Siirry sisältöön
Kielikysymykset tulevat ajankohtaisiksi viimeistään silloin, kun perheeseen on liittymässä uusia jäseniä. Mitä kieliä perheessä käytetään? Millä kielellä lapsen kanssa puhutaan, entä aikuiset keskenään? Kuinka ratkaista perheen kielistrategia kaikkia osapuolia tyydyttävällä, lapsen parhaaksi toimivalla tavalla?

Monikielisten perheiden osalta on näyttöä siitä, että perheen kielistrategiaan vaikuttavia taustatekijöitä tunnistetaan ammatillisella kentällä heikosti, eikä oikeansuuntaista tukea ole aina tarjolla. Äidinkielen /tunnekielen merkityksen ykspuolinen korostaminen tilanteessa, jossa vanhempi on itse monikielinen tai joissa ao.tunnekieli ei ole perheessä arvostettu, voi tuntua syyllistävältä.

Perheessä toteutuviin kielivalintoihin – ns. kielistrategiaan – vaikuttavat monet seikat. Perheen kielivalinta on aina sidoksissa enemmän tunteisiin kuin järkisyihin.

Valintoihin saattavat vaikuttaa:

  • solidaarisuus puolison kieltä ja kulttuuria kohtaan
  • asuinmaassa vallitseva kielipolitiikka ja ympäristön asenteet
  • kielten prestiisi  (jollakin perheessä käytetyistä kielistä muita kieliä korkeampi status)
  • opinto- ja työelämän mahdollisuudet
  • sukulaisuussuhteet

Monelle on tuttu tilanne, kun harkittu periaatepäätös siitä, mitä ja miten kutakin kieltä perheessä käytetään ja lapsen kanssa puhutaan, ei käytännössä toteudu.

  • muista, että kieli ja puhe ovat kommunikaatiotaitoja
  • mieti  MITEN puhut lapselle käytitpä mitä kieltä tahansa
  • tavoittele aina vuorovaikutusta ja keskustelua
  • kiinnitä huomiota millä kielellä lapsi leikkii itsekseen, entä sisarusten kanssa
  • yksisuuntainen ja kontrolloiva puhe ei anna lapselle mahdollisuuksi reagoida (miksi siis vastata?)

Vain sinä teidät mikä perheenne kielistä sinusta tuntuu luontevalta ja tarkoituksenmukaiselta. Tutustu yleisiin perussuosituksiin kaksi- ja monikielisille perheille.

  • kukin vanhempi puhuu lapselle omaa äidinkieltään/ tunnekieltään.
  • toisto ja osallistaminen on oppimisen edellytys.
  • myönteinen kontakti kasvattaa motivaatiota.
  • mahdollisimman paljon oheistoimintaa ja virikkeitä vähemmisökielillä.
  • pidempiaikainen oleskelu maissa, joissa vähemmistökieltä kuulee ja puhutaan.
  • isovanhempien, sukulaisten osallistaminen.
  • leikki, lorut, sadut ja tarinat ruokkivat mielikuvitusta.

Terminologiaa

Kielten prestiisi

Perheessä käytettyjen kielten arvostus suhteessa muihin kieliin. Jos vanhemman kieltä ja kulttuuria ei kotona tai ympäristössä arvosteta, voi se vaikuttaa vanhemman puheaktiivisuuteen erityisesti toisen vanhemman läsnäollessa ja kodin ulkopuolella. Lapselle välittyy viesti kielen heikosta arvosta jolloin lapsi voi olla haluton käyttämään kieltä.

Vanhemmat voivat myös priorisoida jotain kielistä tavoitteenaan helpottaa lapsen sopeutumista päivähoito- ja kouluympäristöön.

Kontrolliorientoitunut puhetapa

Kontrolloiva puhe on yleensä yksisuuntaista, lähinnä ohjeita, käskyjä ja neuvoja. Lapsella on vain rajoitetusti mahdollisuuksia reagoida verbaalisesti. Aikuisen puheeseen vastataan joko alistumalla (hiljaisuus) tai kapinoimalla (itku).

Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että kontrolliorientoituneella aikuisen puheella on kielteinen vaikutus kaksi- ja monikielisen lapsen kielen kehittymiseen kaikilla kielillä.

Monolingual mode

Lapsi käyttää kutakin kieltä yksikielisesti tunnista kolmeen päivässä. Vanhemmat huolehtivat siitä, että käytössä on vain yksi kieli kulloinkin.

Bilingual mode

Tyypillisin monikielisyyden muoto. Lapsi kuulee ja käyttää kieliä rinnakkain jaktkuvasti.

Dilingualismi

Lapsella käytössä vain yksi kieli, vaikka hän ymmärtää useampaa. Vaikka vanhempien tavoite on ollut auttaa lapsi kaksi-/monikieliseksi (bilingual), lapsesta on voinut tulla dikielinen (dilingual). Usein vähemmistökielinen vanhempi arvioi dikielisen lapsensa kielitaidon paremmaksi kuin se oikeasti on.

Diligualismin vaarana on se, että kieli ei kehity, vaan se jää sille tasolle, jolla se oli, kun kyseisen kielen arkikäyttö puheessa väheni merkittävästi tai loppui (esimerkiksi lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulun). Dikielisistä tilanteista on haastavaa saada selkeää kuvaa lapsen todellisesta kielitaidosta eli siitä miten paljon hän oikeasti ymmärtää. Osa lapsen “kielitaidosta” voi selittyä kontekstuaalisella tiedolla. Lapsi tulkitsee tilannetta, ei sen kielellisiä viestejä.

Neuvoja ja ohjeita monikielisen lapsen kielenkehityksen tukemiseksi saat alueesi lapsiperhepalveluista. Katso video Espoon kaupungin tarjoamasta palvelusta monikielisille perheille.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tunnepuhuri - hengitys- ja mielikuvaharjoitus

Tämä tunnesäätelyharjoitus voi auttaa rauhoittamaan lasta tunnekuohun aikana. Kun lapsi hermostuu ja on tunnekuohun vallassa, lapsen vireystila...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...