Siirry sisältöön

Mustasukkaisuus ja uusperheen ero

ID 240946

Hei, olen 24-vuotias nainen ja olen seurustellut kolme vuotta 27-vuotiaan miehen kanssa, josta puolitoista vuotta avoliitossa. Mieheni on eronnut aiemmasta avioliitosta ja on kahden pienen lapsen isä. Kun tapasimme, rakkautemme syttyi hyvinkin nopeasti ja mies muutti toiselta paikkakunnalta luokseni.  

Miehelläni on ollut koko yhdessä olo aikamme aikana erittäin riitaisa suhde ex-puolisoonsa. Heidän välinsä eivät ole kunnossa, koska avioliitto päättyi pettämiseen naisen puolelta. Lapset ovat olleet luonamme aina silloin tällöin viikonloppuisin. Jossakin vaiheessa avoliittomme on alkanut rakoilemaan, on tullut riitoja miehen mustasukkaisuuden takia. Huomasin myös, että mieheni ei enää viime aikoina ole halunnut ottaa lapsia luoksemme ja hän on perustellut sen sillä, että meidän välillämme on paljon riitoja, jotka saattavat heijastua lapsiin. Ymmärrettävää toki, että hän haluaa suojella lapsia siltä. Missään vaiheessa en kuitenkaan ole ollut hänen lapsiaan vastaan, päin vastoin, pidän heistä kovasti ja tulemme mainiosti toimeen. Olen yrittänyt kannustaa häntä kuitenkin ottamaan lapsia luoksemme, sillä minusta arkemme sujuu kuitenkin suht hyvin, pienistä kinasteluista huolimatta ja lapset tarvitsevat isäänsä.  

Mustasukkaisuus minua kohtaan on kuitenkin pahentunut viime aikoina ja mieheni on monista mies puolisista tuttavistani mustasukkainen. Hän luulee, että minulla on suhteita muiden miesten kanssa hänen selkänsä takana. Tämä on aiheuttanut minulle paljon mielipahaa, koska joudun lähestulkoon koko ajan todistelemaan miehelleni rakkautta ja sanomaan että hän on aivan turhaan mustasukkainen. Olen joutunut myöskin näyttämään puhelimestani viestejä hänelle, jotta hän uskoo, ettei mitään sellaista ole olemassa mitä hän kuvittelee. Olen koko suhteemme aikana ollut erittäin omistautunut hänelle ja koska tiedän hänen taustansa, olen luotettavana kumppanina halunnut saada hänet tajuamaan, että kaikki ihmiset eivät petä ja hän voi tässä asiassa olla täysin luottavainen minuun, mutta tuntuu että luottamusta ei löydy. Se ei kuitenkaan ole auttanut ja kävimme näistä asioista puhumassa parisuhdeterapiassa. Hetken aikaa meni hyvin, mutta nyt taas olemme samassa tilanteessa.  

Tuntuu että miehelleni on jäänyt traumoja edellisestä liitosta, jotka heijastuvat liikaa meihin. Mieheni on kovin äkkipikainen luonne ja eräänä päivänä hän vain ilmoitti minulle, että hän tarvitsee mietintä aikaa suhteesta, koska ei koe olevansa hyvä ihminen minulle epäilyidensä takia sekä kertoi suoraan, että ex-puolison pettäminen heijastuu liikaa meidän suhteeseen. Hän sanoi minulle myös sen, että kokee olevansa huono isä lapsilleen ja haluaa korjata nyt asiat ja muuttaa takaisin kotipaikkakunnalleen, jotta pystyy vielä olemaan lasten elämässä, kun he ovat pieniä. Rakastan miestäni valtavasti riidoistamme huolimatta ja tämä tieto tuli minulle täysin järkytyksenä. Olen kerrankin elämässäni varma siitä, että hän on elämäni mies, jonka kanssa tahdon pitää yhtä, tuli mitä tahansa. Mies yritti järkytyksestäni huolimatta sanoa minulle, että ero ei tule olemaan lopullinen vaan haluaisi kovasti jatkaa kanssani esimerkiksi vuoden päästä ja tahtoo ehdottomasti pitää minut elämässään, vaikka avoliitossa ei haluakkaan nyt jatkaa.  

Tiedän että mieheni rakastaa minua valtavasti ja minä häntä, mutta tunteeni tällä hetkellä ovat todella sekavat. Minusta on hienoa, että mieheni on tajunnut syyt mistä ongelmat suhteessa johtuvat ja haluaa nyt antaa itselleen aikaa toipua vanhasta, mutta samaan aikaan koen katkeruutta siitä, miten mies pystyy vain lähtemään ja jättämään minut tänne ihan yksin erotilanteen keskelle. Haluaisin kovasti jatkaa miehen kanssa tulevaisuudessa ja elättelen toiveita hyvästä suhteesta hänen kanssaan. Nyt olen kovin surullinen ja lamaantunut tilanteesta, enkä oikein tiedä mitä pitäisi ajatella. Kaipaisinkin neuvoa siihen, miten jatkaa? Puhuimme miehen kanssa, että voisimme tapailla mahdollisesti viikonloppuisinkunhan tilanne hieman tasoittuu. Onko minulla oikeus tuntea katkeruutta ja pettymystä miehen toiminnasta? Ymmärrän kyllä sen, että lapset menevät ilman muuta minun edelleni. Mikä voisi olla tässä tilanteessa nyt oikea toimintatapa? 

Asiantuntija vastaa

19.01.2021 klo 13:18 , Väestöliitto

Hei ja kiitos viestistäsi!

Kysymyksesi sisältää monta kysymystä ja tärkeää aihetta ja käyn näkökulmia niihin tässä läpi. On todella ymmärrettävää, että olet nyt yllättävän eron kaltaisen tilanenteen keskellä lamaantunut, etkä tiedä mitä ajatella. Kriisin keskellä olet tehnyt juuri niin kuin pitääkin, eli hakenut tukea ja pysähtynyt miettimään: mikä voisi olla tässä hetkessä paras toimintatapa?  

Ymmärsin, että teidän riidat ovat tulleet miehen aiheettomasta mustasukkaisuudesta. Kuvailemasi mustasukkaisuus saminut huolestuneeksi. Vaikuttaa, että mies ei ole pystynyt käsittelemään edellisen suhteen päättymiseen johtaneita asioita – toisaalta jäin myös miettimään onko hän myös siinä suhteessa ollut mustasukkainen? Se, että olette olleet 3 vuotta yhdessä ja välit ex-kumppaniin ovat edelleen huonot eron tapahtumien vuoksi, kuulostaa myös jo aika pitkältä ajalta. Toisaalta ilahduin, että pariterapiassa tähän tilanteeseen oli saatu muutosta, mutta nyt kuitenkin mustasukkaisuus pahentui. Jäin miettimään, mitkä olivat ne asiat, jotka silloin muuttuivat parempaan? Teittekö yhdessä jotakin toisin?  

Vaikuttaa siltä, että jouduipuolustautumaan paljon hänen syytöksiään vastaan ja todistelemaan rakkauttasi. Sellainen ei kuulu tasapainoiseen parisuhteeseen. Lisäksi riidat ovat vaikuttaneet arkeen niin isosti, että mies on perustellut tällä myös lasten tapaamisten peruuntumista.  

Mustasukkaisuudelle on ominaista, että mustasukkainen perustelee omaa ikävää käytöstään monella tapaa ja saa myös paljon vakuutteluja ja toisen osapuolen ymmärrystä. Tällä tavalla parisuhteen tasapaino vinoutuu, sillä syytön osapuoli joutuu aina uudestaan puolustautumaan ja vannomaan omistautumistaan. Mustasukkaisuus on tunne, jota pitäisi pystyä käsittelemään ja hallitsemaan niin, ettei se vaikuta vahingollisesti parisuhteeseen ja arkeen. Jos näin ei ole, pitäisi myöntää, ettei itse pysty ratkaisemaan asiaa ja hakea tukea. Mustasukkaisuus ei lähtökohtaisesti parane kumppanin millään vakuutteluilla, vaikka avoimuus ja yhdessä sovitut suhteen pelisäännöt toki ovatkin suositeltavia asioita. 

On hienoa, että olet tukenut miehesi isyyttä ja kannustanut tapaamaan lapsia. Ymmärrettävää on myös, jos lähempänä asuminen helpottaa esimerkiksi lasten tapaamista useammin, ja että tämä on tuntunut nyt hänestä tärkeältä. Toisaalta sinustakin on varmasti tullut näinä vuosina tärkeä lapsille ja teidän yhteisestä kodistanne tuttu, joten tämä on taas yksi iso muutos lasten elämässä. Jäin myös miettimään, ettet päässyt tekemään tätä päätöstä yhdessä miehesi kanssa, vaan hän teki sen yksin. 

Usein tällainen suhteen tauolle laittaminen on parisuhteelle haastavaa, etenkin kun se on toisen osapuolen äkkiseltään esille tuoma ja toteuttama. Ajattelen, ettei ole kovinkaan reilua jättää toista odottamaan esimerkiksi vuodeksi. Ehkä en saanut ihan selville oliko teillä kyse erosta vai suhteesta, jossa tapaillaan viikonloppuisin. Joka tapauksessa aika varmasti näyttää miten asiat asettuvat, vaikka nyt sitä voi olla vaikeaa nähdä.  

Kysyt, mikä on paras toimintatapa? Siihen haluaisin vastata – pidä itsestäsi mahdollisimman hyvää huolta. Omasta jaksamisestasi ja hyvinvoinnistasi huolehtiminen auttaa tunteiden hallinnassa ja tilanteen hahmottamisessa. Millä keinoin voisit lisätä omaa hyvinvointiasi? Jäin myös miettimään sinun rajojasi sekä mustasukkaisuuden että erilleen muuton suhteen. Ajattelen, että on oikeutettua tuntea katkeruutta ja pettymystä miehen toiminnasta. Toisenlaisessa tilanteessa olisitte yhdessä etsineet ja päättäneet ratkaisut tähän tilanteeseen, tämä varmaankin olisi ollut sinun toiveesi? Lisäksi pelkkä aika tuskin auttaa miestä käsittelemään haasteitaan, vaan hän tarvitsisi siihen myös ulkopuolista apua. Tässä kohdassa sinun täytyy miettiä, mitä itse todella kaipaat ja toivot kumppanilta ja saatko niitä häneltä.  

Tällaisessa tilanteessa on hyvä hakea tukea myös itselleen ajatusten selventämiseksi ja purkamiseksi. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Väestöliiton maksuttomiin parisuhdepalveluihin (linkki ohessa).

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...

Nuoren itsenäistyminen haastaa vanhemman muutokseen

Itsenäistyvä nuori haastaa myös vanhempaa itsenäistymään. Vanhemman tehtävä on sekä tukea nuorta hänen itsenäistymisessään että kantaa...