Siirry sisältöön

Voiks pelaa liikaa?

Julkaistu 23.09.2019 - Väestöliitto
Videopelaaminen on oiva harrastus siinä missä mikä muukin harrastus. Videopeleistä voi oppia monia hyödyllisiä taitoja. Muun muassa avaruudellinen hahmottaminen sekä havaintokyky paranevat pelaamalla videopelejä.
Poikien Puhelin -
Tuottanut Väestöliitto

Pelit kehittävät myös ongelmanratkaisutaitoja. Monissa peleissä joutuu ratkaisemaan ongelmia erilaisissa ympäristöissä, jolloin tilaa ja ongelmaa joutuu hahmottamaan monesta näkökulmasta. Se luonnollisesti lisää pelaajalla kykyä ratkaista erilaisia ongelmia. Tänä päivänä lisäksi osa peleistä tarjoaa myös alustan sosiaalisten taitojen harjaannuttamiselle.

Mutta kuten kaikessa muussakin, liika on aina liika. Myös niin sanottuja klassisia harrastuksia voi harrastaa liikaa. Jos elämä alkaa pyörimään pelkästään jalkapallo tai jääkiekko treenien ja matsien ympärillä, niin varmasti muu elämää siitä hieman häiriintyy. Monesti videopelit vain ovat ehkä helpommin syyllistettäviä, koska sen tuomia hyötyjä ei aina tunnisteta. Videopelien pelaaminen on kuitenkin ilmiönä sen verran nuori, että kaikkia sen vaikutuksia, niin positiivisia kuin negatiivisiakin, ei ehkä vielä ymmärretä.

Pelaamiseen liittyvät ongelmat ovat monitahoinen ilmiö, eikä sille ole olemassa selkeää määritelmää. Myöskään aikarajat eivät aina kerro siitä, milloin liika on liikaa. Monesti runsas pelaaminen kertoo siitä, että se on harrastus johon halutaan panostaa ja se vie aikaa. Mutta pelaamista voidaan pitää ongelmallisena silloin, jos se alkaa vaikuttaa kielteisesti henkilön elämään kuten ihmissuhteisiin, koulunkäyntiin tai vaikka terveyteen. Pelaamisen ongelmat ovat usein myös kytköksissä muihin ongelmiin. Taustalla voi olla monenlaisia psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä haasteita, kuten masennusta, yksinäisyyttä tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Monimutkaisessa tilanteessa voi olla vaikeaa hahmottaa syy-seuraussuhteita tai ongelmien alkuperäistä syytä. Tästä syystä onkin tärkeä tarkastella tilannetta kokonaisuutena.

Jotta pelaaminen ei niin sanotusti lähde lapasesta, niin se vaati varsinkin lapsen kohdalla rajojen asettamista ja ne rajat täytyy asettaa vanhempien toimesta. Jos kuitenkin on ongelmia asettaa itselle rajoja, voi pelaamisesta tulla ongelma. Siksi on tärkeää tunnistaa itsessään, milloin pelaaminen alkaa verottaa muita elämän osa-alueita liikaa. Ja koska ongelmapelaaminen saattaa olla oire jostain vakavammasta sairaudesta, niin on tärkeää hakea apua omaan tilanteeseen. Pelaamiseen liittyvät ongelmat näyttäytyvät arjessa monella tavalla ja pelaamisen ongelmallisuutta arvioitaessa tulee huomioida pelaajan elämäntilanne ja hyvinvointi kokonaisuutena.

Jotta pelaaminen pysyy terveellisenä osana elämää, niin on hyvä osaa rajoittaa omaa pelaamistaan. Ja välillä tulee niitä hetkiä, kun peli vie mukanaan ja ei pysty oikein muuta ajattelemaan, mutta se on täysin normaalia ja siitä ei tarvitse huolestua, mutta se ei ole normaalia, jos se jatkuu pitkään ja vaikuttaa muuhun elämään.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Nuori tarvitsee aikuisen tukea selvitäkseen

Nuoruuteen kuuluu monenlaiset irtiotot läheisistä aikuisista. Ilman läheistä aikuista nuoren on kuitenkin vaikeaa selvitä nuoruuden...

Poikien Puhelimen Sällivisa

Sällivisa - visailu ulkonäköön ja kehoon liittyvistä odotuksista ja oletuksista.

Nuorten tukeminen chatissa – neuvoja ja työkaluja haastaviin tilanteisiin

Kurssista saat tietoa, miten toimia haastavissa nuoren kanssa käydyissä chat-keskustelutilanteissa. Lisäksi saat työkaluja auttamistyössä...