Siirry sisältöön

Emme pääse yhteisymmärrykseen siitä, missä asua.

ID 298032

Haluamme puolisoni kanssa asua eri paikkakunnilla. Tämä alkaa koitua ongelmaksi parisuhteessamme. Mies haluaisi pysyä kaupungissa, jossa asumme nyt. Meillä on omistusasunto ollut jo pari vuotta tässä kaupungissa ja hyviä ulkoilupaikkoja lähellä. Lapsemme (21kk) on juuri aloittanut päiväkodin, mieheni aloittaa myös uudessa työssä ja minä työharjoittelun. Meillä on joitakin kaveriperheitäkin tässä kaupungissa tai suhteellisen lähellä.

Kaikki on päällisin puolin hyvin. Kaipaan kuitenkin kotiseudulleni ja ikävöin vanhempiani. Lapsemme on myös todella läheinen vanhempieni kanssa. Johtunee siitä, että vanhempani osallistuivat lapsen hoitoon paljon vauvavuotena, kun olin itse masentunut. Nyt koen olevani yli pahimmasta masennuksesta ja olisin valmis sisarukselle. En halua ottaa riskiä, että synnytyksen jälkeinen masennus uusiutuisi, joten olen sanonut miehelleni, että haluaisin tehdä mahdolliset sisarukset kotiseudullani lähellä tukiverkkoja.

Kotiseutuni on yli 400 km. päässä täältä ja mieheni ei ole ollenkaan halukas muuttamaan. Hänen mielestään isossa kaupungissa on kansainvälisyyttä ja parempia työ- ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Se on toki totta, mutta minulle perheeni tuki olisi näitä asioita tärkeämpää. Suhteemme on jumissa asian takia.

Voisimme molemmat haluta ainakin vielä yhden lapsen, mutta emme pääse mitenkään yhteisymmärrykseen paikkakunnasta eikä kumpikaan ole kiinnostunut kompromissiin. Mitä tehdä? Onko parempi erota?

Meillä on seksiä ehkä kerran tai korkeintaan pari kuussa ja nukumme eri huoneissa koska minä nukun lapsemme kanssa. Läheisyys on siis myös vähissä. Yritämme halia ja suukotella päivisin, mutta seksiin on vaikea päästä fiilikseen ja paikkakunta-asia painaa mieltä.

Asiantuntija vastaa

12.09.2023 klo 11:09 , Väestöliitto

Hei,

kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestäsi. Kotiin ja asuinympäristöön liittyvät teemat ovat usein sellaisia, joiden ratkaisemiseen ei ole yksinkertaista vastausta. Monesti asiaan liittyy vahvoja tunnemerkityksiä ja mielikuvia, jotka vaikuttavat ratkaisuihin.

Pohdit parisuhteessanne ongelmallista, asuinpaikkaan liittyvää haastetta. Asutte nyt kaupungissa ja kerrot kaiken olevan päällisin puolin hyvin. Olet lapsenne synnyttyä sairastanut masennusta ja pelkäät tilanteen uusiutumista, jos saisitte toivomanne toisen lapsen. Vanhempasi ja mahdollinen muu, sinulle tärkeä tukiverkosto on yli 400 km matkan päässä, joten ainakaan spontaani apu lapsiperhearkeen ei kovin helposti onnistu. Toisaalta et kerro, millainen suhde sinulla tai kumppanillasi on hänen lapsuudenperheeseensä, saatteko heiltä mitään apua tai asuvatko myös he kaukana teistä.

Teillä on pieni lapsi, joka on vaikuttanut nukkumisjärjestelyihinne, mutta myös välillenne syntynyt jännite vaikuttaa kertomasi mukaan jo parisuhteenne intiimiin läheisyyteen ja seksuaaliseen hyvinvointiin. Samalla kerrot, että olette pyrkineet ylläpitämään arkipäiväisiä hellyydenosoituksia, vaikka tunnelma onkin jännitteinen.

Toisianne kuulemalla, voitte yhdessä pohtia, mikä on juuri teille sopivaa läheisyyttä nyt. Voi olla myös lohdullista muistaa, että vaikka joissain elämäntilanteissa läheisyys voi jäädä pienempään osaan arjessa, voivat jaetut toiveet toimia myös yhteisinä tulevaisuuden suunnitelmina, joille voi olla aikansa ja paikkansa myöhemmin. Läheisyyden tunnetta voi kasvattaa jo sekin, että tietää toisen haluavan olla lähellä ja tietävän toiveistasi ja mahdollisista huolenaiheistasi.

Kysymystäsi lukiessani päällimmäiseksi nousi mieleeni ajatus sisäisestä turvallisuuden tunteesta. Kaipaat lähelle kotiseutuasi ja lapsuudenperheesi ihmisiä tilanteessa, jossa pohdit mahdollisuutta uuteen raskauteen ja vauvaan. Samaan aikaan näet paljon hyvää ja toimivaa nykyisessä ympäristössänne. On hyvä pysähtyä miettimään, mitä kaikkia turvallisuudentunteeseesi vaikuttavia tekijöitä aiemmalla kotipaikkakunnallasi on. Koetko sen alueen turvallisemmaksi lapsellesi kuin kaupungin, jossa nyt asutte? Ajatteletko lapsen kasvua pienemmällä paikkakunnalla tai liittyykö kaipuusi vain vanhempiesi tarjoamaan turvaan?

On luonnollista, että kaipaat läheisiäsi ja haluat turvata omaa jaksamistasi mahdollisen uuden vauvan synnyttyä. Jäin kuitenkin miettimään, liittyykö tähän tunteeseen heijasteita siitä, että teidän parisuhteessanne et koe oloasi riittävän suojatuksi? Saitko tarvitsemaasi tukea ja ymmärrystä kumppaniltasi lapsenne synnyttyä, entä nyt? Ajatus masennuksen uusiutumisesta on varmasti pelottava ja herättää tarpeen tehdä jotain, jotta se ei uusiutuisi.

Olette keskustelleet muutosta ja kertomasi perusteella teidän on vaikea löytää yhteisymmärrystä asiasta. Olette kuitenkin päätyneet molemmat toiveeseen toisesta lapsesta. Kysymyksessäsi pohdit mahdollista eroa ratkaisuna asuinpaikkaa koskevaan erimielisyyteenne. Jäin miettimään, miten se tulee vaikuttamaan lapsitoiveeseenne? Oletteko pohtineet yhteisvanhemmuutta, jos päädyt eroon tai muuttamaan yksin?

Kumppanisi ei ole halukas muuttamaan perustellen asiaa suuremman kaupungin tarjoamilla mahdollisuuksilla. Oletteko selvitelleet, millaisia mahdollisuuksia sinun ehdottamallasi paikkakunnalla tai lähialueilla olisi kansainväliseen kanssakäymiseen, entä harrastusten järjestämiseen? Löytäisikö kumppanisi sieltä mielekästä työtä? Kokisiko kumppanisi siellä vastaavaa turvattomuutta tai yksinäisyyttä, jota sinä koet nykyisellä asuinpaikkakunnallanne?

Kiinnitin huomiota myös kertomaasi intiimin läheisyyden ja seksin hiipumisesta. Raskaus, synnytys ja vauvavuosi muuttavat omaa kehonkuvaa ja monesti myös läheisyyden tarvetta. Toisaalta läheisyyttä kaipaa ja toisaalta vauva vaatii niin intensiivistä läheisyyttä ja läsnäoloa, että kaipaa etäisyyttä. Tunne saattaa olla hyvin ristiriitainen, vaikuttaen myös suhteeseen omaan kumppaniin. Jäin pohtimaan, onko parisuhteessanne joitain sellaisia asioita, joita olisi hyvä käsitellä ennen kuin teette päätöstä muutosta suuntaan tai toiseen.

Parisuhde on usein kompromissien hakemista. Virinnyttä ongelmaa kannattaa tarkastella monesta eri näkökulmasta, kuten olette varmasti tehneetkin. Toisinaan on hyvä keskustella arasta asiasta, neutraalin, kolmannen osapuolen kanssa. Voitte yhdessä kumppanisi kanssa varata ajan Väestöliiton maksuttomista palveluista, jos se tuntuu mahdolliselta keskustelun jatkamiselle ja yhteisen kompromissin etsinnälle.

Lisään alle myös linkin verkkokurssiimme Vanhemman seksuaalisuus vauvavuonna.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...