Siirry sisältöön

Miten tukea lapsen sosiaalisia taitoja?

ID 283062

Hei. Meillä on pian 5-vuotias hurmaava, touhukas ja auttavainen poika, jolla on mitä upein mielikuvitus, hauskoja tarinoita, ja joka ei pelkää näyttää tunteitaan. Hän on temperamentiltaan varsin ujo eikä kovin sosiaalinen. Hän on uusissa tilanteissa ja uusien ihmisten keskuudessa varautunut ja jännittää tilanteita. Hän lähtee kuitenkin innolla vaikkapa kaverisynttäreille, mutta siellä tarvitsee tosi vahvasti vanhemman tukea ja apua (haluaisi istua sylissä ja pitää kädestä kiinni ihan koko ajan). Hän kiintyy helposti päiväkodissa yhteen kaveriin ja myös tiettyyn hoitajaan, ja uusiin lapsiin suhtautuu jopa hieman vihamielisesti. Tämänkaltaiset muutokset siis ainakin tuntuvat olevan hänelle vaikeilta. Hänellä on kuulemma päiväkodissa ilmennyt useita mustasukkaisuus-tilanteita mm. tätä yhtä kaveria kohtaan (jonka huomiosta ja seurasta kamppailee ilmeisesti useampi lapsi). Tiedostan, että meillä on vanhempina vastuu ja jokseenkin mielenkiintoinen haastekin tukea lastamme käsittelemään näitä tunteita ja myös tukea hänen sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Emme vain tiedä miten me sen teemme ihan konkreettisesti. Osaan opettaa sosiaalisia taitoja aikuiselle, mutta en 5-vuotiaalle. Lisäksi, miten käsitellä mustasukkaisuutta ja muita sen kaltaisia negatiivisia tunteita, joita näissä sosiaalisissa tilanteissa lapsellemme herää.

Asiantuntija vastaa

06.10.2022 klo 10:22 , Väestöliitto

Hei,

Kiitos kysymyksestäsi ja pahoittelut, että vastauksemme on kestänyt. On kovin tavanomaista, että lapsella vaihtelee ikävaiheesta riippuen temperamentin piirteet ja esimerkiksi hyvinkin sosiaalinen lapsi voi alkaa tietyssä ikävaiheessa jännittämään sosiaalisia tilanteita. Kerroit, että poikanne on touhukas ja hän omaa rikkaan mielikuvituksen. Viestistäsi jää vaikutelma, että lapsi on tutussa seurassa ulospäinsuuntautunut, kun taas vieraassa seurassa jännitys saattaa olla voimakasta. Tämä on hyvin tyypillistä 5-vuotaiaalle. 5-vuotias lapsi hahmottaa ympäröivää maailmaa jo varsin laajasti. On luonnollista, että uudet tilanteet ja tuntemattomat ihmiset saattavat herättää jännitystä ja suhtautuminen tilanteisiin voi olla varauksellista.

Lapsen mustasukkaisuus niin vanhemmista, ystävistä kuin tavaroistakin on myös hyvin tavallista. Oletteko jutelleet lapsen kanssa siitä, mikä häntä erityisesti jännittää uusissa tilanteissa tai uusissa kavereissa? Osaako hän sanoittaa ajatuksiaan ja kokemuksiaan? Kerroit, että lapsen suhtautuminen uusiin ystäviin voi olla hieman vihamielistäkin. Ajattelen, että vihamielisyys/varauksellisuus liittyy vahvasti tilanteeseen, jossa lapsi ei tiedä mitä häneltä odotetaan tai miten hänen tulisi toimia. Uuden ystävän seurassa lapsi voi olla epävarma siitä millaista käytöstä häneltä odotetaan ja oletetaan, mikä voi näkyä keinottomuutena toimia ja toisaalta näin ollen näyttäytyä ikävänä käytöksenä esimerkiksi kaveria kohtaan.

Oletteko pohtineet, millaisia tunteita, ajatuksia ja kehollisia reaktioita teillä vanhemmilla viriää haastavissa tilanteissa? Lapselle jännittävässä tilanteessa lapsen on luonnollista peilata omia kokemuksia vanhemman reaktioihin. Vanhemman oma voimakas tunnetila voi välittyä lapselle ja vahvistaa lapsen tunnereaktioita. Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi haluaa olla visusti vanhemman lähellä sosiaalisessa tilanteessa, vanhemman on hyvä suhtautua asiaan neutraalisti ja kannustavasti. Lapselle on hyvä sanoittaa, että tilanteessa ei ole mitään hätää ja hän voi olla vanhemman lähellä niin kauan kuin haluaa. Hiljalleen lapsi rohkaistuu irtaantumaan vanhemmasta tietäen, että voi palata tarvittaessa vanhemman lähelle.

Kysyit miten tukea lasta konkreettisesti sosiaalisissa taidoissa ja miten keskustella mm. mustasukkaisuudesta. Kokoan loppuun linkkejä, joista voisi olla tukea. Ajattelen, että lapsen kanssa on hyvä käydä ikätasoisesti keskustelua esimerkiksi siitä millainen on hyvä kaveri, millaista kaveruutta lapsi itse toivoo. Lapsen kanssa olisi hyvä pohtia keinoja, kuinka toimia, jos mustasukkaisuuden tunteita herää. Keskustellessa olisi hyvä käyttää sanoja, jotka lapsi ymmärtää. Mustasukkaisuus sanan voi olla lapselle vaikea, joten voisitteko puhua esimerkiksi kateuduntunteesta. Keskustelun tukena voi käyttää erilaisia materiaaleja. Erilaista kirjallisuutta sekä pelejä voi usein lainata esimerkiksi oman kirjaston kautta.

Oletteko käyneet jo lapsen varhaiskasvatuskeskustelua? Olisi hyvä nostaa näitä pohdintoja ja ajatuksia esille myös oman ryhmän kasvattajien kanssa, jotta lasta pystytään tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla päiväkodin arjessa. On hyvä muistaa, että jokainen 5-vuotias vasta opettelee näitä taitoja omaan tahtiin. Varhaiskasvatuksessa yksi isoimmista teemoista on kaveritaitojen harjoittelu eli näitä taitoja harjoitellaan varmasti arjessa. Lapsen taito keskustella kaveriasioista ja tunteista kehittyy jatkuvasti ja onkin hienoa, että haluatte keskustella ja tukea näiden taitojen vahvistumista kotona. Jos teillä herää huoli voitte olla matalalla kynnyksellä yhteydessä omaan neuvolaanne ja keskustella lapsen kasvusta ja kehityksestä. Jos haluat jutella Väestöliiton Vanhemmuuden asiantuntijan kanssa tilanteestanne voit tutustua maksuttomiin palveluihimme osoitteessa: Perhepulma

 

Lapsen kasvu ja kehitys

Hoksaa tunteet perhepeli

Kirjavinkki Milo ja mustasukkaisuus

Tunnetaitoja lapselle

Tunnetaidot

Keho ja tunteet

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma ajanvarauschat pienten lasten vanhemmille

Koetko haasteita vanhemmuudessa tai parisuhteessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat pienten lasten vanhemmille

Koetko haasteita vanhemmuudessa tai parisuhteessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...

Perhepulma ajanvarauschat pienten lasten vanhemmille

Koetko haasteita vanhemmuudessa tai parisuhteessa? Älä jää yksin vaan tule keskustelemaan Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo...