Siirry sisältöön

Lapsen huostaanotto on kriisi koko perheelle

14.04.2021 klo 14:50 - Kirjoittanut Erja Saarela , asiantuntija , Kasper - Kasvatus- ja perheneuvonta ry
Lapsen huostaanotto aiheuttaa perheessä lähes poikkeuksetta kriisin. Huostaanotto on kriisi, vaikka sitä olisi yhdessä lastensuojelun ammattilaisten kanssa valmisteltu jo pidemmän aikaan, saatikka jos se tapahtuu äkillisesti.

Kriisistä toipuminen on aina yksilöllistä. Sen pituus sekä reaktioiden ja tunteiden voimakkuus vaihtelevat. Prosessissa on kuitenkin nähtävissä samankaltaisia vaiheita. Alussa olo voi tuntua epätodelliselta, hämmentyneeltä ja aika saattaa tuntua pysähtyvän. Jonkin ajan päästä tapahtumat realisoituvat ja päälle saattaa vyöryä, hallitsemattomaltakin tuntuva, tunteiden kirjo.

Lapsen huostaanottoa on hyvä käsitellä itsekseen, läheisten, vertaistuen tai ammattilaisten kanssa, jotta mieli alkaa suuntautua menneestä tulevaan. Kun kriisiä on käsitelty riittävästi, se ei enää raskauta elämää voimakkaasti, vaan siitä tulee vähitellen osa omaa elämänkulkua.

Huostaanottoon liittyy paljon erilaisia tunteita

Vanhemmat kertovat kokevansa usein hämmennystä ja voimattomuutta. Lapseen liittyvät muistot täyttävät mielen, luopuminen tuntuu tuskaiselta ja sijaishuoltopaikan kyky huolehtia lapsesta mietityttää. Vanhempi voi myös kokea eristäytymistä ja yksinäisyyttä. Elämän merkitys voi tuntua kadonneelta. Samaan aikaan vanhempi voi kokea ajoittaista helpotuksen tunnetta, kun vaikea tilanne on saanut ratkaisun. Mielessä saattaa pyöriä erilaisia kysymyksiä: Mitä on oikein tapahtunut ja missä lapseni on? Onko hän kokonaan kadonnut meidän elämästä ja saako hän varmasti hyvää hoitoa sijaishuoltopaikassa?

Tunteita on hyvä purkaa terveellä tavalla:

  • Pura kiukkua: huuda tyynyyn, heittele kiviä veteen, hakkaa halkoja, riko lumipaukkuja
  • Laula, tanssi, kuuntele tai soita musiikkia
  • Kirjoita
  • Itke
  • Puhu
  • Ota huolihetkiä
  • Tee mindfulness- tai rentoutusharjoituksia

Vanhemmuus ei pääty huostaanottoon

Huostaanotto ei tarkoita sitä, että vanhemmuus loppuu. Olet edelleen lapsesi isä tai äiti ja parhaimmillaan lapsellasi on aiempaa enemmän huolehtivia aikuisia ympärillään. On tärkeää pitää kiinni säännöllisistä tapaamisista lapsen kanssa, vaikka aluksi tapaaminen voi ikävän takia tuntua raskaalta. Lapsen on tärkeää nähdä ja tietää, että vanhempi on edelleen hänen vanhempansa ja voi hyvin.

Kriisin hetkellä elämä tuntuu hallitsemattomalta, mutta on asioita joihin voit silloinkin itse vaikuttaa: 

  • Syö säännöllisesti.
  • Nuku ja pidä huolta vuorokausirytmistä.
  • Ulkoile. Edes pieni hetki joka päivä.
  • Pidä yhteyttä sukulaisiin tai ystäviin.
  • Pyydä ja vastaanota apua.
  • Vältä päihteiden käyttöä.
  • Hakeudu ammatillisen avun piiriin.
  • Hakeudu vertaistuen piiriin
  • Tartu arkeen voimiesi mukaan
  • Ole armollinen ja lempeä itsellesi

Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa, vaan tärkeää on, että löydät juuri itsellesi sopivat tavat purkaa pahaa oloa. On hyvä opetella kuuntelemaan, mitä mieli ja keho milloinkin tarvitsee, ja toimia sen mukaisesti

Aihealueet:  Kriisit

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Nyytin chat 28.10. klo 18-20: Pitääkö olla huolissaan?

Pohditko usein, mikä kaikki voi mennä pieleen? Varaudutko jatkuvasti tulevaan? Saatko itsesi kiinni katastrofiajatuksista? Tule juttelemaan ja...

Nyytin chat 19.8. klo 18-20: Maapallon tulevaisuus mielessä

Maapallon ekologisesti kestävä tulevaisuus on iso kysymys, jota kukaan ei voi yksin ratkaista. Mistä voin ammentaa toivoa, merkityksellisyyttä ja...

Nämä ovat eron tunnusmerkit

Amerikkalainen psykologian emeritusprofessori John Gottman on tunnistanut neljä käyttäytymis- ja puhetapaa, jotka ovat erityisen tuhoisia...