Siirry sisältöön

Miten tukea perheen yhteyttä ja purkaa stressiä?

15.05.2020 klo 14:06 - Tuottanut Koulutus Elämään Säätiö
Poikkeusolojen muutokset, epävarmuus ja pelko sairastumisesta aiheuttavat sekä aikuisille että lapsille stressiä. Vaikka tuntuisi, että aikaa ja rahkeita ei riitä stressin purkamiseen, siihen kannattaa silti kiinnittää huomiota. Tällä saatetaan saada paljon helpotusta poikkeusarkeen ja oppia tavallisenkin arjen tueksi uutta!

Kotonaolon keskellä perheen yhteisen ajan merkitys korostuu. Lapset eivät tule vuosien kuluttua muistamaan faktoja koronasta, vaan perheen tunnelman. Mitä sinä haluat, että lapset muistavat tästä ajasta? Jatkuvat riidat perheessä, vanhempien kärttyisyyden ja lasten varuillaan olon? Vai onko tämä se aika, kun käytiin aina pyöräilemässä perheen kanssa, pelattiin kivoja lautapelejä yhdessä tai hassuteltiin isovanhemmille videopuheluissa? Minkälaiset muistot haluat jättää lapsillesi, ja itsellesikin?

Lasten stressi ja huolet voivat näyttäytyä hyvin erilaisilla tavoilla. Toinen lapsi vetäytyy, kun taas toinen käy koko ajan ylikierroksilla. Kolmas pelleilee, kun stressaa. Vanhemman tehtävä on etsiä yhteyttä lapseen ja antaa aikaa keskusteluille. Kysymällä ja kuuntelemalla vanhempi pääsee selville siitä, mitä lapsen mielessä liikkuu. Yhteinen tekeminen on loistava alusta yhteyden kehittymiselle ja vahvistumiselle. Toisinaan pienetkin lapset pohtivat suuria kysymyksiä kuolemasta, sairastumisesta tai perheen riidoista.

Lasten stressi ilmenee monilla tavoilla

Lasten stressi voi näyttäytyä monilla tavoin. Stressi voi ilmetä kehollisina oireina kuten vatsakipuna, päänsärkynä, ruokahaluttomuutena, väsymyksenä tai unen vaikeuksina. Käyttäytymisessä ilmeneviä oireita voi olla kiukkuisuus, ärtyisyys, ahdistuneisuus, levottomuus, ylivirittyneisyys tai vetäytyneisyys.

Lisää lapsen stressistä Turun yliopiston sivuilta.

Toisinaan pienten lasten kohdalla puhutaan myös taantumista. Kun perheen elämässä tapahtuu, jotain stressaavia muutoksia, taantuu lapsi eli häneltä ei yhtäkkiä sujukaan enää itsenäinen pukeminen, syöminen, potta-asiat tai jokin muu taito. Tällöin lapsen stressinsäätelyjärjestelmä on kuormittunut eikä lapsi pärjää ilman vanhemman apua vaan vaatii toiminnan ohjaukseensa enemmän tukea ja huomiota.

Kun stressinsäätelyjärjestelmä aktivoituu, olo muuttuu valppaaksi. Elimistö valmistautuu toimimaan muuttuneessa tilassa. Pienen epäjärjestyksen tilassa lapsi on valpas oppimaan ja ponnistelemaan taitojensa äärirajoilla. Kun uhkaava tilanne kasvaa liian suureksi reagoi lapsi biologisen taipumuksensa mukaan: taistele, pakene tai jähmety. Aivojen stressireaktion sääteleminen edellyttää lukuisia aiempia kokemuksia, jossa aivojen epäjärjestystilaa on seurannut ratkaisun löytyminen ja uudelleen järjestymisen tila. Näin aivot oppivat, että vaikeudet voitetaan. Lapsen stressinsäätelyjärjestelmä on vasta kehittymässä, joten hän tarvitsee aikuisen tukea rauhoittumiseen. (Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. 2015 Sajaniemi N., Suhonen E., Nislin M. ja Mäkelä J.S.32-35)

Stressin kesytys

Vanhemman kokema stressi tai ahdistus tarttuu helposti lapseen ja muuttaa vuorovaikutusta perheessä. Siksi vanhemman on tärkeää muistaa rauhoittaa itsensä aika ajoin. Onneksi kannamme aina mukanamme parasta keinoa rauhoittaa kehon biologiset reaktiot: hengitys. Hengityksen avulla saa rauhoitettua stressinsäätelyjärjestelmän. Jo kolme syvää hengitystä rauhoittaa stressaavassa tilanteessa ja antaa aikaa toimia järkevästi eikä esimerkiksi vihan vallassa huutaen. Harjoittele syvää hengitystä rauhallisessa tilanteessa myös yhdessä lapsesi kanssa.

Muutaman minuutin pituinen mindfulnessharjoitus lapselle ja aikuiselle, tekijänä Sydänliiton Neuvokas perhe- hanke.

Lempeä ja hellä kosketus rauhoittaa kehoa ja mieltä. Ota pieni lapsi usein syliin ja silitä hellästi hymyillen. Näin lapsi saa kokonaisvaltaisesti tunteen, että häntä rakastetaan ja hän on turvassa. Kokeile halata isompaakin lasta useamman kerran päivässä tai pörröttää hiuksia hymyillen ohi mennessä. Satuhieronta tarinat ovat oivallisia kehon ja mielen rauhoittajia. Voit myös piirtää lapsen selkään kuvioita, joita hän arvailee. Muista pitää kosketus aina kunnioittavana ja jos lapsi ilmaisee, ettei halua kosketusta, arvosta sitä ja kehu siitä, että hän ilmaisi mielipiteensä.

Mikäli lapsi käyttäytyy usein kiukkuisesti tai ylivirittyneesti, rauhoita itseäsi myönteisillä ajatuksilla: “Me selviämme tästä tilanteesta. Tämä asia sujuu jo paremmin.” Vastaa lapsen kiukkuun empatialla ja hyväksynnällä. Kiukkuinen saa olla, mutta mitään ei saa rikkoa eikä ketään satuttaa. Sanoita tilanteita rauhallisella äänellä tai hyräile rauhoittavasti: “Nyt sinua suututtaa tosi paljon X asia. Ymmärrän. Olen tässä sinun vieressäsi, kun haluat rauhoittua sylissä.”

Lapset usein ajattelevat, että monet asiat ovat heidän syynsä. Tämän vuoksi on tärkeää puhua pienillekin lapsille poikkeusoloista: “Me ollaan kaikki poikkeusoloissa. Korona-pöpöstä johtuen sitä tai tätä… Se ei ole meidän kenenkään syy. Meidän täytyy nyt vaan kaikkien odotella tämä tilanne rauhassa pois”.

Mikäli lapsi vetäytyy, yritä saada lapsi takaisin vuorovaikutukseen. Voit koskettaa, suukottaa tai halata lasta. Ole lapsen lähellä fyysisesti. Katsele lapsen leikkejä tai pelejä ja kysele lapsen puuhista ja anna niistä myönteistä palautetta. Ole kiinnostunut. Huomaa lapsesi hyvä käytös kehumalla lasta aina kun hän toimii toivotulla tavalla. Esimerkiksi: “Olipa sinulla hieno leikki sillä aikaa kuin olin palaverissa. Haluatko nyt jutella hetken?”. Lapsi tarvitsee kuulluksi tulemisen tunnetta voidakseen tuntea olonsa turvalliseksi.

Nopeita tapoja antaa huomiota ja vahvistaa perheen yhteyttä

Perheen tunnelma koostuu kaikkien perheenjäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Minkälainen vuorovaikutus parisuhteessa on? Miten vanhemmat keskustelevat lastensa kanssa? Minkälainen tunneilmapiiri perheessä vallitsee? Kun kaikki perheen jäsenet ovat hyvässä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja tunneilmapiiri on turvallinen, perheenjäsenten yhteys virtaa positiivisena. Toisinaan kaikkia kiukuttaa ja väsyttää, mutta vanhempien tehtävä on luotsata perheen tunneilmapiiriä vaikeinakin aikoina.

Perhearjen kiireissä vanhemmat saattavat kokea syyllisyyttä siitä, että lapset eivät saa tarpeeksi huomiota. Silloin auttaa, kun ajattelee, että pienilläkin yhteyden hetkillä on suurta merkitystä. Pitkin päivää voi hymyillä lapselle, näyttää peukkua, silittää poskea. Ja sitten kun pienikin hetki päivään mahdollistuu, nopein keino palauttaa yhteys lapsen kanssa on nauraminen. Minkälainen hassuttelu sopii teille? Tanssiminen? Ilmeily? Vitsit?

Joskus perheissä voi olla haasteena ulkoilla ja liikkua riittävästi. Liikunta lievittää stressiä ja lapset tarvitsevat sitä purkaakseen energiaa. Tähän kannattaa keksiä luovia ratkaisuja. Voisiko päivä alkaa yhteisellä aamujumpalla, leikitäänkö piilosta ennen iltapalaa tai joogataanko yhdessä päivän päätteeksi? Entä innostuuko lapsi videojumpista tai etätanssiharrastuksesta? Ujompikin lapsi saattaa ehkä lähteä kokeilemaan uusia taitoja helpommin etänä kuin harrasteryhmässä. Yhteinen peuhaaminen, paini ja riehuminen vahvistaa yhteyttä, naurattaa ja lisää läheisyyttä.

Toisaalta vanhempi voi olla niin puhki koko kotisirkuksen hoitamisesta, että illalla ei jaksa enää mitään. Silloin on hyvä pysähtyä, hyväksyä tilanne ja ajatella myönteisiä ajatuksia selviämisestä. Olisiko illalla aikaa perheen yhteiselle elokuvahetkelle? Koko perhe voi kuunnella yhdessä myös lapsille sopivia rentoutusharjoituksia YouTubesta. Kotityötkin voi tehdä yhdessä musiikin tahtiin tanssien.

Vinkkejä mukavaan yhteiseen tekemiseen perheen kanssa löytyy alla olevasta perhebingosta.

Rentoa yhdessäoloa ja rakkautta perhearkeen!

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Vertaistukichat endometrioosia ja/tai adenomyoosia sairastaville

Elätkö endometrioosin tai adenomyoosin kanssa? Epäiletkö, että gynekologiset oireesi voisivat liittyä niihin? Tervetuloa mukaan endometrioosin...

KIlpirauhasen liikatoimintaa sairastavien vertaischat 14.12.

Illan teemana liikatoiminnan muut oireet ja niiden vaikutus elämään yleensä. Miten sairauden voisi oppia hyväksymään?

Webinaari 16.12. klo 18 Sjögrenin syndrooma: Lääkkeet, itsehoito ja lääkehoidon tulevaisuus

Sjögrenliitto järjestää 16.12. webinaarin aiheesta Sjögrenin syndrooma: lääkkeet, itsehoito ja lääkehoidon tulevaisuus, jossa luennotsijana...