Siirry sisältöön

Mikä on unihalvaus?

Julkaistu 08.04.2019 - Väestöliitto
Poikien Puhelimeen tulee välillä kysymyksiä ja havaintoja unihalvauksesta. Kyseessä on varsin epämukava, mutta kuitenkin vaaraton kokemus unen ja valveen rajalla esiintyvästä tilasta, jossa ihmisen aivot ovat hereillä, mutta aktiiviseen uneen (REM-uneen) liittyvä lihashalvaus on edelleen päällä. Tavalliset painajaiset eivät ole sama asia. Painajaisia nähdään yleensä aktiiviunivaiheessa ja jos niistä herää, aivot ja keho herää samanaikaisesti eikä ole unihalvaukselle tyypillistä kokemusta kyvyttömyydestä liikkua.
Poikien Puhelin -
Tuottanut Väestöliitto

Unihalvauskokemuksia on noin 10–50 %:lla väestöstä ainakin kerran tai pari elämänsä aikana. Noin viidellä prosentilla ne esiintyvät useammankin kerran tai toistuvasti. Kokemukset voivat olla keskenään erilaisia, mutta yhteistä on, että ihminen herää unesta niin, että hänen aivot ovat hereillä mutta keho ei oikein ehdi mukaan, vaan on edelleen liikkumiskyvytön aktiivisen univaiheeseen liittyvän lihashalvauksen takia. Kohtauksen aikana hengityslihakset ja silmäluomet toimivat normaalisti, mutta tahdonalaiset lihakset ovat toimintakyvyttömät, niin kuin nukkuessa yleensäkin.

Joskus unihalvaukseen liittyy pelottava kokemus siitä, että makuuhuoneeseen on tunkeutunut pahatahtoinen olento (joka saattaa todellisuudessa olla vaikkapa vaatenaulakko tai nojatuoli). Joskus voi tulla kokemus hengitysvaikeuksista, ikään kuin joku olisi istahtanut rintakehän päälle. Tasapainohallusinaatiossa voi tuntua vaikkapa siltä että putoaa hallitsemattomasti tai että sänky leijuu ilmassa.

On hyvä ymmärtää, että pelottavasta kokemuksesta huolimatta unihalvaukset eivät kuitenkaan ole vaarallisia, vaan melko yleisiä kokemuksia, jotka eivät johdu esimerkiksi mistään sairauksesta. Yleisintä on, että unihäiriöistä kärsivä ihminen saa halvauksen univajeen tai stressin seurauksena. Mahdollisesta kokemuksesta rintakehään kohdistuvasta paineesta huolimatta, hengitys kulkee, ja tila kestää todellisuudessa yleensä vain muutamia kymmeniä sekunteja tai korkeintaan minuutteja, jonka jälkeen ihminen saa lihaksensa taas kontrolliin.

Lääkäriin tulee hakeutua vasta, jos kohtaukset toistuvat usein ja ne alkavat haitata normaalia elämää. Unihalvaukseen ei ole lääkitystä tai muuta halvauksia kokonaan poistavaa hoitokeinoa. Vaikka spontaani reaktio unihalvauksiin on pelko ja pyrkimys katkaisemaan tilaa, osa toistuvia unihalvauksia kokeneista pyrkii rentoutumaan ja uteliaisuudella seuraamaan, mitä tapahtuu – luottaen tietoon, että tilaa menee hetkessä itsestään ohi.

 

Lähteet

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-unihalvaus

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mielen huolista ja riippuvuuksista esteettömästi

Oletko huolissasi jostain riippuvuudesta? Onko sinulla mielen hyvinvointiin tai mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä? Palvelu on erityisesti...

Pärjätään opiskeluissa ja töissä -syyskuun ryhmächat

Tervetuloa chattailemaan työn tai opiskelujen sujumisesta MS-taudin tai harvinaisen neurologisen sairauden kanssa. Chatti on auki klo 18-19.30, mutta...

Pärjätään opiskeluissa ja töissä -elokuun ryhmächat

Tervetuloa chattailemaan työn tai opiskelujen sujumisesta MS-taudin tai harvinaisen neurologisen sairauden kanssa. Chatti on auki klo 18-19.30, mutta...