Siirry sisältöön

Mieheni naispuolinen ystävä

ID 293660

Ongelmani on miehen naispuoleinen ystävä. Olemme olleet mieheni kanssa naimisissa yli 20 vuotta. Mies on tuntenut ystävänsä kymmenisen vuotta. Tästä huolimatta en tunne kyseistä naista ollenkaan, he ovat tavanneet mieheni kanssa vain minun poissa ollessani. Toki joskus olemme sattumalta nähneet esim. lenkillä, mutta silloinkin he puhuvat vain keskenään, minua ei oteta mukaan keskusteluun. Nainen on myös parisuhteessa tahollaan.  

Jokin aika sitten havahduin siihen, että mieheni puhui minulle ystävästään jatkuvasti. Mitä kaikkea tämä oli sanonut, mitä ystävälle oli tapahtunut, ihan pikkuasioita. Aloin kiinnittää asiaan huomiota ja tajusin, ettei mennyt yhtään päivää, etteikö mies olisi ystäväänsä maininnut. En sanonut mitään vielä tuolloin.  

Meillä oli ollut suhteessa väljähtänyt kausi, ei ollut läheisyyttä eikä seksiä muutamaan vuoteen. Halusin alkaa parantaa tilannetta, joten puhuin asiasta miehelleni ja hänkin halusi asioiden parantuvan. Sovimme yhteisestä tekemisestä ja pienestä lomasta. Ja tuolla lomalla, mies yhtäkkiä esitti minulle työhöni liittyvän kysymyksen, johon vastasin hyvilläni siitä, että hän on kiinnostunut työstäni.  

Mutta seuraavassa lauseessa selvisi, että hänen ystävänsä olikin oikea syy, miksi oli kysynyt asiaa. Suutuin pahasti ja kysyin, mitä heidän välillään oikein on, kun jatkuvasti pitää puhua ystävästä ja olin jo useamman kuukauden kuunnellut kuinka hän puhui ystävästään päivittäin. Ei kuulemma ole mitään romanttista heidän välillään. En oikein uskonut, kyselin kuinka usein viestittelevät ja paljastui että todella usein. Samalla paljastui, että kun mies oli ystävällään käynyt kylässä noiden kuukausien aikana, ystävä olikin ehkä ollut erossa miehestään. Heillä oli kuulemma ongelmia, mutta mieheni ei ollut varma ovatko yhdessä vai ei, eikä kuulemma aio kysyäkään.  

Itse ajattelen, että jos kyseessä on oikeasti ystävä, totta kai tiedät, onko hän eronnut vai ei. Tuli olo, ettei mieheni halunnut paljastaa asiaa minulle. Olin niin mustasukkainen ja epäileväinen, että pyysin nähdä viestit, joita lähettelivät, en halunnut lukea niitä mutta halusin nähdä, olivatko laittaneet esim. reaktioita (sydämiä tmv) toisilleen tai kuvaviestejä. Mies näytti heti, ja siellähän niitä sydän-reagointeja oli melkein joka viestin kohdalla, ystävä siis laittanut niitä mieheni viesteihin. Ja mieheni oli lähettänyt “olet upea” -kuvaviestin ystävälleen. Se sattui todella, koska ei mies minulle ole koskaan sellaisia laittanut puhumattakaan, että olisi sanonut kauniiksi tai edes nätiksi. Tai ylipäänsä kehunut.  

Miehen mielestä noissa viesteissä ja sydämissä ei ole mitään pahaa, koska niitä ei ole romanttisessa mielessä lähetetty. Kysyin voiko hän olla varma, ettei ystävälläänkään ole mitään taka-ajatuksia. Ei kuulemma ole. Itse olen eri mieltä, ei ole sopivaa, että laittavat sydämiä toisilleen ja sanoin asiasta. Siitä huolimatta mies viestittelee edelleen ystävänsä kanssa samalla tavalla.  

Tämän jälkeen olen tutkinut jopa tietokoneen sivuhistoriaa, koska minulla on tunne, ettei mies kerro kaikkea. Hän ei enää mainitse ystäväänsä minulle minkä ymmärrän, mutta ei tämäkään ole hyvä. Aivan kuin hän olisi jäänyt kiinni jostain.  

Riidellessämme hän oli sitä mieltä, että on minun syyni, ettei hänellä ole enää kavereita (kyllä hänellä on) koska olen aina suhtautunut huonosti, kun hän on ollut lähdössä kavereittensa kanssa jonnekin. Varmaan olenkin, mutten ole koskaan kieltänyt menemästä. Hän on kuulemma lopettanut menoja juuri minun takiani. Tuo, että hän nyt sanoo minun tehneen tuota koko yhdessäoloaikamme, tuntuu aika epäreilulta.  

Miksei ole voinut sanoa aikaisemmin mitään? Miksi hän ylipäätään on kanssani, jos olen noin vaikea ihminen? En enää luota häneen niin kun luotin aiemmin. Nyt en tiedä mitä tehdä.  

Mies suuttuu, jos yritän puhua asiasta, koska se on kuulemma syyllistämistä eikä hän jaksa enää. Hänen mielestään meillä menee hyvin, kun emme keskustele liian syvällisesti ja harrastamme seksiä silloin tällöin. Itse haluaisin, että voisimme puhua tunteistamme ja hän voisi selittää, jos vaikka olikin ihastunut ystäväänsä ja ehkä kertoa minulle, ettei aio tehdä ihastumiselle mitään. Tämä loisi turvallisuuden tunnetta.  

Mutta mies ei sano mitään ilman, että kysyn ja silloinkin joudun kysymään pari kertaa ennen, kun saan vastauksen. Tämä on sitten jankkaamista. Hän on kuulemma tyypillinen suomalainen mies, joka patoaa tunteensa eikä puhu niistä kellekään.  

Itse en ole koskaan aiemmin pelännyt suhteemme puolesta mutta nyt pelkään. Ilmeisesti olen itse muuttunut ja haluaisin puhua muustakin, kun kaupassa käynnistä ja ruuan laitosta. Olen miettinyt, pitäisikö erota ns. varmuuden vuoksi, koska tämä asia kalvaa minua. Vai olenko vain liian mustasukkainen ja pitäisikö olla iloinen, että miehellä on noin hyvä ystävä, olkoonkin nainen? 

Asiantuntija vastaa

15.05.2023 klo 13:34 , Väestöliitto

Hei,  

kiitos kysymyksestäsi, jossa taustoitat omia pohdintojasi.  

Koitan jäsennellä vastaustani perustuen kertomaasi. Voit lukiessasi pohtia, mikä sopii sinulle, mikä tapa käsitellä asiaa tuntuu hyvältä ja turvalliselta, millainen ratkaisu toimii sinulle parhaiten.  

Olette olleet miehesi kanssa yhdessä yli kaksikymmentä vuotta. Kerrot, että et ole aiemmin kyseenalaistanut suhteessanne vallinnutta luottamusta, mutta nyt on tilanne muuttunut.  Pohdit miehesi viestittelyä ystävänsä kanssa ja asian esiin nostamisesta syntynyttä epävarmuuden tunnetta, riitoja ja sinuun kohdistuneita syytöksiä. Kerrot myös suhteenne olleen vailla läheisyyttä ja seksiä joitakin vuosia, mutta sittemmin olitte yhteistuumin päättäneet muuttaa asiaa yhteisen puuhastelun ja lomailun myötä. Lisäksi teillä on riitoja, joiden aikana koet sinua syyllistettävän vallitsevasta tilanteesta.   

Kumppanillasi on ystävyyssuhde, joka aiheuttaa sinulle ulkopuolisuuden tunnetta – ja sitä kautta epävarman ja turvattoman olon. Kerrot, että aiemmin kumppanisi on puhunut sinulle paljon ystävästään, mutta ei enää sen jälkeen, kun olet kyseenalaistanut tämän ystävyyssuhteen luonteen. Kuten jo itsekin olet ajatellut, mahdolliset epäilysi ystävyyssuhteen laadusta, ovat todennäköisesti vaikuttaneet kumppanisi avoimuuteen ja haluun jakaa kanssasi asiaa.  

Millaisia tunteita sinulla silloin oli, kun miehesi alkoi puhua ystävästään? Kerrot havahtuneesi siihen, että kumppanisi puhuu ystävästään jatkuvasti, mutta miten reagoit ennen tätä havahtumista? Olitko kiinnostunut siitä, miten he tutustuivat silloin kymmenen vuotta sitten? Entä ovatko he pitäneet yhteyttä kaikki nämä vuodet tai tapahtuiko jotain, niin, että yhteydenpito heidän välillään tiivistyi?  

Kerrot, ettet tunne kumppanisi ystävää lainkaan, vaikka olet muutaman kerran ohimennen tavannut hänet. Oletko ajatellut mahdollisuutta tavata tätä kumppanisi ystävää, tutustua häneen? Voisitteko yhdessä kumppanisi kanssa sopia tapaamiseen kolmisin tai pariskuntina? 

Usein suhtaudumme tuntemattomiin asioihin ja ihmisiin lähtökohtaisesti hieman epäillen. Uusiin ihmisiin tutustuminen ei aina ole samalla tavalla luontevaa tai helppoa, varsinkaan jos kyse on kumppanin ystävistä. Vierauden ja ulkopuolisuuden tunne on tavallista tilanteissa, joissa muilla vaikuttaa olevan jotain sellaista yhteistä, johon ei itse ole päässyt osallistumaan. Mieti, miltä sinusta tutuisi tutustua tähän henkilöön, keskustella hänen kanssaan, sopia rajoista, joita ei viestittelyssä ylitetä tai asioista, jotka tuntuvat sinusta ikäviltä ja aiheuttavat ulkopuolisuuden tunnetta?   

Kerrot myös, että teillä on riitoja, joiden aikana kumppanisi syyllistää sinua kaverisuhteiden rajoittamisesta ja ehkä myös omasta vetäytymisestään ja vaikenemisestaan. Kaiken tämän seurauksena olet alkanut epäillä suhdettanne, omia motiivejasi jatkaa suhdetta tällaisenaan ja mietit jopa eroa ”varmuuden vuoksi”.  

Vaikuttaa siltä, että teille on kasaantunut sellaisia, parisuhdettanne kuormittavia asioita, joita olisi tärkeää avoimesti yhdessä käsitellä. Keskusteluyhteys kumppanisi kanssa on jumiutunut ja hyvää, riidatonta yhteyttä on vaikea saavuttaa. Oletteko pohtineet mahdollisuutta keskusteluavun piiriin hakeutumiseen? Pariterapia voisi avata joitain sellaisia ulottuvuuksia, joita voi olla kahdestaan vaikea saavuttaa. Voit myös – yksin tai yhdessä kumppanisi kanssa, hakeutua maksuttomiin palveluihimme, mikäli haluat pohtia asiaa ammattilaisen kanssa.  

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tunnepuhuri - hengitys- ja mielikuvaharjoitus

Tämä tunnesäätelyharjoitus voi auttaa rauhoittamaan lasta tunnekuohun aikana. Kun lapsi hermostuu ja on tunnekuohun vallassa, lapsen vireystila...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...