Siirry sisältöön
Tässä jaksossa aiheena on kaksosten ja kolmosten odotus. Tutustumme monikkoraskauden yleisyyteen, syntyyn, eri raskaustyyppeihin sekä siihen, kuinka monikkoraskautta seurataan suomalaisessa terveydenhuollossa. Pääsemme myös Jarmon ja Emmin mukana seuraamaan kaksosten odotusta.

Video: Emmi ja Jarmo odottavat kaksosia.

Kun ultraäänikuvassa paljastuu, että odottavan äidin kohdussa on kasvamassa yhden sikiön sijasta kaksi tai kolme pientä ihmislasta, alkaa tulevalla monikkoperheellä mielenkiintoinen ja yleensä ainutlaatuinen matka kohti monikkosynnytystä ja -arkea.

Suomessa syntyy kaksoset vuosittain noin 600-700 perheeseen ja kolmoset 10-15 perheeseen. Nelosia syntyy harvoin. Kaksoset saavat alkunsa joko yhdestä munasolusta, joka hedelmöityksen jälkeen jakautuu tai sitten kahdesta erillisestä munasolusta (yleisempi). Kolmoset saavat alkunsa joko yhdestä (todella harvinainen), kahdesta (yleisin) tai kolmesta erillisestä munasolusta.

Video: Kuinka monikkoraskaus saa alkunsa.
(Video päättyy teknisistä syistä hieman kesken. Pahoittelemme tätä.)

Taipumus erimunaisiin kaksosiin näyttää periytyvän, eli joidenkin sukujen naisilla on taipumus tuottaa useita munasoluja samanaikaisesti. Kaksosilla on suurempi todennäköisyys saada myös itse kaksoset. Monisikiöraskauden todennäköisyyttä lisäävät myös seuraavat tekijät: odottajalla on takanaan jo vähintään kaksi raskautta, synnyttäjän ikä on korkea ja synnyttäjä on keskimääräistä pidempi. Myös ravinnon korkea määrä ja laatu lisäävät monisikiöraskauden mahdollisuutta.

Samanmunaisten eli identtisten kaksosten saamiseen vaikuttavia tekijöitä ei vieläkään juuri tunneta, vaikka joissakin suvuissa saattaa esiintyä poikkeuksellisen paljon identtisiä kaksosia.

Myös hedelmöityshoidot lisäävät todennäköisyyttä monisikiöraskauteen.

Kuinka monikkoraskautta seurataan?

Suuri osa monikkoraskauksista sujuu hyvin ja ongelmitta. Terveydenhuollossa monikkoraskaus luokitellaan kuitenkin aina riskiraskaudeksi.

Kun ultrassa on selvinnyt, että kohdussa kasvaa useampi kuin yksi sikiö, tutkitaan seuraavaksi, onko sikiöillä yhteinen vai erilliset istukat sekä onko heillä yhteiset vai erilliset suoni- ja vesikalvot. Mitä enemmän sikiöillä on omia rakenteita, sitä turvallisempi raskaus on. Lisäksi hoitava lääkäri kiinnittää huomiota siihen, missä asennossa sikiöt ja istukat ovat kohdussa.

Kaikki nämä tekijät yhdistettyinä odottavan äidin terveydentilaan ja odottavan parin elämäntilanteeseen vaikuttavat siihen, kuinka tarkassa seurannassa odottaja on. Terveydenhoitajan tai lääkärin kehotukseen jäädä sairaslomalle tai vuodelepoon tulee aina suhtautua tosissaan.

Video: Eri raskaustyypit määrittävät sen, kuinka tarkasti raskautta seurataan
Kati Tihtonen Synnytysosaston apulaisylilääkäri,Tays

Video: Mitä tulisi huomioida, kun odottaa kaksosia? Toiminnanjohtaja Ulla Kumpula, Suomen Monikkoperheet ry

Jo odotusaikana pystytään joissakin tapauksissa selvittämään, ovatko sikiöt identtisiä vai epäidenttisiä. Jos raskauden seurannassa voidaan todeta selkeästi, että vauvoilla on yksi yhteinen istukka ja yhteinen suonikalvo, voidaan kaksosten todeta olevan identtiset. Ei-identtisillä on aina erilliset omat istukat. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että raskaus voitaisiin todeta epäidenttiseksi, koska myös identtisillä voi olla erilliset istukat. Täysi varmuus saadaan synnytyksen jälkeen, maksullisen ja omakustanteisen dna-testin avulla.

Kaksosista identtisiä on kolmasosa. Kolmosista yleisin yhdistelmä on sellainen, jossa kaksi kolmosista on keskenään identtisiä.

Monikkoraskaus on yleensä kestoltaan lyhyempi kuin yksisikiöraskaus. Kaksoset syntyvät keskimäärin 36. raskausviikolla, kolmoset 32. raskausviikolla. Tästä johtuen monikkolapset saattavat olla syntyessään pienikokoisia ja heitä saatetaan hoitaa syntymän jälkeen tehohoidossa. Myös täysiaikaisina syntyneet lapset saattavat tarvita tehohoitoa. Keskimäärin 40 % syntyneistä kaksosista käy syntymän jälkeen tehohoidossa, kolmosilla osuus on vielä suurempi.

Video: Pääsemme Emmin ja Jarmon mukana sairaalan vastaanotolle. Videolla tietoa monikkoraskauden seurannasta.

Tehtäviä:

Tiedätkö, ovatko istukat sikiöillä yhteiset vai omat, entä sikiökalvot? Miksi on tärkeää, että asia on selvitetty?
Listaa itseäsi mietityttävät kysymykset paperille, kun seuraavan kerran menet lääkärin / kätilön vastaanotolle.
Mitä ajatuksia monikkolasten mahdollinen identtisyys herättää? Pitääkö monikkolasten yksilöllisyyttä mielestäsi tukea jollakin tavalla?

Aihealueet:  Arki , Vanhemmuus

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tunnepuhuri - hengitys- ja mielikuvaharjoitus

Tämä tunnesäätelyharjoitus voi auttaa rauhoittamaan lasta tunnekuohun aikana. Kun lapsi hermostuu ja on tunnekuohun vallassa, lapsen vireystila...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...