Mikä on unihalvaus?
Unihalvauskokemuksia on noin 10–50 %:lla väestöstä ainakin kerran tai pari elämänsä aikana. Noin viidellä prosentilla ne esiintyvät useammankin kerran tai toistuvasti. Kokemukset voivat olla keskenään erilaisia, mutta yhteistä on, että ihminen herää unesta niin, että hänen aivot ovat hereillä mutta keho ei oikein ehdi mukaan, vaan on edelleen liikkumiskyvytön aktiivisen univaiheeseen liittyvän lihashalvauksen takia. Kohtauksen aikana hengityslihakset ja silmäluomet toimivat normaalisti, mutta tahdonalaiset lihakset ovat toimintakyvyttömät, niin kuin nukkuessa yleensäkin.
Joskus unihalvaukseen liittyy pelottava kokemus siitä, että makuuhuoneeseen on tunkeutunut pahatahtoinen olento (joka saattaa todellisuudessa olla vaikkapa vaatenaulakko tai nojatuoli). Joskus voi tulla kokemus hengitysvaikeuksista, ikään kuin joku olisi istahtanut rintakehän päälle. Tasapainohallusinaatiossa voi tuntua vaikkapa siltä että putoaa hallitsemattomasti tai että sänky leijuu ilmassa.
On hyvä ymmärtää, että pelottavasta kokemuksesta huolimatta unihalvaukset eivät kuitenkaan ole vaarallisia, vaan melko yleisiä kokemuksia, jotka eivät johdu esimerkiksi mistään sairauksesta. Yleisintä on, että unihäiriöistä kärsivä ihminen saa halvauksen univajeen tai stressin seurauksena. Mahdollisesta kokemuksesta rintakehään kohdistuvasta paineesta huolimatta, hengitys kulkee, ja tila kestää todellisuudessa yleensä vain muutamia kymmeniä sekunteja tai korkeintaan minuutteja, jonka jälkeen ihminen saa lihaksensa taas kontrolliin.
Lääkäriin tulee hakeutua vasta, jos kohtaukset toistuvat usein ja ne alkavat haitata normaalia elämää. Unihalvaukseen ei ole lääkitystä tai muuta halvauksia kokonaan poistavaa hoitokeinoa. Vaikka spontaani reaktio unihalvauksiin on pelko ja pyrkimys katkaisemaan tilaa, osa toistuvia unihalvauksia kokeneista pyrkii rentoutumaan ja uteliaisuudella seuraamaan, mitä tapahtuu – luottaen tietoon, että tilaa menee hetkessä itsestään ohi.
Lähteet
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/13/oudot-tunteet-unihalvaus