Siirry sisältöön

Mitä ovat epätyypilliset gynekologiset oireet?

12.06.2020 klo 12:17 - Kirjoittanut Anna Kivimäki , Projektikoordinaattori , Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry
Kuukautiskiertoon ja kuukautisiin voi liittyä monenlaisia oireita, kuten kipuja, pahoinvointia ja turvotusta. Kaikki kuukautisiin liittyvät oireet ja muut gynekologiset oireet eivät kuitenkaan ole tyypillisiä ja niihin on hyvä kiinnittää huomiota.

Kuukautiskiertoon liittyvät oireet ovat hyvin yksilöllisiä ja oireiden määrä, laatu ja voimakkuus voivat vaihdella myös iän myötä. Esimerkiksi raskaudet ja käytössä olevat hormonilääkitykset, kuten ehkäisypillerit, voivat vaikuttaa oireisiin monilla tavoin. Kuukautiskierron aikaiset hormonaaliset vaihtelut voivat vaikuttaa moneen asiaan, kuten mielialaan ja fyysiseen vointiin.

Yleinen kuukautisiin liittyvä oire on kuukautiskipu, joka alkaa tyypillisesti kuukautisvuodon alkaessa ja kestää noin yhdestä kahteen päivää. Kipu voi tuntua laajalla alueella ja se voi sijoittua alavatsasta selkään, nivusiin ja jopa reisiin asti. Samanaikaisesti kivun kanssa voi esiintyä vatsaoireita, kuten ripulia ja ilmavaivoja sekä oksentelua. Myös päänsärkyä voi esiintyä kuukautisten yhteydessä.

Voimakkaat kuukautiskivut

Vaikka kuukautiskivut ovatkin hyvin yleisiä, kaikki kipuoireet eivät ole tyypillisiä. Esimerkiksi erittäin voimakkaat kivut, jotka saattavat alkaa jo ennen kuukautisvuotoa ja jatkuvat koko vuotojakson ajan, eivät ole tyypillisiä. Lisäksi mikäli tavanomaiset apteekista ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet, kuten parasetamoli ja ibuprofeiini, eivät riitä poistamaan kipuja, tilanteeseen tulee reagoida. Niin voimakkaat kuukautiskivut, että niiden vuoksi joutuu olemaan pois sovituista menoista, kuten töistä, koulusta tai harrastuksista tai menojen perumista joutuu toistuvasti harkitsemaan, eivät ole tyypillisiä.

Kovat kivut eivät kuulu kenenkään elämään ja niiden syy tulee selvittää! Voimakkaiden kipujen taustalta voi löytyä esimerkiksi endometrioosi tai adenomyoosi. Lue lisää endometrioosista ja adenomyoosista tästä linkistä.

Epätyypillinen kuukautisvuoto

Varsinainen kuukautisvuoto kestää tavallisesti 2-8 vuorokautta, keskimäärin 5 vuorokautta. Kuukautisvuodon määrä on hyvin yksilöllinen ja pienet hyytymät kuukautisvuodossa on tavanomaisia. Monilla esiintyy lisäksi pientä tiputteluvuotoa ennen varsinaisen kuukautisvuodon alkamista tai heti kuukautisten jälkeen.

Joskus veristä tiputteluvuotoa voi tulla myös kuukautisten välissä. Tällaista vuotoa kutsutaan välivuodoksi. Välivuodon syy olisi hyvä selvittää terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, vaikka välivuodot eivät usein tarvitse hoitoa.

Joskus kuukautisvuoto voi olla todella runsasta. Jos kuukautissuojaa joutuu vaihtamaan esim. 1-2 tunnin välein, yölläkin joutuu nousemaan useamman kerran vaihtamaan kuukautissuojaa tai suuretkaan kuukautissuojat eivät riitä säännöllisesti vaihdettuna, asiasta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Epäsäännöllinen tai kokonaan puuttuva kuukautiskierto

Kuukautiskierto alkaa kuukautisten ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavien kuukautisten ensimmäiseen päivään. Kuukautiskierron pituus on tavallisesti 23-35 vuorokautta. Useimmilla kuukautiskierron pituus vaihtelee, ja kierroissa voi olla muutamien päivien tai jopa viikon pituusero.

Joskus kuukautiskierto voi kuitenkin olla hyvin epäsäännöllinen tai kuukautiset voivat tulla erittäin harvoin tai usein ja joskus kierto voi puuttua kokonaan. Erilaiset häiriöt kuukautiskierrossa ovat varsin tavallisia ja monet syyt voivat vaikuttaa kuukautiskierron epäsäännöllisyyteen. Esimerkiksi sairastelu, stressi tai liiallinen liikunta voivat vaikuttaa kuukautisiin.

Jos kuukautiset jäävät pois, on tärkeää sulkea pois raskauden mahdollisuus. Mikäli raskaus ei kuitenkaan ole mahdollinen ja tilanteesi mietityttää sinua, asiasta kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta.

Kokonaan puuttuvien kuukautisten, pitkän tai epäsäännöllisen kuukautiskierron tai pitkittyneen vuodon taustalta voi joskus löytyä myös PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä. PCOS eroaa yleisemmästä munasarjojen monirakkulaisuudesta eli PCO:sta, koska PCOS:ään liittyy myös hormonaalisia häiriöitä. Voit lukea lisää PCOS:stä tästä linkistä.

Seksiin liittyvä kipu

Seksiä voi harrastaa monilla eri tavoilla, mutta mikäli esimerkiksi yhdyntään, itsetyydytykseen tai orgasmeihin liittyy kipua, syy kivun taustalla kannattaa selvittää. Kivut voivat tuntua ulkosynnyttimissä ja emättimen suulla tai syvemmällä emättimessä ja muualla alavatsan alueella.

Seksiin liittyvien kipujen taustalta voi löytyä monia eri syitä. Kipujen taustalla voi olla esimerkiksi limakalvojen kuivuutta, jokin tulehdus, kuten hiivatulehdus tai bakteerivaginoosi tai jokin limakalvojen sairaus, kuten valkojäkälä.

Myös endometrioosi tai adenomyoosi voivat aiheuttaa kipuja seksin aikana. Toinen mahdollinen syy seksiin liittyvien kipujen taustalla voi olla vulvodynia. Vulvodynian yleisempi muoto on vestibulodynia, joka esiintyy emättimen paikallisena kosketusarkuutena. Yleisin oire on yhdyntäkipu tai esimerkiksi tamponin laiton yhteydessä ilmenevä kipu. Toinen, harvinaisempi vulvodynian muoto on neuropaattinen vulvodynia, jossa jatkuvaa ja epämääräisempää kipua esiintyy laajahkolla alueella. Lue lisää vulvodyniasta tästä linkistä.

Muita epätyypillisiä oireita

Edellä lueteltujen oireiden lisäksi on myös liuta muita oireita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Näitä oireita ovat esimerkiksi:

  • krooninen eli pitkäaikainen kipu alavatsan, sukuelinten ja/tai lantion alueella
  • suolisto-oireet ja virtsaamisvaikeudet
  • turvotus
  • tärinän aiheuttama kipu
  • voimakas uupumus
  • kipu emättimessä
  • hartiapisto eli pistosmainen kipu toisessa hartiassa
  • hiivatulehdukset emättimessä (aiheuttavat kutinaa ja kirvelyä)
  • alentunut hedelmällisyys, lapsettomuus

Mikäli epäilet, että kuukautiskiertoosi liittyvissä oireissa voi olla jotain epätyypillistä, asia kannattaa varmistaa terveydenhuollon ammattilaiselta!

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...