Siirry sisältöön

Leijonaemojen vapaaehtoiskoulutus: Vapaaehtoisuudesta ja vertaistuesta

Julkaistu 18.09.2020 - Tuottanut Leijonaemot ry
Leijonaemojen toiminnan kulmakivenä on vapaaehtoiset, jotka mahdollistavat laadukkaan vertaistuen.

Vapaaehtoisuudesta

Monella erityislapsen vanhemmalla elämä voi kaventua perheen ja kodin ympärille. Vapaaehtoistehtävistä voi saada kaivattua ”omaa aikaa” ja omannäköistä tekemistä. On voimauttavaa kokea, että omilla teoilla on merkityksellisyyttä muillekin kuin omille perheenjäsenille. Vapaaehtoistehtävissä on mahdollista ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoa tai oppia aivan uusia taitoja.

Vapaaehtoiseksi ryhtyminen on vapaaehtoista – vapaaehtoistehtävään tulee kuitenkin sitoutua. Kun olet lupautunut vapaaehtoiseksi, monen asian toteutuminen on sinun varassasi. Varahenkilöitä ja takapäivystäjiä ei aina ole helppo saada. Pohdi siis jo lupautuessasi, millaisella panoksella ja varmuudella pystyt tehtävän hoitamaan. Tiedostamme Leijonaemojen toiminnassa luonnollisesti sen, että erityislapsiperheiden elämässä tilanteet voivat muuttua nopeastikin. Viimeistään vuosi 2020 on opettanut meille sen, että koko maailma voi mullistua käytännössä yhdessä yössä ja kehitämme varahenkilöjärjestelyjä jatkuvasti.

Vapaaehtoistehtävästä on luvallista pitää taukoa tai luopua kokonaan. ”Ghostaus” eli katoaminen ilmoittamatta mitään ei ole kenenkään etu, joten ota reippaasti yhteyttä toimistolle ja kerro, että juuri nyt et pysty tekemään vapaaehtoistyötä. Ymmärrämme kyllä, ja autamme tarvittaessa varahenkilön järjestämisessä tai muissa käytännön asioissa.

Leijonaemojen vapaaehtoiset kohtaavat työssään ihmisiä ja perheitä, joiden tilanteet voivat olla hyvinkin herkkiä. Vapaaehtoistehtävissä voi saada tietoonsa henkilöiden terveyttä koskevia asioita, jotka kuuluvat vahvan yksityisyydensuojan piiriin. Edellytämme vapaaehtoisiltamme ehdotonta luottamuksellisuutta.

Leijonaemojen vapaaehtoiset allekirjoittavat salassapitositoumuksen. Allekirjoittaminen tapahtuu verkossa vahvan tunnistautumisen kautta.

Vapaaehtoisena toimiessasi olet Leijonaemot ry:n ”käyntikortti” ja kasvot kohtaamillesi ihmisille. Voit olla jollekin ensimmäinen tai ainoa Leijonaemojen edustaja, ja käsitys järjestöstämme muodostuu sinun käytöksesi pohjalta. Edellytämme vapaaehtoisiltamme tilanteeseen sopivaa, positiivista ja läsnäolijat huomioivaa käytöstä ja esiintymistä. Voit kuitenkin olla ensisijaisesti oma itsesi.

Leijonaemojen vapaaehtoisen tulee lähes kaikissa rooleissa olla Leijonaemot ry:n jäsen. On joitain vapaaehtoistehtäviä, joita voivat tehdä myös muut kuin Leijonaemojen jäsenet. Esimerkiksi Leijonapartion tehtäviä voidaan tarvittaessa jakaa myös muille kuin Leijonaemot ry:n jäsenille. Mikäli vertaisryhmä tai tapahtuma järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jäsenyyttä ei edellytetä kaikilta tapahtuman vapaaehtoisilta.

Vapaaehtoisen oikeudet ja vastuut

Leijonaemojen vapaaehtoisena saat:

  • Leijonaemojen työntekijöiden tuen
  • koulutuksen tehtävääsi
  • virkistystä ja työnohjausta
  • kokemusta ja uusia taitoja, josta voit kertoa ansioluettelossasi
  • voimaannuttavia kokemuksia
  • uusia ihmissuhteita ja mukavaa tekemistä
  • korvauksen matkakuluista
  • vertaistukiryhmille kahvitusrahaa
  • vertaistukiryhmien ohjaajana vuosittaisen suunnitteluruokailun
  • viikonloppujen ja päivien vetäjänä vakuutuksen ja päivärahat (verohallinnon kriteerien täyttyessä)
  • osallistua maksutta viikonlopun tai päivän tapahtumaan vuosittain

Leijonaemojen vapaaehtoisena sitoudut:

  • noudattamaan Leijonaemojen 10 kultaista sääntöä
  • toimimaan Leijonaemot ry:n sääntöjen ja ohjeistuksen mukaan
  • omalta osaltasi huolehtimaan tapahtumien turvallisuudesta
  • keräämään palautetta ja raportoimaan tapahtumista
  • varaamaan tarvittaessa lastenhoitajat ryhmään
  • pyytämään tarvittaessa apua työntekijöiltä
  • nauttimaan vertaistuesta ja uusista kokemuksista

Vertaistoiminta on samassa elämäntilanteessa olevien keskinäistä apua ja tukea. Vertaistuki voi olla vapaamuotoista tai organisoitua. Vertaistuki on tasa-arvoista ja luottamuksellista, useimmiten myös vastavuoroista.

Vertaistuki täydentää julkisia palveluita, eikä sitä voi korvata ammatillisella työllä. Olisi tärkeää, että ammattilaiset ohjaisivat vertaistuen pariin. Usein tieto otetaan paremmin vastaan vertaisilta kuin ammattilaisilta. Vertaisen kanssa moni kokee tulevansa paremmin kuulluksi ja kohdatuksi. Vertaisohjaajat tai kokemusasiantuntijat voivat myös välittää ammattilaisille uusia näkökulmia.

Vertaistuki on tärkeää myös sairastuneiden tai vammautuneiden läheisille. Leijonaemojen vertaistoiminta on suunnattu nimenomaan läheisille – erityislasten vanhemmille, sisaruksille ja perheille. Yhden perheenjäsenen sairaus tai vamma vaikuttaa myös muihin perheenjäseniin. Arjen haasteiden lisäksi epätietoisuus kuormittaa. Ammattilaiset unohtavat usein läheisten avuntarpeen. Jos ja kun resurssit eivät riitä perheenjäsenten tukemiseen, ohjaaminen vertaistuen pariin voisi riittää.

Vertaistuki voi olla kahden henkilön välistä tai ryhmämuotoista. Kahdenvälinen vertaistuki voi toimia vastavuoroisena tai yhdensuuntaisena.

Vertaistukijan ominaisuuksia

Vertaisen ei tarvitse tietää ja osata kaikkea. Riittää, että olet.

Vertaisena saat myös tarvita ja vastaanottaa tukea.

Tärkeintä on keskittyä kuuntelemaan. Ole aidosti kiinnostunut ja myötätuntoinen. Usein sanotaan, että vertaisten kesken tulee ymmärretyksi puolesta sanasta. Kuuntele siis myös sitä, mitä jätetään sanomatta.

Vertaistuen merkityksestä

Vertaisilta saatava tuki ja kannustus vahvistavat omia selviytymiskeinoja.

Vertaistuelta kaivataan kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisen tunnetta. Vertaisten parissa moni kokee voivansa olla oma itsensä. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta luo turvallisuuden tunnetta. Vastavuoroinen jakaminen lisää keskinäistä luottamusta.

Monella on tarve keskustella erityislapsen sairaudesta tai vammasta tai sen aiheuttamista arjen haasteista. Vertaisryhmässä on usein helpompaa sanoa ääneen niitäkin asioita, joita muissa yhteyksissä ei välttämättä ymmärretä tai jotka aiheuttavat pelkoa tai häpeää.

Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi, hänen olonsa helpottuu. Stressitaso, syke ja verenpaine laskevat. Stressin vähentyessä ihminen pystyy toimimaan joustavammin ja näkemään mahdollisuuksia epätoivon sijaan. Myös itseluottamus kasvaa. Näin ihminen voi paremmin kuunnella ja kuulla muita.

Monella erityislapsen vanhemmalla sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet. Vertaistuen kautta voi saada arkeensa lisää sosiaalisia kohtaamisia. Vertaistuesta moni on löytänyt tärkeitä ystäviä. Omien voimavarojen kasvaessa voi itsekin lähteä vapaaehtoistoimintaan, mikä lisää osallisuuden ja pystyvyyden tunnetta.

Vertaisilta saa esimerkkejä selviytymisestä ja muutoksen mahdollisuudesta. Omia kokemuksiaan jakamalla voi huomata pystyvänsä auttamaan toisia. Tämä vahvistaa itsetuntoa.

Vertaistuesta voidaan haluta myös tietoa sosiaaliturvaan, terveyteen ja kuntoutukseen liittyvistä asioista. Vertaistukijan ei tarvitse tietää näistä kaikkea. Vertainen voi ohjata eteenpäin tiedon lähteille tai asioista voidaan ottaa yhdessä selvää.

Usein sanotaan, että naiset ovat valmiimpia jakamaan kokemuksiaan kuin miehet. Miehillä ja isillä on kuitenkin myös vertaistuen tarve. Leijonaemojen isätoiminnasta saatujen kokemusten mukaan miehetkään eivät arastele puhua tunteistaan, kun siihen annetaan mahdollisuus.

Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Joillekin riittää tieto siitä, että ei ole yksin, toinen tarvitsee tukea usein ja pitkään.

Vertaistuen vaaranpaikkoja

Vertaistuki ei sovellu kaikille. Vertaistuki ei yksiselitteisesti lisää hyvinvointia. Vertaistuki ei ole kaikkivoipaa – se ei toimi pakotettuna. Apua voi tarjota, muttei pakottaa, jos toinen ei ole valmis sitä ottamaan vastaan.

Vertaistuki ei sovi sellaisille, joiden on vaikea toimia sosiaalisissa tilanteissa tai jotka vierastavat sosiaalisia suhteita. Jotkut voivat kokea leimautuvansa vertaistukeen osallistuessaan. Joillain voi olla ennakkoluuloja tai epäluuloisuutta järjestävää tahoa, vapaaehtoisena toimivia henkilöitä tai ylipäänsä koko vertaistukea kohtaan.

Vertaistuen tulisi auttaa eteenpäin haastavista elämäntilanteista. Jotkut jäävät jumiin omiin asioihinsa, mikä voi vaikeuttaa myös muiden ryhmäläisten edistymistä. Vertaisryhmissä jokaisen tulisi tulla kuulluksi. Mikäli ääneen pääsevät vain tietyt osallistujat, toisista voi tuntua, että heidän kokemuksensa ovat vähempiarvoisia tai vääränlaisia.

Jos ja kun vertaisryhmään tulee uusia jäseniä, pitkään mukana olleista voi tuntua raskaalta palata asioihin ja tunteisiin, joita he ovat jo käsitelleet. Joskus vertaisilta saatava tieto voi olla vanhentunutta tai se ei ole sovellettavissa suoraan jokaisen tilanteeseen.

On myös esitetty, että jotkut voivat tulla riippuvaisiksi vertaisryhmistä tai vertaistuesta. Tämä voi olla haitallista sekä yksilölle että ryhmän dynamiikalle, mikäli omassa elämässä ei muutenkaan pääse eteenpäin. Vertaistuen kautta syntyneitä ystävyyssuhteita saa toki vaalia, mutta varsinkin negatiivisuuden kehältä olisi hyvä päästä pois.

Vertaistuen luottamuksellisuutta ja salassapitoa on myös kyseenalaistettu. Leijonaemojen toiminnassa luottamuksellisuus on ehdottoman tärkeää ja Leijonaemojen vapaaehtoiset allekirjoittavat salassapitosopimuksen.

Joskus vapaaehtoisena toimiessa voi herätä huoli toimintaan osallistujasta tai hänen perheestään. Akuutissa hätätilanteessa tulee soittaa hälytysnumeroon 112. Muissa huolitilanteissa tulee ottaa mahdollisimman pian yhteyttä Leijonaemot ry:n työntekijään.

Palautteen vastaanottaminen

Kaikki palaute kannattaa ottaa avoimesti vastaan.

Negatiivisesta palautteesta ei kannata ottaa itseensä. Sitä välttää tuskin kukaan. Luonnollisesti negatiivinen palaute harmittaa. Kaikkia ei voi aina miellyttää, ja henkilökemiat eivät aina kohtaa. Joku voi antaa negatiivista palautetta, koska hänellä itsellään on huono olo.

Palaute on aina arvokasta. Epäkohtien esiintuonnin kautta on mahdollista kehittää toimintaa. Palautteen käsittely ja ideoiden jalostus on hyvä tehdä ryhmän kanssa yhdessä. Näin ryhmäläiset saavat kokemuksen siitä, että heidän mielipiteillään ja toiveillaan on aidosti vaikutusta.

Hyvä palaute palkitsee. Kun saa kokea tekemisensä arvokkaaksi ja hyödylliseksi, jaksaa tehdä vapaaehtoistyötä. Jos teet vapaaehtoistyötä parin kanssa, voitte antaa palautetta toisillenne.

Monesti hyvää palautetta ei muisteta antaa silloin, kun kaikki toimii. Muista siis, että jos homma toimii, sitä ei tarvitse muuttaa.

Kun itse muistat antaa eri tilanteissa hyvää palautetta, saat sitä varmasti myös itse!

Vapaaehtoisten tuki

Vapaaehtoisuus antaa paljon, mutta voi toisinaan tuntua raskaalta ja yksinäiseltäkin tehtävältä.

Suosittelemme, että sekä vertaisryhmissä että tapahtumissa olisi aina vähintään kaksi vapaaehtoista ohjaajaa. Leijonaluurissa ja -partiossa vapaaehtoinen toimii pääsääntöisesti yksin. Verkkovertaistuessa käytännöt vaihtelevat: toisinaan vapaaehtoinen on tehtävässään yksin, toisinaan toisen vapaaehtoisen tai työntekijän kanssa.

Kenenkään ei kuitenkaan ole tarkoitus joutua selviytymään yksin vapaaehtoistehtävästään.

Koulutus

Leijonaemojen vapaaehtoiset perehdytetään tehtäväänsä koulutuksessa. Haluamme kohdata jokaisen vapaaehtoisen henkilökohtaisesti ja varmistaa, että vapaaehtoisella on tietyt perustiedot ja -taidot. Näin voimme myös antaa laatulupauksen osallistujille – Leijonaemojen toiminta täyttää aina tietyt kriteerit. Koulutus on Leijonaemojen vapaaehtoisille maksutonta ja myös matkakulut korvataan. Edellytämme koulutuksen käyneiltä vapaaehtoistyöhön osallistumista koulutusta seuraavan vuoden aikana.

Työntekijät

Leijonaemojen työntekijät ovat vapaaehtoisten tukena. Voit olla yhteydessä työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostitse. Jos et tiedä, kelle työntekijälle asiasi hoitaminen kuuluu, laita sähköpostia osoitteeseen toimisto@leijonaemot.fi.

Sähköposti

Käytämme tiedottamiseen sähköpostilistoja vertaisohjaajille ja vapaaehtoisille.

Vapaaehtoisten sivut

Leijonaemojen verkkosivuilla on oma, salasanasuojattu osio vapaaehtoisille. Saat kirjautumisohjeet koulutuksen aikana.

Vapaaehtoisten Facebook-ryhmä

Leijonaemojen vapaaehtoisille on oma Facebook-ryhmä, jossa voit jakaa ideoita ja ajatuksia muiden vapaaehtoisten kanssa. Käytämme ryhmää myös tiedottamiseen.

Vapaaehtoisten Teams-tapaamiset

Vapaaehtoisille järjestetään Teams-tapaamisia noin kuuden viikon välein. Nämä tapaamiset on tarkoitettu sekä ajankohtaisten asioiden käsittelemiseen että vapaaehtoisten keskinäiseen vertaistukeen. Tapaamisissa on aina mukana työntekijöitä.

Vapaaehtoisten virkistys- ja jatkokoulutusviikonloput

Järjestämme virkistys- ja jatkokoulutusviikonloppuja kaksi kertaa vuodessa. Näissä viikonlopuissa pääpaino on vapaaehtoisten rentoutumisessa ja vertaistuessa, mutta mukana on aina koulutuksellinen osio, josta saat uusia eväitä vapaaehtoistehtävääsi. Nämä tapahtumat ovat vapaaehtoisille maksuttomia ja myös matkakulut korvataan.

Alueelliset vapaaehtoisten päivät ja illat

Voimme järjestää vuosittain muutaman alueellisen vapaaehtoisten päivän tai illan. Näissä tapahtumissa voidaan pohtia alueen tarpeita ja toiveita Leijonaemojen toiminnalle. Vapaaehtoisille on myös hyödyllistä tutustua oman lähialueensa muihin vapaaehtoisiin. Näistä tapaamisista voi poikia uusia ideoita yhteisiin tapahtumiin ja toimintaan. Tapahtumat ovat osallistujille maksuttomia ja myös matkakulut korvataan.

Mentorointi

Leijonaemojen toiminnassa on paljon kokeneita vapaaehtoisia, jotka voivat tukea uusia vapaaehtoisia. Mikäli kaipaat tällaista mentorointia, ota yhteyttä toimistoon niin etsitään sinulle sopiva tukija. Voit myös vierailla toisen paikkakunnan vertaisryhmässä, jolloin näet, miten toiset vapaaehtoiset tehtäväänsä hoitavat.

Työnohjaus

Järjestämme tarvittaessa työnohjausta vapaaehtoisille. Nopeimmillaan haastavia tilanteita voi purkaa työntekijän kanssa. Voimme myös käyttää ulkopuolista, ammattimaista työnohjausta. Työnohjaus voi olla osa esim. vapaaehtoisten jatkokoulutus- ja virkistysviikonloppua tai alueellista vapaaehtoisten päivää.

Vertaistuki

Leijonaemojen vertaisohjaajien on mahdollisuus osallistua kerran vuodessa maksuttomasti yhdistyksen päivä- tai viikonlopputapahtumaan osallistujana. Osallistumisen tarkoituksena on kartuttaa ohjaajien tietämystä ja taitoja ryhmän ohjaamiseen. Tapahtumassa saatua tietoa voi hyödyntää myöhemmin oman paikkakunnan vertaisryhmässä.

Vapaaehtoiset ovat myös itse erityislasten vanhempia ja heillä on mahdollisuus osallistua tapahtumiin osallistujana kaikkiin yhdistyksen tapahtumiin osallistumismaksua vastaan.

Oman elämän hallinta

Vapaaehtoisen hyvä jaksaminen on edellytys laadukkaalle vertaistuelle. Suurin osa vapaaehtoisistamme elää itsekin erityislapsiperheen arkea, joka voi olla kuormittavaa ja yllättäviä käänteitä täynnä. Ymmärrämme, että joskus on rankempia aikoja, jolloin vapaaehtoistyölle ei voi ehkä antaa samanlaista panosta kuin helpompina hetkinä.

Vapaaehtoisen oman elämän ja tukiverkoston on hyvä olla kunnossa, jotta hän jaksaa ylipäänsä arjessa. Jokainen määrittelee itse, milloin elämä ja tukiverkosto on kunnossa, emme voi antaa siihen tiukkoja kriteerejä. Kannattaa arvioida vapaaehtoistehtävän vaatima ajankäyttö tai esimerkiksi lasten hoitojärjestelyt vapaaehtoistehtävien ajaksi.

Monelle vapaaehtoistyö on toisaalta hengähdyshetki: jotain omaa ja merkityksellistä toimintaa oman perheen ulkopuolella. Tai kuten eräs vapaaehtoisemme totesi: ”Leijonaemot – aina hyvä syy lähteä”. Vapaaehtoistyö voi pitää kiinni yhteiskunnassa ja ”aikuiselämässä”. Toisten auttamisesta saa hyvän fiiliksen ja se auttaa jaksamaan omassa arjessa.

Omaa hyvinvointia ja jaksamista voi kehittää monin tavoin. Luonnossa liikkuminen on monelle henkireikä, toiset pitävät meditaatiosta. Hyvinvointikirjallisuutta on viime vuosina julkaistu runsaasti ja teemasta järjestetään paljon verkkokursseja. Leijonaemojen tapahtumissa keskitytään myös hyvinvointiin ja voimavaroihin eri teemojen kautta.

Arjen rytmistä huolehtiminen tukee hyvinvointia ja jaksamista. Mieli ry:n Mielenterveyden käsi -malli auttaa arvioimaan oman elämän elementtien – uni ja lepo, ravinto, liikkuminen, ihmissuhteet, harrastukset ja luovuus – tasapainoa.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...