Parisuhde rakentuu kiintymyssuhteelle

Kiintymystyylit eivät ole pysyviä, eivätkä kaikki onnelliset parisuhteet ole samannäköisiä

Parisuhdetutkimuksen rintamalla keskustelua on herättänyt psykiatri Amir Levinen väite ”Se mikä toimii, on riittävää”. Levinen mielestä ei pitäisi olla niin innokas tuomitsemaan joitakin suhteita kypsymättömiksi, huonoiksi tai puolisoita toisistaan riippuvaisiksi. Olemme rakennettuja olemaan yhteydessä toisiin ihmisiin ja yhteydet ovat monenlaisia. Parisuhteen perusperiaate on kuitenkin sama: Tarve tulla huomioiduksi ja tuntea itsensä jollekulle tärkeäksi.  Turvallinen kiintymyssuhde kumppaniin hälventää stressiä, mutta turvaton lisää sitä. Siksi kiintymys voi sekä aiheuttaa tuskaa että poistaa sen.

Kiintymystyyleissä on Levinen mukaan kyse kyvystä läheisyyteen, tai läheisyyden menettämisen pelosta. Jos läheisyys tuntuu hyvältä, mutta olet hyvin herkkä pelkäämään sen menettämistä, voit olla ahdistuneesti kiintynyt.  Jos läheisyys tuntuu hyvältä, eikä erityisiä pelkoja sen menettämisestä ole, sinulla voi olla turvallinen kiintymystyyli. Jos haluaisit läheisyyttä, mutta ahdistut ja työnnät läheisen ihmisen luotasi, sinulla voi olla välttelevä kiintymystyyli.  Mikään näistä ei kuitenkaan ole välttämättä pysyvä tai lopullinen. Levine korostaa sitä, että ihminen reagoi eri tavoin erilaisiin ihmisiin, ja iän ja kokemuksen myötä ihminen oppii tuntemaan kiintymystyylinsä ja toimimaan sen pohjalta rakentavammin.

Perusluottamuksen rakentuminen on monimutkainen prosessi

Psykiatri Amir Levinin mukaan osa luottamuksen rakentumisesta rakentuu varhaislapsuudessa, mutta osa paljon myöhemmin.  Levine kiistää vanhan ajatuksen, jonka mukaan äiti-lapsi suhde on ratkaisevin kiintymyssuhteen rakentumisessa. Kyse on paljon monimutkaisemmasta luottamuksen rakentumisesta. Esimerkiksi sydämen särkyminen teinirakkaudessa voi murtaa perusluottamusta ihmiseen.

Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia, ja evoluution näkökulmasta on paikallaan, että osa ihmisistä tarvitsee enemmän läheisyyttä kuin toiset.  Samoin muutos perusluottamuksessa on mahdollinen. Esimerkiksi, jos kiintymyssuhteessaan ahdistunut henkilö löytää kumppanin, joka soittaa kun lupaa, ilmestyy silloin kun on sovittu ja vastaa aina viesteihin, luottamus alkaa rakentua uudelleen.

Meidän käyttäytymisellämme parisuhteissa on tärkeä merkitys. Voimme heikentää tai lisätä kumppanin perusluottamusta ihmisiin. Esimerkiksi turvallisesti kiintynyt henkilö tunnistaa, mitä kumppani tarvitsee, eikä hän jätä toisen tarpeisiin vastaamatta. Tämä vahvistaa kumppanissa luottamusta ja heikentää epäluottamusta.

Parisuhteet ja yhteys toisiin ihmisiin ovat ihmisen turvamekanismeja. Raha tai menestys eivät tuo turvallisuuden tunnetta vaan se, että joku välittää sinusta. Tunne vapauttaa ihmisen olemaan rohkea ja kokeilemaan uusia asioita. Siksi  turvallisuuden tunne on toimivan parisuhteen perusta.

Kuinka tärkeää on rakastaa itseään, jotta voisi rakastaa toisiakin?

Psykiatri Amir Levinen mukaan ei ihmisen välttämättä tarvitse rakastaa itseään ensin. Hän voi oppia uudessa turvallisessa ympäristössä, että hänen ei tarvitse koko ajan olla valppaana uhan tai vaaran varalta. Hän voi uudessa ympäristössä aloittaa tervehtymisen ja muutoksen. Esimerkiksi psykoterapiasuhde on turvallinen ihmissuhde, ja ihminen voi alkaa arvostaa itseään uudella tavalla tässä turvallisessa ihmissuhteessa. Mutta ennen pitkää hänen on myös luotava omia ihmissuhteita. Silti pienetkin asiat voivat luoda turvaa. Pienilläkin asioilla on merkitystä kiintymystarpeiden tyydyttämisessä. Niistä on hyvä aloittaa.

Kun sitten ihminen sitoutuu parisuhteeseen, hänen autonominen hermostonsa tulee riippuvaiseksi tämän ihmisen läheisyydestä. Parisuhteen laatu vaikuttaa terveyteen voimakkaasti. Se vaikuttaa verenpaineeseen, hengitykseen, sydämen lyöntitiheyteen, uneen ja immuunijärjestelmään.

Kaikki parit eivät kuitenkaan ole symbioottisia. Mikä ero on etäisessä parisuhteessa elävillä ja yksinäisillä ihmisillä?

Yksin oleminen ja erillään oleminen ei ole aivoille sama asia, vaan kyse on tunteesta ja perusturvasta tai sen puuttumisesta. Kun ihminen kiintyy toiseen, koko fysiologia muuttuu aivoissamme. Kun olemme ahdistuneita ollessamme erossa meille tärkeästä ihmisestä, stressihormonit erittyvät. Kun ihminen taas tuntee että hänestä välitetään ja että hän on toiselle tärkeä, erillään ololla ei ole niin suurta väliä. Jos puolestaan olet yksin, etkä ole kiintynyt yhteen ihmiseen, sinä et eritä stressihormonia erillään olon vuoksi.

Mitä parisuhteissa sitten tapahtuu tunteiden kannalta?

Se mitä parisuhteissa voi tapahtua on, että parisuhteen tarkoitusta ei ymmärretä. Parisuhteen tarkoitus on tunteensäätely. Jos parisuhteessa on paljon satuttavia tunteita, jokin on mennyt vikaan parin välillä. Turvalliset kiintymyssuhteet eivät tuota satuttavia tunteita. Parisuhteessa, jossa voidaan huonosti, kumppanit eivät auta toisiaan säätelemään tunteitaan. Siispä opi arvostamaan turvallisia suhteita toisiin ihmisiin ja etsi keinoja antaa heille huomiota, neuvoo psykiatri Amir Levine.

Lähde: Becoming Secure: The Science of Healthy Relationships. Dr.  Levine discusses the biology of attachment and interconnection. Matousek, Mark 18.5.2021, Psychology Today.

Päivitetty 8.7.2022