Kysyn huoltajuuden muutoksesta
Hei! Kysymykseni liittyy huoltajuuteen. Asuin avoliitossa lapseni isän kanssa, mutta lapsen ollessa vuoden ikäinen mieheni muutti pois meidän luota. Hänellä on vakava masennus, alkoholi ongelma ja on alkanut käyttää myös jonkin verran huumeita. Lapsemme on nyt 5,5v ja lapsen isän käytös minua kohtaan on todella huonoa, hänen kanssaan ei voi keskustella ilman että hän menettää hermonsa ja alkaa haukkua minua ja puhumaan todella epäkunnioittavasti. Hän on halunnut tavata poikansa viimeksi 9kuukautta sitten. Ei osallistu mitenkään vanhempana olemiseen eikä osoita minkäänlaista kiinnostusta asioihin. Hänen kanssaan ei pysty sopimaan mistään etukäteen, koska ikinä ei tiedä millaisella tuulella hän on herätessään uuteen päivään. Vuosien varrella tapaamiset ovat vain vähentyneet ja hänen oma mielenterveytensä on mennyt alaspäin kokoajan. Hän ei kuitenkaan halua luopua huoltajuudestaan sen takia koska kokee, ettei ole sen jälkeen enää isä eikä haluaisi nähdä lastaan enää. Tosin eihän hän nytkään kykene näkemään. Mitä minun kannattaa tehdä, miten voin lähetä hakemaan yksinhuoltajuutta? Isä ei ole millään tavalla yhteistyökykyinen.
Asiantuntija vastaa
Kiitos kysymyksestäsi,
huoltajuus ja siihen liittyvät haasteet koskettavat monia vastaavassa tilanteessa olevia vanhempia. Yhteishuoltajuus on vanhemmuuteen ja lapsen asioista tehtäviin päätöksiin liittyvä juridinen sopimus, joka ei sinänsä velvoita vanhempaa osallistumaan lapsen hoitoon, arkielämän päätöksiin tai tapaamaan lasta. Mutta yhteishuoltajuus antaa oikeuden muun muassa tiedonsaantiin lasta koskevissa asioissa, sekä oikeuden osallistua päätöksentekoon lapsen asumiseen, koulutukseen, terveyden- ja sairaanhoitoon sekä matkustamiseen liittyvissä asioissa.
Sillä, millainen huoltajien keskinäinen suhde on, ei välttämättä ole merkitystä huoltajuuskysymystä ratkaistaessa. Periaatteena pidetään yleisesti sitä, että huoltajien tulee voida kommunikoida lasta koskevissa asioissa eikä kumpikaan huoltajista saa estää lapsen ja toisen huoltajan yhteydenpitoa ja tapaamisia, jos tapaamiset ovat lähtökohtaisesti turvallisia. Mikäli lapsen etu sitä edellyttää, voidaan yhteydenpitoa tai tapaamisia rajoittaa tai toteuttaa valvotusti. Yhteydenpito ja tapaamiset on kuitenkin juridisesti eri asia kuin huoltajuus. Niinpä se, että lapsesi isä ei ole tavannut poikaansa, ei osallistu eikä ole kertomasi mukaan kiinnostunut vanhemmuudesta, ei välttämättä vielä riitä yksinhuoltajuuden määräämisen perusteeksi.
Kertomasi perusteella on kuitenkin mahdollista hakea huoltajuuteen muutosta, joko lastenvalvojan kautta tai oikeusteitse. Koska isä vastustaa muutosta, tarvitset näyttöä siitä, että nykyinen yhteishuoltajuus oleellisesti haittaa lasta koskevien asioiden hoitoa. Tällaisia asioita on esimerkiksi päätökset koulutukseen, asuinpaikkaan tai matkustusasiakirjoihin (passin hakemiseen) liittyen samoin kuin terveyden- tao sairaanhoitoon. Voit yrittää vedota siihen, että lapsenne esikoulu ja koulunaloitus on pian edessä. Mieti myös onko ollut tilanteita, joissa lapsen isä olisi ollut kanssasi eri mieltä lapsen sairaanhoitoon tms. liittyen? Entä passi, onko hän suostunut allekirjoittamaan passihakemuksen lapsellenne?
Ihan aluksi varaa aika oman asuinalueesi lastenvalvojalta. Koska lastenvalvojan tapaaminen on vapaaehtoista, lapsen isä voi kieltäytyä tapaamisesta. Jos kuitenkin saatte tapaamisen toteutumaan, tuo esiin kaikki lapsen asiaa koskevat huolesi lastenvalvojan tapaamisessa. Lastenvalvoja voi myös selittää lapsen isälle, ettei huoltajuuden muutos muuta vanhemmuussuhdetta eikä missään tapauksessa päätä vanhemmuutta. Voit myös ehdottaa yhteishuoltajuuden jatkumista tietyin rajoittein. Se tarkoittaa, että yhteishuoltajuuden osalta kirjataan lisäksi päätös siitä, että vain toinen huoltaja (sinä) päättää esimerkiksi kouluun tmv. liittyvistä asioista. Näitä päätöksiä ja rajauksia voi aina muuttaa, jos lapsen isän tilanne ja osallistumisen aste jossain vaiheessa muuttuvat. Jos hän vaikkapa hakee itselleen apua päihde- ja mielenterveysongelmiin sekä tukea vanhemmuuteensa. Mutta kaikkiin lastenvalvojan luona tehtäviin sopimuksiin pitää siis molempien huoltajien suostua.
Joissain kunnissa on mahdollista pyytää sovittelutoimistosta sovittelua (linkki eri sivustolle) myös lapsen huoltoon liittyvissä erimielisyyksissä. Myös sovittelu on vapaaehtoista molemmille osapuolille.
Jos sopiminen ei onnistu ja haluat hakea yksinhuoltoa, seuraava askel on käräjäoikeus. Asian viemiseksi oikeuteen suosittelen sinua kääntymään osaavan asianajajan puoleen. Voit olla oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun, asianajaja neuvoo sinua oikeusavun osalta, mikäli et ole päätöstä hakenut ennen asianajajan puoleen kääntymistä.
Ennen oikeuskäsittelyä käräjäoikeus tulee pyytämään alueen sosiaalitoimelta niin sanotun olosuhdeselvityksen. Olosuhdeselvityksen tekee yleensä kunkin vanhemman oman asuinalueen lastensuojelun työtiimi. Olosuhdeselvitystä varten haastatellaan molemmat vanhemmat, tehdään kotikäynti kumpaankin kotiin – ja koska lapsenne on jo sen ikäinen, että häntä voidaan kuulla, myös lasta haastatellaan.
Olosuhdeselvityksen saatuaan käräjäoikeus saattaa vielä suositella teille asiantuntija-avusteista sovittelua (linkki eri sivustolle). Tavoitteena on löytää jonkinlainen, molempia huoltajia tyydyttävä, lapsen edun ensisijalle asettava sopimus.
Jos mikään aiemmista ei tuota tyydyttävää ratkaisua huoltajuuskysymykseen, tutustuu käräjäoikeus asiakirjoihin, kuulee molempia huoltajia sekä mahdollisia todistajia ennen kuin antaa päätöksensä. Käräjäoikeuden päätös astuu voimaan heti, vaikka toinen huoltajista valittaisi tuomiosta. Joissain tapauksissa käräjäoikeus voi antaa jo ennen varsinaista käsittelyä ns. väliaikaisen päätöksen tapaamisten järjestämisestä, jos toinen huoltajista sellaista vaatii.
Laitan sinulle tähän vielä linkin Ensi- ja turvakotien liiton apuaeroon-sivustolle. Sivustolta löydät runsaasti lisää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä.