Siirry sisältöön

Mistä tietää saako riittävästi protskua?

Julkaistu 13.12.2019 - Väestöliitto
Yleensä sen tietää siitä, että elimistö voi hyvin ja ruoan sulatus toimii normaalisti!
Poikien Puhelin
Tuottanut Väestöliitto

Ihminen tarvitsee proteiinia elimistön ja lihasten rakennuspalikoiksi. Ne mm. ylläpitävät elimistön immuunipuolustusta ja edesauttavat lihaskasvua. Suomalaiset saavat yleensä proteiinia ruokavaliosta ihan riittävästi, jopa liiaksikin, miksi lisäproteiinin nauttiminen tavan tallaajalle on usein täysin turhaa. Ylimääräinen proteiini kun ei muutu lihakseksi ilman treeniä, vaan varastoituu elimistöön rasvana.

No minkä verran sitä sitten olisi hyvä saada? Painokiloa kohden proteiinia on hyvä nauttia n. 1,1-1,3 grammaa päivässä, joka 60 kiloiselle tarkoittaa noin hieman alle 80 grammaa proteiinia päivässä. Runsaasti liikuntaa harrastava sen sijaan saattaa tarvita hieman lisäproteiinia, mikäli harjoittelu on säännöllistä ja kuluttavaa. Useimmiten lisätarpeenkin pystyy korjaamaan monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä ruokarytmillä, mutta tarpeet ovat yksilöllisiä.

No mistä sitä protskua sitten saa? Hyviä proteiinin lähteitä ovat esimerkiksi kala, kananmunat, kana, kalkkuna, maito. Kasviperäistä proteiinia on palkokasveissa (pavut, linssit, herneet), sienissä, pähkinöissä, siemenissä, tofussa ja myös viljassa. Eläinperäisessä proteiinissa on kaikki elimistön tarvitsemat aminohapot. Kasvisruokailijan lautasella samaan pääsee yhdistelemällä kasviproteiinin lähteitä esim. sekä papua että viljaa. Vilja kannattaa aina valita täysjyväisenä vaihtoehtona.

Terveyden ja ympäristön kannalta kala, kana, kalkkuna ja kasviperäiset proteiinit ovat parempia valintoja punaiseen lihaan verrattuna. Kasviperäisissä proteiineissa rasvan laatu ja ravintoaineiden määrä on kohdallaan ja kalasta saa laadukkaan proteiinin lisäksi elimistölle erinomaista ja elintärkeää pehmeää rasvaa sekä D-vitamiinia. Maitotuotteet (etenkin rasvattomat ja vähärasvaiset versiot), kananmuna, kalkkuna ja kana ovat sekasyöjän ruokavaliossa myös terveydelle sopivia valintoja.

Terveyden näkökulmasta haasteellisin on punainen liha. Punaisella lihalla tarkoitetaan sian-, naudan ja lampaanlihaa. Erityisesti näistä jalostettujen lihavalmisteiden eli makkaroiden, nakkien, pekonin, leikkeleiden ym. määrä omassa ruokavaliossa kannattaa pitää mahdollisimman vähäisenä. Ne kun tuppaavat sisältämää aika roimasti suolaa, rasvaa ja muita elimistölle tarpeettomia turhakkeita. Lisäksi ruoansulatus joutuu näiden kanssa usein aika koville. Punaisen lihan sijaan testiin voi ottaa, vaikka nyhtökauraa tai härkistä!

Ylipäätään proteiinin tarve on perusjantterilla aika maltillinen, minkä takia asian kanssa on turha sortua liialliseen hifistelyyn. Muotivillitysten ja stressaamisen sijaan kannattaa panostaa maltillisuuteen. Tärkeintä on, että syö monipuolisesti ja riittävän usein, milloin energiansaanti ja fiilis pysyy hyvänä.

Video on toteutettu yhteistyössä Syöpäjärjestöjen Fressis-palvelukokonaisuuden kanssa.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

SYLI-chat 29.1

Askarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta? Onko oma kehosuhde vinksallaan? SYLI-chatissä pääset juttelemaan näistä ja monista muista mielessä...

Syli-chat 24.1.

Askarruttaako syöminen, ruoka tai liikunta? Onko oma kehosuhde vinksallaan? SYLI-chatissä pääset juttelemaan näistä ja monista muista...

Sekundakroppa

”Elämäni ajanlasku on jakautunut selkeästi aikaan ennen ja jälkeen kilpirauhasleikkausta.” Anne Rothin selviytymistarina kertoo taistelusta...