BETA Siirry sisältöön

Onks valvomisesta mitään haittaa?

Julkaistu 22.11.2019 - Väestöliitto
Elämän on välillä niin jännää, ettei malttaisi millään nukkua. Kavereiden kanssa hengailu, pelailu tai villi vapaus saattavat tuntua unta tärkeämmiltä, jolloin univelat siirtyvät herkästi huomisen huoliksi. Seuraavana viikonloppuna onkin taas meno päällä, eikä univelan maksulle jää taaskaan aikaa. No haittaako tuo? Kyllä, kuolema univelat kuittaa vai miten se meni?
Poikien Puhelin
Tuottanut Väestöliitto

Sanonnassa on perää, sillä treffit kuoleman kanssa saattavat tulla etuajassa, mikäli pitkään kaltoin kohtelee unentarvettaan. Univajeen vaarat piilevät etenkin toimintakyvyn alentumisessa, mikä näkyy mm. keskittymiskyvyn ja muistin heikentymisenä, uupumuksena, mielialavaihteluina, jotka nostavat riskialttiuden huomattavasti normaalia korkeammalle. Pitkään jatkunut univaje altistaa myös mielenterveysongelmille, lihomiselle sekä heikentää yleisesti ihmisen vastustuskykyä ja voi johtaa useiden sairauksien puhkeamiseen. Uni onkin ravinnon ohella viimeisin asia, mistä kannattaa nipistää, sillä sen vaikutukset näkyvät kaikkialla kehossasi.

Miksi uni sitten on niin tärkeää? Aivot ovat sekä toimintamme moottori että ohjauspyörä, joiden huollosta uni huolehtii. Unessa aivot eivät nimittäin nuku, vaan latautuvat ja puhdistuvat. Päivän aikana aivoja ympäröivään nesteeseen kertyy kuona-aineita kuten tarpeettomia proteiineja ja muita pieniä molekyylejä, jotka puhdistuvat unen aikana. Puhdistuminen tapahtuu aivojen glymfaattisen järjestelmän ansiosta, joka kierrättää nestettä sisään ja ulos aivoista – puhdistaen ja valmistaen niitä uusiin koitoksiin. Tästä johtuen hyvin nukutun yön jälkeen ajatukset muodostuvat kirkkaana, reaktionopeus on huipussaan ja päivän askareista suoriutuminen sujuu kuin tanssi. Huonosti nukutun yön jälkeen pää taas tuntuu raskaalle, ajatus ei kulje ja olo on sumuisen voipunut.

Pitäisikö siis huolestua jos viikonloppuna unet jäi vähiin? Ei, kunhan huolehtii, ettei univaje pitkity ja univelka pyritään kuittaamaan heti kun se on mahdollista. Aivojen yksi erinomaisista ominaisuuksista on se, että ne kykenevät uusiutumaan ja korjaamaan itseään– kunhan riittävästä unesta huolehditaan. Itseasiassa valvominen on nuorelle tyypillistä – vaikkakaan ei hyväksi, sillä murrosiässä hormonitasot vaihtelevat ja aivot saattavat käydä ylikierroksilla niin, ettei unen päästä tahdo ajoittain saada kiinni. Uniin on kuitenkin tärkeä panostaa, sillä murrosiässä aivojen kehitys on kiivaimmillaan. Nuorena unta olisi kuitenkin hyvä saada 9-10 tuntia yössä, jotta aivot kerkeävät korjaantua päivän rasituksista.

Univajeesta toipumisen kohdalla on hyvä muistaa, ettei viikonloppuna myöhään nukkuminen välttämättä riitä kattamaan arjen yökyöpelöintiä. Mikäli nukkuu arkena keskimäärin 6 tuntia yössä, kertyy viidessä päivässä univajetta peräti 10 tuntia. Kuitatakseen univelat, tulisi viikonloppuna painella kolmentoista tunnin yöunet molempina öinä. Näin kuitenkaan harvoin käy, miksi univelkaa saattaa kertyä herkästi varastoon ja väsymys muuttuu ”normaaliksi” olotilaksi. Kroonistuessaan univajeesta saattaa tulla kierre, joka altistaa helposti vakaville sairauksille ja heikentää yleistä mielenlaatua.

Harhaluuloista huolimatta unta ei voi koskaan nauttia liiaksi, joten unen osalta on hyvä vetää mielummin överit kuin vajarit. Uniin panostaminen onkin kenties suurin yksittäinen hyvinvointiteko, mitä voit itsellesi tehdä, joten unta palloon!

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Ylläpito testaa väestöliitto

Donec sed odio dui. Morbi leo risus, porta ac consectetur ac, vestibulum at eros. Donec ullamcorper nulla non metus auctor fringilla. Donec sed odio...

SYLI-chat 20.12.

Askarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta? Onko oma kehosuhde vinksallaan? SYLI-chatissä pääset juttelemaan näistä ja monista muista mielessä...

SYLI-chat 13.12.

Askarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta? Onko oma kehosuhde vinksallaan? SYLI-chatissä pääset juttelemaan näistä ja monista muista mielessä...