Siirry sisältöön

Miten puhua erosta lapsen kanssa?

Julkaistu 15.01.2020 - 15.01.2020 klo 10:05 - Kirjoittanut Minna Jaakkola , Pari- ja perhesuhteiden asiantuntija , Väestöliitto
Vanhempien ero aiheuttaa muutoksia arkeen ja usein se voi olla lapselle ensimmäinen vaikea elämäntapahtuma. Lasten hyvinvoinnin kannalta onkin oleellista, miten vanhempien eroa käsitellään lapsen näkökulmasta. Lasten on tärkeää kokea osallisuutta muuttuvassa perhetilanteessa ja pystyä puhumaan eroon liittyvistä tunteista ja ajatuksista, vaikka ne herättäisivät vanhemmassa vaikeita tunteita. Eron jälkeen vanhempi voi ottaa tavoitteeksi luoda kotiin sellaisen ilmapiirin, jossa erosta ja siihen liittyvistä tunteista voidaan puhua.

Ihan ensiksi – puhuminen erosta voi usein olla vähemmän tärkeää kuin sylittely ja muu yhteinen tekeminen. Eron jälkeistä yhteistä aikaa ei tarvitse alleviivatusti käyttää vakaviin keskusteluihin tai tunteiden analysointiin. Voi olla, että vanhemman kanssa erosta puhuminen on todella haastavaa etenkin eron ensi kuukausina. Vanhempi voi kuitenkin tavoitella sellaista kodin ilmapiiriä, jossa eroon liittyvistä hankalistakin asioista voidaan puhua. Yhteisen tekemisen lomassa lapsi voi myös alkaa jutella hankalistakin asioista. Eron jälkeen onkin tärkeää viettää yhteistä aikaa vaikka ihan tavallisia kotiasioita tehden ja tarjota myös läheisyyttä ja syliä lapselle. Tämä voi mahdollistaa keskusteluja.

Vanhemmalle haastavaa voi myös olla, että sisarukset voivat ajatella erosta hyvin eri tavoin. Toisaalta, vaikka kokemus olisi samankaltainen, tulee kaikilla lapsilla olla oikeus ilmaista omia ajatuksiaan erosta. Jos on mahdollista, kannattaa vanhemman järjestää yhteistä aikaa vain yhden lapsen kanssa mahdollisuuksien mukaan silloin tällöin. Näin avautuu mahdollisuus kuulla juuri tätä lasta, hänen kuulumisiaan ja ajatuksiaan eroon liittyen.

Lapsen näkökulma eroon on erillainen kuin aikuisen

Lapset eivät käsittele vanhempiensa eroa samasta näkökulmasta kuin perheen aikuiset.  Vanhemmat useimmiten surevat tavalla tai toisella päättynyttä parisuhdetta ja he voivat olla huolissaan vaikkapa lapsen kiintymyssuhteiden muodostumisesta molempiin vanhempiin. Lasta kiinnostaa se, missä on hänen paikkansa uuden kodin ruokapöydässä, kuka vie ensi viikon harrastuksiin tai tulevatko molemmat vanhemmat päiväkodin tai koulun joulujuhlaan. Siksi lapsen kanssa puhuessa onkin tärkeää kertoa konkreettisia asioita ja kerrata sitä mitä tapahtuu seuraavaksi. Lapsi ei välttämättä hahmota mitä esimerkiksi ”ensi viikonloppuna” tarkoittaa. Jos lapsella on paljon huolta tavaroiden unohtamisesta toiseen kotiin, voi vanhempi tarjota apuaan tässä. Vanhemman on tärkeää asettua lapsen asemaan ja ottaa todesta ne asiat, jotka hänelle ovat hankalia eron jälkeen, vaikka ne itsestä tuntuisivat merkityksettömiltä. Pieni muutos esimerkiksi tavaroiden kuljettamisessa voi helpottaa lapsen stressiä huomattavan paljon.

Vanhempien ja lasten kohdalla näkyy myös eriaikaisuus eron käsittelyssä. Lapsi alkaa usein käsitellä asiaa vasta, kun vanhemman pahin kriisi on ohi tai sitten kun arki on käytännössä asettunut ja rauhoittunut eron jälkeen. Tässä kohdassa vanhemman voi olla vaikeaakin ymmärtää oirehtivaa lasta, koska hän on juuri itse selvinnyt pahimman yli ja nyt asiaan voidaankin joutua palamaan lapsen näkökulmasta. Eroon kannattaa joka tapauksessa palata lapsen kanssa aika ajoin. Lapselta voi kysyä vuosienkin päästä miksi hän ajattelee vanhempiensa eronneen tai mitkä muutokset erossa olivat haastavia ja mitkä ovat olleen hyviä? Lapsella on usein tarve tarkastella vanhempien eroa aina uudelleen eri ikä- ja kehitysvaiheissa.

Tunteista puhuminen on usein vaikeaa

Monella lapsella on kuitenkin vaikeaa sanoittaa tunteitaan suhteessa vanhempien eroon. Ero ja siihen liittyvät tunteet ja ajatukset voivat tulla todellisemmiksi ja konkreettisemmiksi, jos niistä puhuu ääneen. Lapsi voi myös pelätä, millä tapaa aikuinen reagoi hänen tunteisiin – haluaako vanhempi todella kuulla mitä lapsi ajattelee erosta? Kestääkö hän kuulla sen? Ehkä äidin ilme aina muuttuu huolestuneeksi kun lapsi mainitsee vanhan kodin? Lapsi haluaa olla lojaali molemmalle vanhemmalle ja siksi esimerkiksi riidat vanhempien välillä, ikävien asioiden kuuleminen toisesta vanhemmasta tai valintatilanteet vanhempien välillä ovat lapselle kuormittavia. Joissain tilanteissa vanhempi ei ehkä edes huomaa toimivansa näin. Siksikin lapsen näkökulman ymmärtäminen on tärkeää.

Jos vanhemmalla on vaikeaa erokriisissä, tämä usein heijastuu kanssakäymiseen lasten kanssa. Vanhemman onkin tärkeää pitää mahdollisimman hyvää huolta omasta jaksamisestaan ja pyytää myös apua. Lapselle voi kertoa, että vanhempi on esimerkiksi surullinen erosta, mutta tästä kyllä selvitään. Vanhemman on tärkeää kertoa lapselle, ettei ero muuta hänen rakkauttaan lapseen. Sanojen lisäksi on kuitenkin tärkeää osoittaa rakkautta kiinnostuksella lapsen asioihin ja yhteisen ajan viettämisellä.  Myös eron syystä voi sanoa, ettei ero ole koskaan lasten syy, mutta lapselle on hyvä sanoa myös jokin konkreettinen syy erolle.

Katso myös artikkeli: Saako lapselle näyttää vaikeita tunteita?

Ero tuo mukanaan hyviäkin asioita

Vaikka vanhempien ero on usein lapselle kova paikka ja sitä voi olla etenkin aluksi vaikea hyväksyä, erosta seuraa useimmiten myös hyvää. Kun lapsen kanssa puhuu eron tuomasta uudesta tilanteesta, esille voivat nousta suru, ikävä ja kaipaus siihen aikaan, kun vanhemmat olivat vielä yhdessä.  On hienoa, jos lapsi uskaltaa sanoittaa näitä tunteita vanhemmalle.  Usein on kuitenkin löydettävissä myös monia asioita, jotka ovat muuttuneet paremmaksi eron myötä.  Jos lapselta kysyy, mitä hyvää ero toi mukanaan, hän löytää lähes aina myös jonkun hyvänä kokemansa muutoksen.

Hyvän vahvistaminen onkin tärkeää lapsen kanssa keskustellessa. Tämä ei tarkoita, ettei vaikeista asioista puhuta, vaan löydetään myös uusia vaihtoehtoja ja näkökulmia, jotka auttavat jaksamaan ja tuovat voimaa.  Lähtökohtana on, että lapsi voi elää ihan tavallista ja täyttä elämää erosta huolimatta. Lapselle voi tuoda toivoa myös aikakäsityksen kautta. Aikuisen ja lapsen ajantaju on hyvin erilainen.  Ajantajun hahmottamisella voidaan tuoda lohtua lapselle, että kun tulee seuraava kevät, kesä (ja mitä kivaa tehdään yhdessä lomalla?!) ja syksy, niin sitten eroon liittyvät asiat tuntuvat erilaiselta ja niihin on tottunut enemmän.

Tukea lapselle eron jälkeen

Vanhemmille on tarjolla runsaasti erilaisia kriisi- ja terapiapalveluita liittyen eroon. Yhteistyövanhemmuuden kannalta onkin tärkeää, että vanhemmat pystyisivät käsittelemään eronsa hyvin. Kun vanhempi käsittelee eroon liittyviä tunteitaan, hän on usein myös vastaanottavaisempi lapsen näkökulmalle erossa. Vanhempi, joka huolehtii itsestään ja hyvinvoinnistaan eron jälkeen auttaa näin lastaan. Erosta puhumisessa erityisessä roolissa ovat myös esimerkiksi isovanhemmat ja muut lapsen läheiset aikuiset ja näitä suhteita vaaliessa vanhempi toteuttaa lapsen etua. Tärkeää kuitenkin olisi, että mahdollisuuksien mukaan myös lapsi saisi perheen ulkopuolista tukea erohuoliensa käsittelyyn ja tähänkin on enenevässä määrin olemassa palveluita ja välineitä.

 

Linkkejä:

Apua eroon -sivusto kokoaa eroon liittyvät palvelut valtakunnallisesti

Väestöliiton palvelut pienten lasten vanhemmille

Lapset ja ero -nettikurssi

Ammattilaisen Ero muuttaa vanhemmuutta –blogi

Kysy lapsille järjestettävistä eroryhmistä esim. perheneuvolasta omalla paikkakunnallasi

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n materiaaleja ja tukea lapsille ja nuorille erotilanteessa

Eroon liittyvät Huonepeli ja Tunnepeli nuorille (maksuttomia verkkopelejä)

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Väestöliiton palvelut pienten lasten vanhemmille

Perhepulmia? Huolia parisuhteessa? Väestöliitto tarjoaa monenlaista maksutonta tietoa, tukea ja palveluja pienten lasten vanhemmille.

Leijonaemojen vapaaehtoiskoulutus

Leijonaemojen vapaaehtoiset koulutetaan tehtäviinsä. Näin jokaisella vapaaehtoisella on tietyt tiedot ja taidot tehtävänsä hoitamiseen ja...

Tervetuloa keskiviikkona 16.9.2020 klo 11-13 chattiin juttelemaan Pienperheyhdistyksen syksyn toiminnasta

Tervetuloa keskiviikkona 16.9.2020 klo 11-13 chattiin juttelemaan Pienperheyhdistyksen syksyn toiminnasta: ...