Murrosikäisen sisarussuhteet
Murrosiän vaikutuksesta sisaruussuhteisiin ei juuri löydy tutkimustietoa. Sisarusten välit saattavat varhaisessa murrosiässä muuttua ristiriitaisiksi. Jos sisarukset ovat lapsena olleet läheisiä, suhde tasoittuu jälleen nuorten lähestyessä aikuisuutta.
Sisarustutkimusten mukaan esikoinen saa yleensä menestyjän ja vanhempien perinteen kantajan ”manttelin”, nuoremmat sisarukset ovat useammin kapinallisia.
Jokaisen lapsen on saatava kokea olevansa ainutlaatuinen
Vanhempien tehtävä on kohdella lapsia tasapuolisesti. Tämä ei tarkoita täsmälleen samanlaista kohtelua jokaiselle perheen lapselle. Lapset ovat erilaisia temperamentiltaan, iältään ja sukupuoleltaan, ja jokainen tarvitsee hänelle hienosäädetyn kasvatuksen. Jokaisen lapsen ja nuoren on myös tärkeää saada kokea olevansa vanhemmilleen ainutlaatuinen.
Sisarukset riitelevät ainakin jonkin verran keskenään. Yhdessä eläminen opettaa vaatimaan omia oikeuksia, puolustautumaan ja hieromaan sovintoa. Sosiaaliset taidot hioutuvat kuin itsestään.
Ainoa lapsi saa usein aikuisten aikaa ja huomiota eikä hänen tarvitse taistella siitä. Vanhempien on tärkeää tukea lapsen sosiaalisten taitojen harjoittelua myös saman ikäisten kanssa. Ainoana lapsena olo ei välttämättä merkitse huonoa sosiaalista selviytymistä vertaisryhmässä. Kaverit, serkut tai ystävät harrastusryhmästä voivat olla ainoan lapsen sosiaalisten taitojen “sparraajina”.
Lapsi on sisarussarjassakin ainoan lapsen asemassa, jos hänen ja sisarusten ikäero on kuusi vuotta tai enemmän.
Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto