Siirry sisältöön

Ex-kumppani pimittää tietoa lastenhoitajasta

ID 282874

Hei!

Olemme juuri eronneet puolison kanssa ja minulla on vaikeuksia luottaa häneen. Hän valehtelee ja pimittää tietoa. Vielä parisuhteen me aikana hän vei lapset 3 ja 5-vuotiaat lapset hoitoon työkaverille jonka nimen hän valehteli. Olimme tuolloin sopineet, että hän on lasten kanssa. Hän ei myöntänyt, että vei lapset hoitoon vaan kuulin siitä lapsilta.

Nyt mietin usein onko mies oikeasti lasten kanssa vai ei. Jos hänellä on menoa, otan vapaaksi omista töistäni, ettei sitä tapahtuisi, että lapset olisivat jonkun luona jonka tietoja ei minulle kerrota. Minulle kyllä kävisi että lapset ovat lastenhoitajalla, mutta haluaisin tietää lastenhoitajan nimen ja vähän muutakin tietoa. En mielestäni ole turhan tiukka. Onko minulla muuta vaihtoehtoa kuin olla lasten kanssa itse kaiken mahdollisen ajan ? Onko tämä huoleni nyt täysin turha?

Asiantuntija vastaa

05.09.2022 klo 08:56 - Vanhemmuuden asiantuntija , Väestöliitto

Hei ja kiitos kirjoittamastasi kysymyksestä. 

Huolesi ei ole turha, sillä tilanne aiheuttaa sinulle haastavia tunteita sekä stressiä. Lisäksi tilanne on alkanut vaikuttamaan ajankäyttöösi. On hienoa, että kirjoitit sillä jo asian jakaminen auttaa työstämään tilannetta. Tuon vatsauksessani sinulle erilaisia näkökulmia, voit poimia ne kohdat, jotka koet itseäsi puhutteleviksi. 

Kuvasit, että olette juuri eronneet puolisosi kanssa. Usein eron jälkeisenä aikana voi pinnalla olla paljon voimakkaita tunteita, eteenkin jos parisuhteen aikana on joutunut kokemaan pettymyksiä, luottamuspulaa tai loukkauksia. Voimakkaat tunnereaktiot ohjaavat sinun sekä ex-kumppanisi toimintaa, tämän vuoksi omista tunteista on tärkeää tulla tietoiseksi.   

Joskus valehtelun tai kertomattomuuden taustalla voi olla ex-kumppanisi halu yksityiselämään. Eron jälkeen monet eivät halua jakaa ex-kumppanille omia menojaan tai ihmisiä, kenen kanssa ja milloin viettää aikaa. Toisaalta taustalla voi olla myös lastenhoitajan toive siitä, ettei hänen henkilötietojaan välitetä eteenpäin. Toisinaan puolestaan kyseessä voi olla vallankäyttö tai kiusanteko niillä viimeisillä keinoilla, joilla voi vaikuttaa elämääsi eron jälkeen.  

Voisiko kaikesta tapahtuneesta huolimatta kokeilla uudelleen ottaa puheeksi ex-kumppanisi kanssa, että sinulle olisi tärkeää tietää kuka viettää lastesi kanssa aikaa ja hoitaa heitä? Ja, että se voisi lisätä sinun luottamustasi sekä turvallisuuden tunnettasi?

Erossa voi muodostua tunne siitä, että joutuu luopumaan kyvystä vaikuttaa ex-kumppanin toimintatapoihin. Kokemus siitä, ettei voi vaikuttaa asioihin voi ruokkia pelkoja, ahdistusta. Tämä puolestaan voi lisätä toimintaa, jossa pyrkii pitämään kaikki langat omissa käsissään. Se voi hetkellisesti helpottaa oloa ja tuoda hallinnan tunnetta, mutta pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna se voi lisätä kuormitustasi. 

Kuvasit, että olet alkanut ottamaan töistä vapaata tilanteen vuoksi sekä alkanut pohtimaan onko sinulla muuta vaihtoehtoa kuin olla itse lasten kanssa. Oma jaksamisesi on kuitenkin hyvin tärkeää ja omat hetket arjessa ovat tärkeitä oman jaksamisesi kannalta. 

Pohditko kenties, että kumppanillasi olisi ollut suhde kyseiseen ihmiseen, jolla lapset olivat olleet hoidossa? Tai pohditko, onko lastenhoitaja mahdollistanut jonkun toiminnan ex-kumppanillesi, joka ei olisi kestänyt päivänvaloa suhteessanne? Ajatus siitä, että kumppanilla olisi ollut parisuhteenne ulkopuolinen suhde tai muita salaisuuksia voi herättää turvattomuuden tunteita sekä ymmärrettävästi luottamuspulaa. Myös mustasukkaisuuden tunteet, loukkaantuminen tai kokemus siitä, ettei kumppani kohtele sinua arvokkaasti voivat olla pintasi alla edelleen, vaikka itse tapahtumista olisi jo pidemmän aikaa. 

On hyvin ymmärrettävää, että tuntuu ahdistavalta ja pelottavaltakin, ettei voi luottaa siihen kenen luona lapset ovat, kun ovat ex-kumppanisi kanssa. Huolet voivat kasvaa erossaoloaikana mielessäsi ja mielikuvitus saattaa värittää ne hetket, mistä ei itse tiedä. On hyvä muistaa, että tärkeintä on se, että lapsilla on hyvä ja turvallinen olla, riippumatta siitä kuka lapsia hoitaa. 

Joskus kuvaamissasi tilanteissa voi nousta pelkoja myös siitä, kuinka lapsia kohdellaan hoitopaikassa. Millaisella mielellä lapset tulivat hoitopaikasta kotiin? Vastauksesi tähän kysymykseen kertoo paljon siitä ajasta, minkä he ovat hoitopaikassa viettäneet. Jos lapsilla on turvallista ja mukavaa viettää aikaa isänsä kanssa sekä olla kyseisen hoitajan luona on se lasten näkökulmasta erityisen merkityksellistä. 

Oletko kertonut ex-kumppanillesi siitä, mitä tämä tilanne herättää sinussa? Oletteko saaneet käytyä rakentavaa keskustelua eron jälkeisistä tapaamisista? Joskus ulkopuolisesta avusta, kuten perheasiainsovittelusta voi olla apua sovittaessa lasten tapaamiskäytänteistä. Perheneuvolasta tai terveyskeskuspsykologilta voit saada vanhemmuuteen sekä eroprosessin aiheuttamiin tunteisiin tukea. 

On hyvä muistaa, että jos ex-kumppanisi on lasten isä, on lapsilla oikeus tavata häntä säännöllisesti ja viettää hänen kanssaan aikaa. On lasten etu, että molemmat vanhemmat voivat olla heidän elämässään läsnä. Lapsille on tärkeää, että he saavat ylläpitää heille merkityksellisiä ihmissuhteita. Kun lapset ovat toisella vanhemmalla on hänellä toisaalta oikeus tavata muita ihmisiä ja järjestää lastenhoito tarvittaessa parhaaksi katsomallaan tavalla, lasten terveys –ja turvallisuus huomioiden. 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...

Nuoren itsenäistyminen haastaa vanhemman muutokseen

Itsenäistyvä nuori haastaa myös vanhempaa itsenäistymään. Vanhemman tehtävä on sekä tukea nuorta hänen itsenäistymisessään että kantaa...