Siirry sisältöön

PERSOONALLISUUS I Mikä meitä ohjaa?

Julkaistu 15.10.2020 - Väestöliitto
Mikä ajatteluani ja toimintaani ohjaa ja miksi kaverit tai kumppani eivät toimi kuten minä? Syy on yksinkertainen: Ihmiset ovat erilaisia. Käyttäytymistämme selittävät erot kasvuympäristössä, kokemuksissa ja perintötekijöissä, jotka tekevät jokaisesta meistä ajattelultamme yksilöllisiä.
Tuottanut Väestöliitto

Arkikielessä persoonallisuudella viitataan usein olemukseen. Henkilöä saatetaan kuvata persoonalliseksi tai hyväksi tyypiksi, kun halutaan selvittää toiselle, minkälaisesta tyypistä on kyse. Psykologiassa termillä kuitenkin viitataan laajemmin ihmiselle ominaisiin luonteenpiirteisiin, arvoihin ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin, jotka ohjaava ihmisen tapaa toimia, käyttäytyä ja ilmaista tunteitaan.

Temperamentit ovat erilaisia

Persoonallisuuden pohja on perintötekijöissä eli geeneissä, jotka jokainen saa vanhemmiltaan. Perintötekijöiden myötä jokaiselle rakentuu yksilöllinen temperamentti, joka tarkoittaa ihmisen synnynnäistä ja hyvin aikaisessa vaiheessa ilmenevää tapaa tarkastella ympäristöään. Temperamentti ohjaa käytöstämme sekä tapaamme toimia ja ilmaista tunteita. Temperamenttia voikin kuvata persoonallisuutemme biologiseksi pohjaksi, jonka varaan persoonallisuutemme rakentuu.

Ihmisten temperamentit ovat yksilöllisiä ja voivat poiketa toisistaan merkittävästi. Ihmisiä tutkimalla on kuitenkin pystytty löytämään viisi yleistä perintötekijöihin nojaavaa persoonallisuuspiirrettä, jotka kuvaavat henkilön ulospäinsuuntautuneisuutta, tunteiden tasapainoa, tunnollisuutta, sovinnollisuutta sekä avoimuutta uusille kokemuksille. Esimerkiksi hyvin ulospäinsuuntautunut henkilö, on usein luonnostaan aktiivinen ja sosiaalinen, joka nauttii ihmisten seurausta sekä uusista kokemuksista. Ulospäin suuntautuneen vastakohta on taas luonnostaan vetäytyvä introvertti, joka on tyyppinä ennemmin varautunut tai hillitty. Lue lisää persoonallisuuspiirteistä esim. täältä.

Pääpersoonallisuuspiirteet mahdollistavat erilaisten persoonallisuuksien vertailun ja tutkimisen, mutta voivat myös auttaa jokaista hahmottamaan oman toiminnan synnynnäistä perustaa. Itselleen luonteenomaisiin piirteisiin kannattaa tutustua, sillä ne voivat auttaa ymmärtämään oman toiminnan taustoja. Persoonallisuuspiirteiden osalta on kuitenkin hyvä muistaa, etteivät ne määrää ennalta, miten ihminen toimii, vaan jokaisella on kyky ja vastuu hallita omaa käytöstään.

Kasvuympäristö ja arvot opettavat

Temperamentin lisäksi persoonallisuuteemme vaikuttavat kasvuympäristössämme sekä kulttuurista oppimamme asenteet, käyttäytymismallit sekä odotukset, jotka muokkaavat tapaamme suhtautua uusiin ihmisiin ja tilanteisiin. Myös erilaiset kokemukset muokkaavat tapaamme suhtautua ja toimia erilaisissa tilanteissa. Saatamme oppia välttämään ikäväksi kokemiamme tilanteita ja nauttimaan sekä arvostamaan asioita, joissa olemme onnistuneet. Tällaisia oppimamme ja kokemamme pohjalta muodostuvia käsityksiä siitä, mikä mielestämme on arvokasta tai epämiellyttävää, kutsutaan arvoiksi.

Arvot muodostuvat hiljalleen ja ovat suhteellisen pysyviä, mutta eivät muuttumattomia. Kasvatuksen kautta ihmiset oppivat usein toimiman vanhemmilta opittujen arvojen mukaisesti. Vanhemmilta saatetaan oppia, mikä toisissa tai itsessä on arvokasta sekä millaisten arvojen mukaan parisuhteessa tai töissä tulee toimia. Kasvun ja uusien kokemusten myötä saatamme kuitenkin alkaa kyseenalaistamaan esimerkiksi vanhemmilta tai ympäristöstä oppimiamme arvoja. Saatamme omaisuuden sijaan pyrkiä kartuttamaan kokemuksia ja perheen sijaan panostamaan enemmän ystäviin. Saatamme myös oppia arvostamaan uusia asioita ja löytää niiden myötä elämään uutta sisältöä. Omien arvojen tunnistaminen onkin tärkeää, sillä temperamentin tavoin ne ohjaavat toimintaamme sekä tekemiämme valintoja.

Henkilökohtaiset tavoitteet ohjaavat toimintaa

Asetamme itsellemme jatkuvasti tavoitteita, joita kohti pyrkiminen suuntaa elämäämme. Kyse on pitkälti siitä, mikä ketäkin motivoi eli ajaa eteenpäin. Tavoitteet voivat liittyä uusiin kokemuksiin, uraan, koulutukseen tai vaikka rauhan ja tasapainon löytämiseen. Omaa toimintaa ohjaaviin osa-alueisiin kannattaa tutustua. Kasvuympäristöä ja temperamenttiaan kun ei voi itse valita, niin tutustuminen itseensä auttaa oman toiminnan ja tunteiden säätelyssä. Itsetuntemus voi myös opettaa hyväksymään persoonallisuutensa eri piirteet ja auttaa elämään omien arvojensa mukaista elämää.

Aihealueet:  Nuorten elämä

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Poikien Puhelimen Massimaisteri-verkkokurssi

Tule mukaan Poikien Puhelimen Massimaisteri-verkkokurssille ja voita 1000 €! Massimaisteri on tarkoitettu kaikille 13-18-vuotiaille nuorille....

POIKAST I Aleksi Rantamaa, puhutaanko hetki somesta?

Mikä meitä vetää someen ja kuinka siitä voi tulla ammatti? Poikastissa keskustellaan somen moniulotteisista ilmiöistä toimittaja-juontaja...

Viiltelevän nuoren kohtaaminen chatissa

Tästä tehtävästä saat tehtävästä saat konkreettisia työkaluja siihen, miten kohdata ja tukea nuorta, joka oireilee viiltelemällä.