Siirry sisältöön

3-vuotiaan jatkuva ikävä

ID 287887

Meidän 3,5-vuotias on jo useamman kuukauden ikävöinyt vähän kaikkea. Hän kertoo, että on ikävä tai tulee ikävä ja usein myös itkee ikäväänsä. Ikävöi äidin, isin ja siskon lisäksi mummia ja ukkia, postinjakajaa, naapureita, satukirjan hahmoja, serkkujaan (vaikka oltaisiin heidän luona kylässä ja nukkuisi kerrossängyssä serkun kanssa) jne… Ajattelisin, että liittyy siihen, kun meillä syntyi toinen lapsi syyskuussa. 3-vuotias on ottanut vauvan todella hienosti vastaan eikä suuremmin ole ollut esim mustasukkainen. Pari kertaa kiukustunut ekan viikon aikana. Muuten halittelee ja suukottelee ja kertoo kuinka rakastaa pikkusiskoa. Ja haluaa näyttää mallia siskolle. On myös pidetty huoli siitä, että on touhuttu 3-vuotiaan kanssa kahdestaan paljon mukavia juttuja sekä leikitty yhdessä niin, että vauva on mukana huoneessa. Alkuun käsiteltiin tuota ikävä asiaa niin, että halattiin ja juteltiin siitä ikävän tunteesta. Jos oli esim mummia ikävä, soitettiin mummille. Kun tuo ei tuntunut hirveämmin auttavan vaan pikemmin lisäävän ikävän tunnetta, kokeiltiin vähän niinkuin ohittaa se ikävä ja keksiä jotain muuta ajateltavaa. Mutta sekään ei tunnu yhtään helpottavan vaan ikävä eri asioita tulee ehkä 20 kertaa päivässä. Onko tämmöinen ikävä jonkinlainen vaihe? Miten tuota kannattaisi lähestyä? Kyllähän ikävä ihan normi tunne on, mutta se että ikävöi kaikkea ja jatkuvasti, alkaa olla aika raskasta sekä meille vanhemmille että tytölle itselleen…

Asiantuntija vastaa

12.12.2022 klo 11:06 - Vanhemmuuden asiantuntija , Seksuaaliterapeutti, terveydenhoitaja , Väestöliitto

Hei!

Kiitos hyvästä ja tärkeästä kysymyksestäsi. Hienoa, että olette pysähtyneet pohtimaan, mistä tässä voisi olla kyse. Tuon vastauksessani erilaisia näkökulmia, voitte poimia niistä eniten teitä puhuttelevimmat. Toiset vastauksen kohdat usein osuvat enemmän omaan tilanteeseen kuin toiset. Syyllisyyttä tai häpeää ei tarvitse kokea vastausta lukiessanne, sillä olette ymmärrettävästi täysin uuden tilanteen edessä. Olette hyvin oivaltaneet, että lapsenne ikäväntunne mahdollisesti liittyy suureen muutokseen perheenne elämässä.

Teillä asuu 3,5-vuotias pieni ihminen, joka on vastikään tullut isosisarukseksi. Sisaruksen syntymä usein mullistaa niin hänen, kuin aikuistenkin elämän. Muuttuneessa elämäntilanteessa ihmiset usein tarvitsevat turvallisuuden tunteen vahvistamista. Se auttaa sopeutumaan muutokseen sekä lisää henkistä hyvinvointia. Millaiset asiat teidän arjessanne tuovat turvallisuuden tunnetta lapselle ja voisiko sitä entisestään vahvistaa? Näitä voivat olla rutiinit, halausten, positiivisen huomion, lempeiden katseiden lisäksi konkreettiset asiat, kuten valokuvat vanhempien kanssa, omat turvaesineet (pehmolelu), lämmin viltti tai lämpöpussi.

Perheen dynamiikan muuttuessa ja kaikki hakevat luonnollisesti omaa paikkaansa. Aikaa ja kärsivällisyyttä sopeutumiseen vaaditaan kaikilta, erityisesti vanhemmilta. Tilanne voi nostaa pintaan lapsessa sekä aikuisissa monenlaisia tunteita. Hyvä, että olette pysähtyneet lapsen ikävän tunteen äärelle ja koittaneet ratkaista sitä yhdessä monin tavoin. Olette toimineet hienosti antaessanne esikoiselle myös kahdenkeskistä aikaa ja huomiota.

3,5-vuotiaan tunnetaidot ovat vielä keskeneräiset ja hän harjoittelee niitä suhteessa vanhempiin sekä ikätovereihin. Kaikille asioille ja tunteille ei välttämättä ole vielä sanoja, jolloin sana ikävä voi kattaa alleen monenlaisia merkityksiä. Kuvaamasi perusteella vaikuttaa, tunteen taustalla on mahdollisesti myös muita tunnekokemuksia.

Voi olla esimerkiksi surua oman aseman menettämisestä, pelkoa siitä olenko yhä vanhemmilleni/ muille tutuille aikuisille tärkeä, vertailua tai huonommuuden tunteita, mustasukkaisuutta tai vihaa vauvaa tai muutosta kohtaan. Ikävä voi olla myös rehellistä ikävää tai kaipuuta vanhaa perhetilannetta tai omaa roolia kohtaan, joka heijastuu nyt lapselle merkityksellisiin asioihin. Ikävän tunne voi kertoa myös lapselle merkityksellisistä sekä tärkeistä asioista sekä niiden menettämisen pelosta/huolesta.

Oletteko kysyneet lapselta, mikä ikäväntunnetta voisi helpottaa tai mitä hän toivoisi/tarvitsisi silloin kun hän kokee ikäväksi nimeämäänsä tunnetta? Joskus se voi olla halaus, toisinaan se voi olla sanat siitä, ettei ole hätää tai, että olet rakas ja tärkeä. Toisinaan tunteen äärellä viipyily ja sanoittaminen voivat auttaa. Tunteelle on hyvä antaa aikaa, sillä se tunne mikä kielletään tai ohitetaan, tavallisesti vahvistuu.

Kuinka sallittua lapsen on ollut kokea tai osoittaa esimerkiksi mustasukkaisuutta tai vihaisuutta muuttunutta elämäntilannetta tai vauvaa kohtaan? Kaikki tunteet ovat sallittuja, sen sijaan teot eivät. On hyvä, että lapsen kaikenlaisille tunteille on tilaa ja, että lapselle välittyy tunne siitä, että aikuiset kestävät hänen vaikeatkin tunteensa. Lapsi huomaa, jos jokin hänen kokemansa tunne on sellainen, mitä vanhempien on vaikea sietää/kestää. Tuolloin myös todelliset haavoittuvaisemmat tunteet saatetaan verhoilla sellaisten tunteiden sisään, jotka koetaan enemmän sallituksi. Lapsi voi kokea esimerkiksi, että syliin ja lohdun pariin pääsee helpommin itkun/ikävän kuin vihaisuuden kautta. Vauvan ollessa paljon vanhemman sylissä, voi tämä herättää myös kaipuuta ja ikävää vanhemman syliä kohtaan.

Mitä paremmin aikuiset tunnistavat omaa suhdettaan erilaisiin tunteisiin, sitä paremmin he kestävät myös lapsen erilaisia tunteita. Jos jokin tunne ei ole vanhemman oman kasvuhistorian aikana ole ollut sallittua, on ymmärrettävästi haastavaa sietää sitä omalta lapseltaan. Jos olette kiinnostuneet tästä teemasta, voitte tehdä esimerkiksi harjoituksen toisen vanhemman kanssa, jossa nimetään useampia tunnesanoja paperille ja jaetaan ajatuksia siitä, mitä kyseinen tunne itsessä herättää. Samalla tutustutte myös toinen toistenne historiaan erilaisten tunnekokemusten näkökulmasta.

Millaista roolia toivotte vanhempina 3,5-vuotiaan ottavan uudessa perhetilanteessa? Kun lapsi halittelee ja suukottelee ja kertoo kuinka rakastaa pikkusiskoa sekä haluaa näyttää tälle mallia on se upeaa, kun se lähtee lapsesta itsestään. Vanhempana voi myös pohtia, tuleeko edellyttäneeksi lapselta tilanteessa jotain sellaista, mihin hän ei ole vielä valmis tai kykenevä. Tällöin lapsen ikävän tunne omaa vanhaa roolia kohtaan perheessä voi vahvistua ja näyttäytyä yleisenä ikävöintinä. Onko teistä vanhemmista jompi kumpi isosisarus? Millaisia vaatimuksia isosisaruksena sinuun on liitetty?

Lapsen tunteiden äärelle on hyvä pysähtyä silloin kun ne ovat läsnä. Pienen lapsen voi olla vaikea palata tunteisiin tai niihin johtaneisiin asioihin myöhemmin. Aikuisten läsnäolo, rauhallisuus sekä tunteiden sanoittaminen tukevat lasta tunteiden säätelyssä. Tunnetta voi myös koittaa helpotta siten, että tunne oikeutetaan ääneen. Lapsi peilaa ja tarkastelee omia tunteitaan teidän vanhempien kautta. Kun lapselle välittyy peilistä olo, että olen turvassa tunteeni kanssa, auttaa se käsittelemään vaikeitakin tunteita.

Joskus ikävän tunteeseen jumiin jääminen voi olla keino saada teidän vanhempien huomio. Erityisesti jos hän on oppinut huomaamaan, että saa sen kautta sen mitä hän tällä hetkellä tunnetasolla tarvitsee. Kenties lohtua, kokemusta siitä, että saan olla edelleen pieni ja tärkeä teille vanhemmille? Näiden tarpeiden huomioiminen muissa arjen tilanteissa voi auttaa vapautumaan jumeista.

Voitte halutessanne tutustua seuraaviin materiaaleihin tunnesäätelyn tukemiseksi.

Vanhemmuus täynnä tunteita | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)

Tunnetaidot perheessä – MIELI ry

Toivottavasti vastauksesta oli apua tilanteeseenne.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma - ajanvarauschat vanhemmille

Onko sinulla vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen, ihmissuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyviä huolia, joista haluaisit jutella? Varaa aika...

Perhepulma - ajanvarauschat vanhemmille

Onko sinulla vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen, ihmissuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyviä huolia, joista haluaisit jutella? Varaa aika...

Perhepulma - ajanvarauschat vanhemmille

Onko sinulla vanhemmuuteen, lasten kasvatukseen, ihmissuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyviä huolia, joista haluaisit jutella? Varaa aika...