Siirry sisältöön

Miten yhdistää vaativa työ ja perhe-elämä?

05.10.2023 klo 13:02 - Kirjoittanut Sini Rantakari , perheneuvoja, pari- ja perhepsykoterapeutti, kouluttajapsykoterapeutti , Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Työ ja perhe-elämä voivat tukea toisiaan tai ne voivat ajautua keskinäiseen kilpailuasetelmaan, jolloin myös puolisot ovat vaarassa joutua kilpailun ja vertailun kierteeseen. Keskustelu, tarpeiden tunnistaminen, ennakointi, vastavuoroisuus ja sietäminen ovat avaimia yhteyden säilyttämiselle haastavissa tilanteissa.

Sekä työ- että perhe-elämä ovat monille tärkeitä elämänalueita. Usein mahdollisuus toimia erilaisissa rooleissa lisää ihmisen hyvinvointia. Parhaimmillaan yhdellä elämänalueella saavutetut onnistumiset, oppiminen, sosiaaliset suhteet ja muut resurssit vaikuttavat myönteisesti myös muilla elämänalueilla. Tällöin puhutaan työ- ja perhe-elämän keskinäisestä rikastuttamisesta.

Kaikissa tilanteissa työ ja perhe-elämä eivät kuitenkaan pääse rikastuttamaan toisiaan. Joskus vaativa työ tai vaativa perhe-elämä johtavat työn ja perheen keskinäiseen kilpailuasetelmaan. Näin käy tyypillisesti silloin, kun sekä työ että perhe vaativat paljon rajallisia resursseja, kuten aikaa tai jaksamista. Taistelu liian vähästä ajasta ja kuormittuneisuuden kertyminen vaikeuttavat sekä yksilön kokemusta elämänhallinnasta että rakentavaa vuorovaikutusta parisuhteessa.

Tavallinen ratkaisu silloin, kun työ tai perhe-elämä kuormittaa, on koittaa suojella paremmin toimivaa tai itselle tärkeämpää elämänaluetta. Monet koittavat tehdä sen niin, että eivät puhu työstä kotona tai kotiasioista työssä. Taustalla voi olla pyrkimys pitää työ- ja perheasiat erillään niin, että ne eivät pääse vaikuttamaan toisiinsa. Pahimmillaan puhumattomuus kuitenkin estää keskustelemasta vallitsevasta tilanteesta, estää kumppaneista ymmärtämästä toisiaan ja johtaa vuorovaikutuksen puuttuessa vääriin tulkintoihin toisen motiiveista.

Vuorovaikutuksen merkitystä työn ja perheen yhteensovittamisessa ei voi korostaa liikaa. Etenkin silloin, kun työ sanelee ehtojaan, joihin voi vaikuttaa vain rajallisesti tai ei lainkaan, on tärkeää pitää yllä avointa ja rehellistä keskustelua. Tässä keskeisiä näkökulmia keskustelun avuksi:

Mahdollisuus vaikuttaa

Tunnistakaa, mihin asioihin ette vallitsevassa tilanteessa voi vaikuttaa ja mihin voitte. Kaikissa tilanteissa on jotain, mihin voi itse vaikuttaa. Niin kannattaa tehdä, vaikka se olisi jotain, mikä ei näy ulospäin tai mikä saattaisi ulkopuolisten silmissä olla epätavallista. Hallinnan tunne on tärkeä resilienssiä vahvistava tekijä.

Ennakointi

Keskustelkaa kaikkien perheenjäsenten tarpeista – sekä lasten että aikuisten. Kaikkiin tarpeisiin on tärkeää vastata jollain tavalla, jossain määrin, jollain aikavälillä. Joskus tämän mahdollistaminen vaatii etukäteissuunnittelua, jotta päivittäiset tarpeet eivät kuukaudesta ja vuodesta toiseen jättäisi alleen niitä tarpeita, joiden täyttyminen harvakseltaan kannattelee pitkään. Kalenteriin merkitseminen auttaa tärkeimpien asioiden mielessä pysymistä. 

Vuorottelu

Kokemus vastavuoroisuudesta on parisuhteessa tärkeää. Keskustelkaa siitä, miten se teidän arjessanne voi toteutua. Jos toisen vaativa työ edellyttää toisen suurempaa vastuunkatoa ja joustamista välillä, on tärkeää, että toinenkin saa mahdollisuuksia kaipaamilleen asioille. Näissä tilanteissa pelkkä hyvä tahto ei riitä, vaan tarvitaan konkreettisia ehdotuksia puolin ja toisin. Suurempien vuorottelusuunnitelmien toteuttamien vaatii aikaa ja mahdollisesti muitakin resursseja, mutta niiden vaikutus voi olla elämänmittainen.

Kyky iloita toisen menestyksestä

Riittävä henkilökohtainen hyvinvointi ja kokemus samassa veneessä olemisesta vahvistavat kykyä tuntea myötäiloa toisen onnistumisista ja saavutuksista. Sen sijaan kateus ja kokemukset vaille jäämisestä voivat estää kumppanin kanssa iloitsemista. Kateutta ei kannata pelästyä. Sitä voi käyttää kompassina omien tarpeiden tunnistamiseen ja voimana niiden toteuttamiseen oman hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Sietäminen ja kannattelu

Kumppanin kokeman kuormituksen sietäminen ja kannattelu ovat erittäin merkittäviä tapoja tukea omaa puolisoaan. Käytännössä tämä tarkoittaa toisen kuuntelemista tilaa antaen ja myötätuntoisesti yrittämättä ratkaista tilannetta, antamalla neuvoja tai muuten ohittamalla toisen kokemusta. Parhaimmillaan tätä tapahtuu vastavuoroisesti. Etenkin silloin, kun perheen sisäinen kuormitus on suurta, perheen merkittävinä kannattelijoina voivat toimia myös ystävät, sukulaiset tai ammattilaiset.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tukea parisuhteen hyvinvointiin -parisuhdekurssi

Tämä kurssi on suunnattu yksilöille ja pareille, jotka haluavat vahvistaa keskinäistä yhteyttään ja pyrkiä ymmärtämään sekä itseään...

Häpeä ja rakkaus parisuhteessa

Häpeä syntyy, kun yhteys katkeaa: kun ihminen lähestyy toista, mutta toinen kääntää pään pois. Kun tätä tapahtuu merkittävissä...

Pitkäaikainen puoliso – se läheisin, mutta välillä niin ärsyttävä tyyppi!

Tuntuuko pitkä parisuhteesi enemmän rasittavan sinua kuin antavan voimaa? Puolisosi ei tunnu mielenkiintoiselta tyypiltä vaan lähinnä...