Miten tukea lapsen myönteistä median käyttöä?
Artikkelin on tuottanut Väestöliitto ja siinä on hyödynnetty Mediakasvatusseuran vanhempainiltamateriaalia “Kohti tasapainoista digiarkea” sekä “Opasta tasapainoiseen digiarkeen”.
Korona-aika ja moniin elämänalueisiin ulottunut “digiloikka” on kasvattanut ruutujen äärellä vietettyä aikaa entisestään monissa perheissä. Vanhempia usein pohdituttaa minkä verran mediankäyttöä lapselle on sopivasti. Varsinaista ruutuaikasuositusta ei kuitenkaan ole syytä antaa, sillä mediankäyttö on monin tavoin hyödyllistä ja tärkeää. Vanhempi toimii lapselle kuitenkin tärkeänä esimerkkinä siitä, kuinka tasapainoinen ja hyvinvoinva arki koostuu useista elementeistä.
Lapsi tarvitsee apua itsesäätelyyn
Lapsille on tarjolla paljon erilaisia taitoja kehittäviä ja opettavia digiympäristöjä. Leikkiminen ja pelaaminen yhdessä virtuaalimaailmoissa on arkipäiväistynyt. On kuitenkin hyvä muistaa, että pelit ja sovellukset ovat usein suunniteltu koukuttaviksi ja ne voivat vetää puoleensa. Lapset elävät mielihalujen maailmassa ja haluavat tehdä sitä, mikä on kivaa. Lapset tarvitsevat vanhempien tukea itsesäätelyyn. Jos ruutujen äärellä vietetään toistuvasti pitkiä aikoja itsekseen, aika voi olla pois kasvokkaisesta vuorovaikutuksesta, liikkumisesta ja leikkimisestä, jotka ovat edellytyksiä aivojen normaalille kehitykselle.
Vanhemman tehtävä on tarvittaessa luoda rajat lapsen digilaitteiden käytölle. Jos lapselta kysyy, hän on todennäköisesti itsekin kohtuullisen ruutuajan kannattaja. Yhdessä sovitut säännöt ovat myös helpompia noudattaa. Laitteissa on usein myös mahdollisuuksia tarvittaessa tarkkailla ja rajoittaa niillä vietettyä aikaa.
Laajan tutkimustiedon mukaan ruutuaika on lapselle hyödyllistä, kun sen määrä pysyy kohtuullisena. Digilaitteilla käytettyä sisältöä pidetään tärkeämpänä mittarina kuin aikaa. Tästä syystä tarkkaa ruutuaikasuositusta ei ole tarpeellista antaa.
Vanhempi toimii lapselle esikuvana ja esimerkkinä – sovitaanko yhdessä, että välillä laitetaan puhelimet pois ja tehdään jotain ihan muuta? Tylsistyneenä lapsi (ja aikuinenkin) usein keksii itse jotain leikkimistä tai tekemistä, eikä hetkellinen tylsyys ole vaarallista.
Arjen tasapaino
Tasapainoisessa media-arjessa huolehditaan kaikista hyvinvoinnin kannalta tärkeistä asioista: unesta, liikunnasta, kasvokkaisista kohtaamisista ja monipuolisista virikkeistä sekä ruuduilla että ilman. Kasvokkainen vuorovaikutus on erityisen tärkeää lapsen kielen ja itsesäätelytaitojen kehioitykselle sekä tunnetaitojen ja muiden sosiaalisten taitojen oppimiselle. Vanhemman onkin hyvä kiinnittää huomiota myös omaan median käyttöön ja varmistaa, että päivästä löytyy hetkiä, jolloin lapsi saa vanhemman jakamattoman huomion. Myös tunteiden tunnistaminen ja sosiaalisten taitojen opettelu tarvitsevat huomiota ruutuajan ulkopuolella, vaikka näitä voi oppia erilaisissa peleissä ja sovelluksissa.
Aivojen hyvinvoinnin, keskittymiskyvyn vaalimisen sekä tehokkaan ja tarkan työskentelyn varmistamisen takia kannattaa harjoitella keskittymistä yhteen asiaan ja tämän taidon oppimisessa ja ylläpidossa lapsi tarvitsee usein aikuisen apua. Myös hiljaiset, virikkeettömät tauot ovat tärkeitä aivoille ja luovalle ajattelulle. Siksi on hyvä, jos esimerkiksi kännykän ilmoituksia ei tulvi jatkuvasti ruudulle tai ylipäätään ruudun voi unohtaa silloin tällöin kokonaan.
Vanhemman on tärkeää tietää millaisia sisältöjä lapsi käyttää viettäessään aikaa ruudun takana. Monenlaista mukavaa yhteistä aikaa voidaan myös viettää ruutujen äärellä. Yksi hieno mahdollisuus on pelata tätä koululaisen mediabingoa (soveltuu pienemmillekin!). Kuva on Mediakasvatusseuran tuottamasta Vanhempainilta: Kohti tasapainoista digiarkea – materiaalista.
Digitaalinen hyvinvointi perheissä -hankkeessa on luotu tutkimukselliseen näyttöön perustuvaa tietopohjaa ja valtakunnallista mallia digitaalisen hyvinvoinnin kehittämiseksi perhesuhteissa ja eri elämänvaiheissa. Hanketta koordinoi Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos ja se on toteutettu yhteistyössä Demos Helsinki ry:n ja Mediakasvatusseuran kanssa. Hanke on osa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelmaa (TEAS), ja hankkeen rahoitus tulee Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta.
Artikkelin lähteet: Opas tasapainoiseen digiarkeen sekä Vanhempainilta: Kohti tasapainoista digiarkea