkää ilmaa ja näkymätön. Olen viime aikoina ollut surullinen ja itkenyt paljon tämän kertomani asian takia. Tuntuu, että olemme hukassa. Miten asia korjataan? Mihin katosi intohimo, hellyys ja rakkaudenosoitus?  Nämä ovat vain omia mietteitäni eikä mieheni ollut tässä mukana. Kiitos jo etukäteen vastauksesta!

Asiantuntija vastaa

19.11.2021 klo 15:36 - Väestöliiton asiantuntija, terveydenhoitaja, TtM , Väestöliitto

Hei!

Vauvan odotus, syntymä ja vauvavuosi muuttavat monella tapaa pariskunnan elämää ja arkea. Vaikka lapsi tuo perheeseen ilon ja onnen kokemuksia, voi muuttunut elämäntilanne koetella parisuhdetta. Parisuhteeseen kannattaa kuitenkin panostaa, sillä se vaikuttaa hyvinvointiin ja heijastuu myös lähipiiriin. Hyvinvoiva parisuhde lisää siis koko perheen onnellisuutta.

Kirjoitit vuorovaikutuksenne haasteista, päivittäisestä kinastelusta ja ärsyyntymisen kokemuksista. Syitä voi olla monenlaisia. Esimerkiksi väsymys, kokemus epätasavertaisesta kotitöiden jakautumisesta, raha-asiat ja ristiriidat seksuaalielämän toiveissa ovat tavallisia syitä, joista pariskunnilla tulee riitoja. Tunnistit myös temperamenttien vaikuttavan vuorovaikutukseenne. On tavallista, että tilanteiden kärjistyessä tuntemukset puretaan kumppaniin. Kotitöistä, ajankäytöstä ja tekemisistä sopiminen helpottaa arjen sujuvuutta.

Ilmaisit huolesi keskusteluyhteyden heikkenemisestä. Parisuhteen aikana näin voi käydä, mutta keskusteluyhteyttä voi onneksi virittää uudelleen. Se onkin tärkeää, sillä avoin keskustelu helpottaa haasteiden selättämistä ja yhdessä eteenpäin kulkemista. Miltä sinusta kuulostaisi keskusteluyhteyden avaaminen ulkopuolisen ammattilaisen tuella? Maksullisen pariterapian lisäksi ulkopuolisen kanssa keskustelu onnistuu maksuttomasti esimerkiksi seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskuksissa ja ajanvarauschatin kautta Väestöliiton asiantuntijoiden kanssa. Chatissa voi jutella tilanteesta luottamuksellisesti ja anonyymisti myös ilman kumppania. Parisuhdeaiheisissa asioissa on mahdollista saada apua myös parisuhdepuhelimen kautta. Linkin kautta pääset tutustumaan Perhepulma-sivustollemme ja varaamaan halutessasi aikaa ­­(Perhepulma – Apua ja tukea lapsiperheille | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi).

Toisinaan keskustelua on helpompi lähteä rakentamaan tekemisen kautta. Internetissä on hyviä tehtäviä ja kursseja, joiden kautta omasta parisuhteesta voi tehdä oivalluksia sekä yksin että yhdessä kumppanin kanssa. Hyvä kysymys -sivustolta löytyy Parisuhteen laatutesti, jonka kautta voitte lähteä syventämään keskusteluanne ja tarkastelemaan erilaisia parisuhteen teemoja (Keskustelutehtävä pareille – Parisuhteen laatutesti | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi). Väestöliiton nettisivuilta löytyy Minä ja me parisuhteessa -verkkokurssi, jossa käsitellään kattavasti pikkulapsiperheen vanhempien parisuhdetta. Kurssilta löytyy erikseen ja yhdessä toteutettavat osiot. Toinen suositeltava kurssi on Tunnekeskeinen parisuhdekurssi, joka antaa välineitä läheisyyden parantamiseen ja ristiriitojen ratkaisuun. Nettisivuilta löytyy myös hyviä, ajatuksia herätteleviä parisuhteen testejä vanhemmille. Sivustolla on lisäksi hyvää luettavaa parisuhteen seksuaalisuudesta ja läheisyydestä. Linkistä pääset(te) tekemään testejä ja tutustumaan verkkomateriaaleihin (Vanhemmuus ja parisuhde – Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi). Mielenterveystalon verkkosivuilta löytyy puolestaan Parisuhteen omahoito -ohjelma, jossa on monipuolisesti tietoa ja erilaisia tehtäviä muun muassa vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen liittyen (Parisuhteen omahoito (mielenterveystalo.fi).

Kurssien sisällöistä ja tehtävistä voitte saada ideoita ja ajatuksia siihen, miten voitte vaalia läheisyyttä ja yhteistä aikaa arjessa. Vauva-aikana parisuhdeaika usein vähenee, mutta laatu voi korvata määrän. Vaikka ravintolaillalliset ja yhteiset aktiviteetit kodin ulkopuolella ovat mukavia, aina niihin ei ole mahdollisuutta. Mitäpä jos lapsen uniaikaan sytyttäisitte kynttilöitä ja söisitte yhdessä tai katsoisitte tv:tä ja tarjoaisitte vaikkapa jalkahieronnan toisillenne? Tai lämmittäisitte saunan, mikäli nautitte siitä? Laatuaika voi siis olla hyvinkin arkista, kunhan silloin ollaan läsnä toiselle ja laitetaan esimerkiksi puhelimet ja työkoneet syrjään. On tavallista, että arjen tiimellyksessä voi unohtaa sen, kuinka suuri merkitys tällaisilla hetkillä on parisuhteelle. Mitäpä jos kokeilisit yllättää puolison yhteisellä arjen laatuhetkellä? Voi olla, että myös puolisosi huomaa tällöin yhteisen ajan vaikutuksen onnellisuuteenne. Yhteisen kivan hetken sopiminen puolison vapaapäivälle voi tsempata jaksamaan ajoittain samaa rataa kulkevaa arkea.

Kahden vuoden aikana suhteessanne on tapahtunut isoja muutoksia. Raskaus, synnytys ja vauvavuosi vaikuttavat sekä äitien että isien halukkuuteen, läheisyyden tarpeeseen ja intohimoon. Kontrasti alkuhuumaan voi olla iso. Seksielämästä tulee usein hetkellisesti vähemmän spontaania. Seksuaalielämän toiveista puhuminen on tärkeää ja kummallakin tulee olla turvallinen tunne kertoa omista tarpeistaan. Ohimenevien kosketusten ja pusujen kaltaiset hellyydenosoitukset arjessa lisäävät läheisyyttä parin välillä, vaikka seksiä olisi vähemmän.

Arjen keskellä onnellisuutta lisää myös hyvän huomioiminen niin itsessä, toisessa kuin ympärillä tapahtuvissa asioissa. Voitte kokeilla ottaa tavaksi kertoa iltaisin muutaman mukavan asian, mitä päivän mittaan on tapahtunut tai mitä toinen on sanonut tai tehnyt. Tämä on helppo keino vaihtaa arjen keskellä kuulumisia ja lisätä vuorovaikutusta.

Onko teillä mahdollisuutta saada apua lastenhoitoon lähipiiristä? Perheillä on erilaisia tilanteita tukiverkostojen ja lastenhoitoavun suhteen. Mahdollisuuksien mukaan, mikäli teistä tuntuu hyvältä, voi joskus käyttää myös ulkopuolista lastenhoitoapua. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitolta tai 4H-yhdistyksen kautta voi tilata koulutetun lastenhoitajan korvausta vastaan. Lastenhoitoapu voi mahdollistaa pikkulapsen vanhemmille yhteisen ajan viettämisen toisinaan myös kodin ulkopuolella.

On tärkeää huolehtia myös omasta jaksamisesta ja ajasta. Mitä sinä tykkäät tehdä ja mikä tuottaa sinulle voimavaroja? Mitkä asiat tuottivat iloa ennen lasta? Itsestä huolehtiminen ja itselle mieluisten asioiden toteuttaminen voi unohtua vauva-arjessa, sillä perhearjen, työelämän, kotitöiden, parisuhdeajan ja oman ajan tasapainossa pitäminen on välillä vaikeaa. Omasta jaksamisesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää, sillä hyvinvoiva vanhempi jaksaa arjessa paremmin ja tästä hyötyy koko perhe. Oman ajan myötä arkeen voi saada myös kaivattua vaihtelua. Jos oman hyvinvoinnin huomaa heikentyneen ja mieli on maassa, kannattaa tilanteeseen hakea rohkeasti apua esimerkiksi neuvolan kautta.

Toivottavasti sait tästä pitkästä vastauksesta kannustavia ajatuksia ja työkaluja parisuhteen hoitamiseen pikkulapsiarjessa. Jossain kohti parisuhteelle on enemmän aikaa ja tilaa, mutta parisuhdetta kannattaa ehdottomasti vaalia tässäkin hetkessä.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...

Nuoren itsenäistyminen haastaa vanhemman muutokseen

Itsenäistyvä nuori haastaa myös vanhempaa itsenäistymään. Vanhemman tehtävä on sekä tukea nuorta hänen itsenäistymisessään että kantaa...