BETA Siirry sisältöön

Raskauden aikaisia tunnetiloja

Julkaistu 30.10.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Odottava äiti saattaa yllättyä siitä, miten voimakkaita ja ailahtelevia tunnetiloja raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset saavat aikaan. Ensimmäinen tunnemyrsky on kenties koettu jo silloin, kun on saatu tietää raskauden alkaneen.

Pitkäänkin toiveissa ollut raskaus saattaa aiheuttaa ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Tunteet laidasta laitaan – katumus, pelko, epävarmuus, huoli sikiön hyvinvoinnista, iloinen odotuksen riemu ja onni – saattavat tulla odottajalle tutuksi yhden ainoan päivän aikana. Raskauden edetessä mielialojen ja tunnetilojen vaihtelut eivät välttämättä edes vähene.

On tavallista, että raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, synnytyksen lähestyessä, odottajalle tulee voimakas halu kääntää aikaa taaksepäin ja peruuttaa koko juttu. Valtaosa odottajista jännittää tulossa olevaa synnytystä ja joidenkin odottajien jännitys muuttuu jopa synnytyspeloksi. Synnytykseen liittyvät pelot tulisi ehdottomasti ottaa esiin neuvolakäynnillä. Mikäli synnytyspelko tulee niin voimakkaaksi, että odottaja ei hallitse pelkoaan, saadaan siihen apua harjaantuneelta hoitohenkilökunnalta. Mielialojen vaihteluiden myllerryksessä on hyvä välillä muistuttaa itselleen, että kaikki tunteet ovat sekä aitoja että oikeita, ja niiden kokeminen on paitsi todellista myös tarpeellista.

Kielteiset tunteet ovat yhtä tärkeitä kuin myönteisetkin, eikä niistä pidä tuntea syyllisyyttä. Raskausajan voimakkaat tunnetilojen ja mielialojen vaihtelut ovat raskausajan hormonaalisista muutoksista johtuvia. Niiden perimmäisenä tarkoituksena on tehdä tuleva äiti riittävän herkistyneeksi vastaanottamaan vastasyntyneen sanatonta viestintää. Samaan aikaan, kun odottava äiti keskittyy raskauteensa ja sen aiheuttamiin muutoksin kehossaan ja mielessään, käy puoliso läpi omia tunteitaan. Puoliso saattaa olla hyvinkin ihmeissään lasta odottavan kumppaninsa muuttuneen hormonitoiminnan aikaansaamista seurauksista, kuten vaikkapa itkuherkkyydestä.

Huolimatta siitä, että puolison kehossa ei kukaan ole kasvamassa ja kehittymässä, voivat hänen omatkin tunnekokemuksensa raskauden edetessä olla hyvin voimakkaita – tuntevatpa jotkut puolisot jopa synnytyspelkoa, vaikkei odottava äiti itse synnytystä pelkäisikään. Puoliso saattaa kokea myös ulkopuolisuuden tunnetta. Odottaja itse alkaa tuntea sikiön liikkeet raskauden puolivälin tienoilla, mutta liikkeet ovat aluksi niin hentoja, ettei niitä juuri havaitse vatsan päältä tunnustellen. Raskauden edetessä sikiön liikkeet tuntuvat päivä päivältä voimakkaammin, ja puoliso pääsee paremmin osalliseksi lapsen odotukseen, kun hänkin tuntee sikiön liikkuvan.

Raskauden aikana pariskunta saa neuvolasta raskausaikaan ja lapsen syntymän jälkeiseen aikaan liittyvää materiaalia, jossa on myös puolisoa kiinnostavaa tietoa. Puoliso voi neuvolakäynneillä ottaa puheeksi myös omat tuntemuksensa. Vaikka joskus vaikuttaisikin siltä, että neuvolakäynneillä keskitytään vain odottavan äidin ja sikiön hyvinvoinnin
seurantaan, on käyntien tarkoituksena antaa tukea ja neuvontaa koko perheelle.

Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto

Lähde:  Turun sosiaali- ja terveystoimi. Turun äitiysneuvola 2010. Parisuhde, vanhemmuus ja seksuaalisuus raskausaikana-esite.

Oliko tästä sinulle apua?

Ei ollenkaan
Erittäin paljon

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tasavertainen vanhemmuus kaksikulttuurisessa perheessä

Tasavertaisella vanhemmuudella viitataan tässä yhteydessä sellaiseen vanhemmuuteen, jossa molemmat vanhemmat osallistuvat tasapuolisesti lapsen...

Synnytysmasennus – kuinka se oireilee ja mistä apua?

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, jonka kohtaa arviolta 10-20% synnyttäneistä äideistä. Tämä tarkoittaa 6 000 – 15 000 äitiä...

Kiintymyssuhdetta rakentamassa

Kun lapsi saapuu perheeseen, alkaa vanhemmuuden tärkein vaihe, kiintymyssuhteen muodostaminen. Tänä aikana on tärkeää, että vanhempi...