2. Synnytys

Kaksosraskaudet päätyvät synnytykseen tavallisesti ennen laskettua aikaa, keskimäärin raskausviikolla 36. Ensisijaisesti pyritään normaaliin alatiesynnytykseen. Noin puolet kaksosista syntyy alateitse, puolet sektiolla. Kolmoset syntyvät keskimäärin raskausviikolla 33, useimmiten keisarileikkauksella.

Monikkosynnytyksiä hoidetaan sairaaloissa, joissa on valmius lasten tehohoitoon. Pienillä raskausviikoilla syntyvät lapset hoidetaan yleensä yliopistollisissa sairaaloissa. Kaikista kaksoslapsista 50 % ja lähes kaikki kolmoset syntyvät sektiolla. Kaksosten keskimääräinen syntymäpaino on 2500-2800 g ja kolmosten n. 1900-2200 g.

Monikkosynnytyksessä ovat läsnä hoitava kätilö, kaksi synnytyslääkäriä, lastenlääkäri(t) ja lapsia hoitavat kätilöt. Synnytyksen aikana seurataan sekä äidin että sikiöiden vointia tarkkaan, jotta mahdolliset ongelmat voidaan todeta varhain. Monisikiöisen raskauden synnytystapa ratkaistaan aina yksilöllisesti. Synnytystapaan vaikuttaa se, missä tarjonnassa eli asennossa sikiöt ovat kohdussa, raskauden kesto, mahdolliset raskausajan komplikaatiot sekä äidin aiempi mahdollinen synnytyshistoria.

Alatiesynnytyksessä A-vauva syntyy ensin. Lapsi syntyy äidin ponnistaessa supistuksen aikana. Ponnistusvaiheen pitkittyessä voidaan synnytystä joutua joskus nopeuttamaan imukupin avulla. Jos vauvan vointi sallii, saattaa äiti saada vauvan rinnalle heti syntymän jälkeen samalla kun odotellaan, että B-vauva asettuu synnytyskanavaan ja uusi ponnistusvaihe alkaa. B-vauvan asettumista kohtuun pitkittäin voidaan edesauttaa ohjailemalla häntä äidin vatsanpeitteiden päältä. Tarvittaessa tarjontaa tarkistetaan ultraäänellä. Joskus jälkimmäisenä syntyvä vauva ei asetu sopivaan asentoon syntyäkseen alakautta tai hänen vointinsa heikkenee niin, että joudutaan keisarileikkaukseen. Tässä vaiheessa monikkosynnytystä supistusten heikkeneminen on tavallista. Suureksi kasvanut kohtu ei aina jaksa supistella tarpeeksi voimakkaasti. Tämän vuoksi usein joudutaan käyttämään oksitosiinitippaa supistusten parantamiseksi. Lasten synnyttyä kohtu jatkaa supistelua ja istukka irtoaa yleensä tunnin kuluessa. Äiti ponnistaa istukan ulos yleensä itse.

Toinen vanhempi tai tukihenkilö synnytyksessä

Vauvojen syntymä on myös ei-synnyttävän vanhemman elämän vaikuttavimpia ja ikimuistoisimpia hetkiä. Parhaimmillaan synnytys voi olla upea ja voimaannuttava kokemus sen lähentäessä puolisoita toisiinsa. Parhaimmillaan toinen vanhempi tai tukihenkilö pitää yllä hyvää ja turvallista ilmapiiriä ja kannustaa synnyttäjää luottamaan omaan vartaloonsa, voimiinsa ja kykyynsä synnyttää. Kannustuksen ja tuen avulla naiset tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä ja tästä johtuen synnyttävät nopeammin ja tarvitsevat vähemmän toimenpiteitä ja ovat näin tyytyväisempiä synnytykseensä.

Jos synnytyksen kulussa on jotakin poikkeavaa ja joudutaan turvautumaan keisarileikkaukseen, voi olla, että toisen vanhemman ei ole mahdollista tulla mukaan leikkaukseen. Keisarileikkaukseen joudutaan turvautumaan mm. sikiöiden voinnin heikkenemisen, huonon supistelun yms. syiden vuoksi. Hätäkeisarileikkaukseen ei ulkopuolisia voi ottaa mukaan, koska silloin äiti nukutetaan ja tärkeintä on saada vauva tai vauvat syntymään heti. Ennalta suunniteltuun keisarileikkaukseen lähes poikkeuksetta isä tai tukihenkilö on tervetullut.

Äidin tukena synnytyksessä voi olla hyvin kaksikin henkilöä, esimerkiksi puoliso ja tukihenkilö tai synnytysdoula eli koulutuksen saanut tukihenkilö. Doulia voi tiedustella esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitosta. Monikkosynnytyksissä tämä voi olla senkin vuoksi toimiva ratkaisu, että lasten syntyessä eri aikaan, voi puoliso keskittyä ensimmäisenä syntyneeseen lapseen ja toinen tukihenkilö voi samaan aikaan tukea äitiä jälkimmäisenä syntyvän / syntyvien lasten synnytyksessä.

Video: Videolla seurataan Emmin ja Jarmon kaksosten sektiota.

Ennenaikainen synnytys ja lasten tehohoito

Lähes puolet kaksosista ja kaikki kolmoset syntyvät ennenaikaisina. Nykyään yhä pienemmät keskoset pystytään hoitamaan ja tehohoito Suomessa on laadukasta.

Ennenaikaisuus lisää vastasyntyneen sairastumis- ja vammautumisriskiä, mutta ennenaikaisen synnytyksen ehkäisy ja riskin ennustaminen on vaikeaa. Toisaalta monikko-odottajien seuranta on tiheämpää kuin yhtä vauvaa odottavien. Seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidon alaisuudessa ja hoitohenkilöstö tekee parhaansa, jotta monikko-odotuksessa päästäisiin mahdollisimman pitkille viikoille.

Tehohoito ja pitkään sairaalassa oleminen on vaativaa aikaa niin lapselle kuin myös vanhemmille. Paljon apuja tarvitaan etenkin tilanteissa, joissa perheessä on isompia lapsia ja perheen kotikunta on muu kuin tehohoitoa antava kunta tai kaupunki.

Keskoslasten hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti niin teho-osastolla kuin kotiutumisen jälkeenkin. Usein seurantakäyntejä sairaalassa tarvitaan vielä kotiutumisen jälkeen ja joissain tilanteissa ne voivat olla tiheitä monipuolisten terapioiden vuoksi. Nämä kaikki vaativat perheeltä hyvää aikataulujen suunnittelua, mutta usein myös apua ja tukea kodin- ja lastenhoitoon. Monikkoperheissä tähän on hyvä varautua pohtimalla etukäteen saatavilla oleva apu.

Lapsivuodeaika ja kotiutuminen sairaalasta

Monikkolasten syntymä on ikimuistoinen tapahtuma ja siitä toipuminen on yksilöllistä. Lapsivuodeajaksi kutsutaan jaksoa, jonka aikana synnyttäneen naisen elimistö toipuu raskaudesta ja synnytyksestä sekä valmistautuu vauvan hoitoon.

Perheen sairaalassa viettämä aika vaihtelee tilanteen mukaan. Sairaalassaoloajan määräävät syntyneiden lasten sekä äidin terveydentila, synnytystapa, raskauden kesto ja kotiutumiskuntoisuus, joka arvioidaan aina yksilöllisesti. Kotiutuminen sairaasta pyritään järjestämään siten, että äiti ja lapset pääsevät kotiin samanaikaisesti. Kotiutus voi kuitenkin tapahtua myös porrastetusti. Äiti saattaa kotiutua ennen vauvoja ja vauvatkin voivat kotiutua yksi kerrallaan.

Video: Sairaalasta kotiutuminen.

Video: Sektiosta toipuminen.

Tehtäviä:

Millaisia ajatuksia keisarileikkaus /alatiesynnytys sinussa herättää? Pohdi, kuinka voisit valmistautua mahdolliseen sektioon, mitä olisi hyvä ottaa huomioon toipumisessa tai kotiutumisessa. Hae etukäteen tietoa kuntasi mahdollisista palveluista kotiutumisen jälkeiseen aikaan, pohdi mistä saat tarvittaessa apua kotiin. Tee järjestelyitä, jotka helpottavat arkea vauvojen syntymän jälkeen (tee ruokaa valmiiksi pakastimeen, järjestä siivousapua jne.)

Mikä on todennäköinen synnytyssairaalasi? Tutustu sairaalaan jo ennalta joko internet-sivujen kautta tai paikan päällä, jos sellainen on mahdollista. Synnytysosaston lisäksi on hyvä tutustua myös lasten teho-osastoon, sillä monikkovauvoilla on keskimääräistä suurempi todennäköisyys päästä ensimmäisinä päivinään tehostettuun hoitoon. Ota selvää paikkakuntasi monikkoperhevalmennuksista.

Pohdi valmiiksi, miten perheenne arki järjestetään, jos lapset ovat jonkin aikaa sairaalan tehohoidossa?