Siirry sisältöön

Mediasta nousevat pelot - kuinka tuen lastani?

27.08.2021 klo 14:41 - Kirjoittanut Johanna Sassali , Seksuaaliterapeutti, terveydenhoitaja , Väestöliitto
Lapsi voi törmätä pelottavaan tai hämmentävään kuvamateriaaliin esimerkiksi vanhemman katsoessa uutisia. Lapsi voi törmätä niihin myös itse surffaillessaan netissä tai somessa. Lapsia on hyvä pyrkiä suojaamaan pelottavalta mediasisällöltä, mutta kaikkea mediasta nousevia pelottavia aiheita ei pystytä tänä päivänä millään välttämään. Oleellista onkin, kuinka pelkoa ja hämmennystä aiheuttaneista asioista puhutaan lapsen kanssa.

Lapsen kokemus

On hyvä muistaa, ettei lapsi koe asioita kuten aikuinen. Lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat oleellisesti siihen, kuinka lapsi pystyy käsittelemään näkemäänsä kuvamateriaalia. Lapsi voi esimerkiksi kokea pelkoa siitä, että hänen uutisista näkemänsä pelottava tapahtuu hänelle tai hänen läheisilleen. Lapselle voi herätä myös kuoleman pelkoa.

Erilaiset reaktiot

Lapset ovat yksilöllisiä sen suhteen, kuinka he reagoivat pelottavaksi koettuun kuvamateriaaliin. Osa lapsista ilmaisee pelkoa suoraan esimerkiksi itkulla, peittämällä silmät (piiloutumalla) tai pakenemalla paikalta. Osa voi kysyä tai kommentoida asiaa suoraan. Joskus sanojen löytyminen on lapselle vaikeaa. Jotkut sulkeutuvat kokemuksestaan. Tällöin pelon tai hämmennyksen tunne voi tulla esiin poikkeuksellisena levottomuutena tai kehollisena stressioireiluna. Nukahtamisvaikeudet tai painajaiset voivat olla myös merkkejä siitä, että jokin painaa lasta.

Kuinka avata tilannetta?

Jokainen vanhempi tuntee parhaiten oman lapsensa. Jos hänen olemuksessaan tai käytöksessään tapahtuu muutoksia, on hyvä pysähtyä keskustelemaan lapsen kanssa. Lapselta voi kysyä suoraan ” huomaan, että jokin asia painaa sinua. Haluaisitko kertoa minulle mistä on kyse?” On tärkeää, ettei lapsi jää yksin kokemuksensa ja kysymystensä kanssa.

Turvallisuuden tunteen vahvistaminen

Aikuisen on hyvä vahvistaa näissä tilanteissa lapsen turvallisuuden tunnetta. Voi halata, ottaa syliin tai pitää kädestä, jos se tuntuu molemmista hyvältä. Lisäksi voi todeta, että ”ymmärrän, että näkemäsi pelottaa sinua. Nyt ollaan täällä kotona yhdessä, meillä ei ole hätää. Millaisia ajatuksia näkemäsi herätti?”. Lisäksi lapselle voi rauhallisesti kertoa omista tunteistaan. ”Minustakin tuo oli pelottavaa. Kun minua pelottaa, minua helpottaa se, että…”

Aikuisen hätääntynyt käytös sen sijaan vahvistaa lapsen kokemaa pelkoa ja turvattomuutta. On hyvä pyrkiä pysymään rauhallisena asioita käsiteltäessä. Jos kuitenkin käy niin, että huomaa jälkikäteen hätääntyneensä lapsen nähden liikaa, on hyvä jutella lapsen kanssa tilanne läpi, jotta turvallisuuden tunne saadaan palautettua.

Asioita on hyvä myös etäännyttää. Lapselle voi kertoa esimerkiksi kuinka kaukana tapahtumat ovat, tai kuinka harvinaista on, että näin tapahtuu.

Osoita kiinnostusta ja anna aikaa

Ole kiinnostunut lapsen kokemuksesta. Ajan ja tilan antamisen sekä läsnäolon merkitys korostuvat näissä kohtaamisissa. Lapsen esittämiä näkökulmia on hyvä pysähtyä kuuntelemaan, vaikka ne voivat kuulostaa aikuisesta hassuilta. On myös tärkeää, että lapsi saa kokemuksen siitä, ettei hänen kokemustaan vähätellä. Pelko on lapselle todellinen. Isommilta lapsilta voi myös kysyä mitä he jo tietävät aiheesta ja mitä se heissä herätti. Onko jotain mikä lasta vielä mietityttää asian suhteen?

Rehellisyys

Lapselle on hyvä olla rehellinen. Hänelle voi kertoa asioista hänen ikätasolleen sopivalla tavalla rauhallisesti. Kun lapselle kerrotaan tapahtumista rehellisesti, hän ei lähde värittämään mielikuvituksellaan tapahtunutta ja siitä syntyviä uhkakuvia, jotka voivat vahvistaa koettua pelkoa.

Arkirutiinit

Rutiinit luovat turvallisuuden tunnetta arkeen. Niistä kiinni pitäminen ja ennakointi auttaa lasta tunnesäätelyssä. Mukavien asioiden tekeminen yhdessä antaa kaikille taukoa huolestuttavista ja pelottavista asioista.

Hae apua tarvittaessa

Jos koet neuvottomuutta asioiden käsittelyssä tai lapsen reaktiot huolestuttavat sinua, älä jää yksin huoliesi kanssa!  Perhepulma sivustolta löydät tietoa Väestöliiton maksuttomista palveluista vanhemmuuden tueksi.

VIISI VINKKIÄ:

  1. Rauhoita ensin itsesi. Anna tilaa ja aikaa rauhalliselle kohtaamiselle.
  2. Ole kiinnostunut lapsen kokemuksesta: vältä olettamista, kysy lapselta.
  3. Kuule lapsen näkemystä. Vältä mitätöintiä.
  4. Vastaa rehellisesti, lapsen tasoisesti asioihin, joihin hän kaipaa vastausta.
  5. Vahvista turvallisuuden tunnetta, tarjoa syliä ja lohtua.

 

Voit olla kiinnostunut myös:

Saako lapselle näyttää vaikeita tunteita?

Miksi lapselle kannattaa lukea pelottavia tarinoita?

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Imetyksen etuja

Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vauvaa ja suurin osa odottajista onkin halukkaita ja motivoituneita imettämään vauvaansa. Täysimetystä...