Siirry sisältöön

Uskallanko olla myötätuntoinen?

12.11.2019 klo 15:42 - Kirjoittanut Laura Heimonen, hankepäällikkö, Sini Forssell, hankekoordinaattori , Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke , Nyyti ry
Myötätunnosta puhutaan tässä ajassa paljon, ja tutkimukset aiheen parissa ovat lisääntyneet selvästi kuluneella vuosikymmenellä. Myötätuntoiseen ajatteluun ja toimintaan liittyvät taidot on nostettu arvostetuimpien työelämätaitojen joukkoon. Näihin taitoihin luetaan erityisesti tunnetaidot sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Lisääntyneen tutkimustiedon ansiosta olemme tulleet yhä tietoisemmaksi siitä, että myötätunnossa on kyse ihmisyyden ytimeen kuuluvista ominaisuuksista ja niihin liittyvistä kyvyistä.

Ajatus myötätuntoisuudesta herättää kuitenkin monissa meistä myös epäilyksiä. Entä jos muut käyttävät kiltteyttäni hyväkseen? Ansaitsevatko kaikki muka myötätuntoa? Mahdollistaako myötätunto jopa vääryyksiä, jos vain yritämme ymmärtää muiden tekoja ja katsomme asioita sormiemme läpi? Eivätkö naiset ole jopa liiankin myötätuntoisia ja uuvu myötätuntoisuutensa alle? Ja entä, jos toinen torjuu myötätunnon osoitukseni? Ajatus itsemyötätunnosta voi tuntua höttöiseltä, kaukaiselta tai tyhjältä. Mitä se tarkoittaa? Alisuoriutumista, ja lupaa laiskotella?

Myötätunnon tarkempi tarkastelu kuitenkin auttaa hälventämään näitä huolia. Myötätunnon määritelmään sisältyy kyky huomata oma ja toisen tilanne, halu auttaa itseä ja toista ihmistä sekä konkreettinen toiminta oman ja toisen ihmisen parhaaksi.

Myötätunto ei siis ole uuvuttavaa tunteissa vellomista, liiallista tunteisiin mukaan menemistä tai toisen miellyttämistä, vaan kykyä nähdä tilanne kirkkaasti ja yritystä toimia tilanteessa itsen ja toisen ihmisen parhaaksi. Myötätunto on sitä, että edellyttää toisilta rakentavaa toimintaa, vaikka ymmärtääkin heidän haasteensa. Sama pätee myötätuntoon itseä kohtaan. Itsemyötätuntoinen ihminen kykenee jarruttelemaan reaktioitaan ja tarkastelemaan omia ajatuksiaan eri näkökulmista myös silloin, kun tekisi mieli toimia kenties äkkipikaisesti tai omien arvojen vastaisesti. Itsemyötätuntoon liittyy usein väärinkäsityksiä, kuten ajatus itsensä kokemisesta pumpulissa. Itsemyötätunto ei ole heikkoutta sallia itselleen asioita ilman itsekuria, vaan todellisuuden kohtaamista sellaisena kuin se itse kullekin näyttäytyy. Itsemyötätuntoinen ihminen on ystävällinen itseään kohtaan erityisesti haastavissa tilanteissa. Hän osaa viisaasti vaatia itseltään asioita ja arvostaa itseään riippumatta kulloisistakin suorituksista.

Tutkimukset kertovat, että myötätuntoinen ajattelu ja toiminta lisää merkityksellisyyden kokemusta, parantaa suoriutumista sekä lisää ihmissuhteidemme laatua. Kun ihmiset heijastelevat toistensa tunteita ja toimintaa, myötätunto leviää yhteisöissämme. Myötätunto edistää hyviä sosiaalisia suhteita, joissa energiamme ja elinvoimamme lisääntyvät, joissa haluamme toisillemme hyvää, ja jotka kestävät myös ristiriitoja. Myötätunnolla itseämme kohtaan on valtavasti hyviä vaikutuksia: se auttaa meitä kohtaamaan vaikeita tunteita ja tilanteita, ja vahvistaa psyykkistä kestävyyttä. Se myös auttaa meitä ajattelemaan hitaasti ja toimimaan harkitummin, lisää merkityksellisyyden tunnetta elämässämme, ja auttaa meitä elämään omien arvojemme mukaista elämää.

On totta, että myötätuntoiseen kohtaamiseen sisältyy riskejä, ja se vaatii rohkeutta ja aikaa. Myötätuntoa ja itsemyötätuntoa voi kuitenkin tutkitusti harjaannuttaa, jolloin voimme vaikuttaa myös myötätuntoon liittyviin riskeihin. Kannattaa siis uskaltaa. Myötätunto ohjaa meitä ajattelemaan ja toimimaan arvojemme kannalta tarkoituksenmukaisesti suhteessa itseemme ja toisiimme. On pohjimmiltaan kyse siitä, millaista elämää ihmissuhteinemme haluamme elää, ja millaisten asioiden haluamme yhdistävän toisiamme ja vahvistuvan yhteisöissämme.

Linkkejä:

Myötätuntoa korkeakouluihin -hanke

Oikeudet kuntoon vuorovaikutuksessa, opi lisää jämäkkyyttä

 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...