Siirry sisältöön

Miten lievittää korona-viruksen aiheuttamaa ahdistusta?

Julkaistu 17.03.2020 - 17.03.2020 klo 08:57 - Kirjoittanut Jaana Ojanen , Väestöliiton psykologi , Väestöliitto
Huolestuminen on normaali reaktio koronan aiheuttamaa epätietoisuutta kohtaan. Kehosi toimii normaalisti valmistaen sinua toimintaan. Reaktiot vaihtelevat yksilöiden välillä, mikä kertoo persoonallisuuksien eroista. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa reagoida. Stressi voimistuu usein asteittain, minkä vuoksi sen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Konkreettiset muutokset ruokahalussa ja kyvyssä levätä ovat selkeitä stressin merkkejä. Ajatuksia ei voi käskeä eikä tunteita kannata tukahduttaa, mutta mieltä voi rauhoitella siirtämällä huomiota rauhoittaviin ja mukaviin asioihin.

Huolestuminen on normaali reaktio

Korona-virus on aiheuttanut yhteiskunnallemme hätätilan. Ahdistuminen on normaali ja sinua suojeleva reaktio uhkaa vastaan. Joka aamu heräät todellisuuteen siitä, että lähes koko maapallo on korona-kriisin edessä tai sen keskellä. Painajaismainen tauti ei ole väistynyt yön aikana, vaan pahin on ehkä vielä edessä.

Kun ihminen kohtaa stressaavan tilanteen, kehossa käynnistyy reaktioketju. Mieli pyrkii arvioimaan, onko tilanne uhkaava, ja haluaa sinun valpastuvan. Keho alkaa erittää adrenaliinia ja valmistaa sinut toimintaan. Kehosi toimii normaalisti auttaen sinua reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Yksi järkeilee, toinen hätääntyy

Ihmisen tapa reagoida kuormittaviin tilanteisiin on yksilöllistä. Yksi saattaa ihmetellä, miksi ystävä on hyvin levoton ja haluaisi murehtia yhdessä maailman tilannetta. Toinen taas pitää niitä välinpitämättöminä, jotka jatkavat pääosin normaalia elämää ja näkevät tilanteessa lähinnä mahdollisuuksia. Nämä erilaiset suhtautumistavat kertovat eroista siinä, kuinka reagointiherkkiä ihmiset ovat ja kuinka paljon he tarvitsevat aikaa palautuakseen. Persoonalliset reagointitavat ovat osin synnynnäisiä ja osin opittuja eikä ole olemassa vääriä taikka oikeita tapoja reagoida.

Voimakkaan stressin yhteydessä ihmisen mieli puolustautuu varjellakseen psyykkistä tasapainoa. Huumori on yksi toimivimmista puolustuskeinoista. Somessa kiertäneet lukuisat wc-paperimeemit ovat hyvä esimerkki siitä, miten huumori auttaa. Välinpitämättömyys todellista uhkaa kohtaan voi kertoa tilanteen tiedostamattomasta kieltämisestä, mikä sekin on yksi psyykkinen puolustuskeino. Tällainen reagointitapa voi olla haitallinen silloin, jos se aiheuttaa huomattavaa riskikäytöstä, kuten viranomaisten asettamien rajoitusten rikkomista taudin leviämisen estämiseksi.

Stressiä voi olla vaikea tunnistaa silloin, kun se voimistuu hiljalleen. Ajan kuluessa ihminen tottuu stressireaktioihinsa eikä pidä niitä poikkeavina. Stressin oireet ovat kuitenkin merkki kehon hälytystilasta, johon olisi hyvä reagoida. Konkreettisia kuormittumisen merkkejä ovat muun muassa lisääntyneet nukkumisvaikeudet, muutokset ruokahalussa ja keskittymiskyvyssä.

Huijaa aivojasi rauhoittavilla aistiärsykkeillä

Jos kärsit voimakkaista stressioireita, pyri unohtamaan kriisi hetkeksi. Vältä asiasta puhumista ja sen murehtimista. Huijaa mieltäsi muilla ärsykkeillä: lähde ulkoilemaan, pelaa lautapelejä, katso suosikkisarjaa, käy saunassa tai juoksulenkillä. Voimakas fyysinen rasitus sekä kuuma lämpötila vauhdittavat stressihormonin metaboliaa eli poistumista kehosta.

Lisää hallinnantunnetta tekemällä voitavasi. Noudata viranomaisten ohjeita ja suosituksia. Valista lapsia ja ikäihmisiä. Osallistu hyväntekeväisyyteen ja auttamisrinkeihin. Rauhoittele lapsia ja ota syliin, jos olet oireeton. Rauhoittavat sanat ystävälle ja kumppanin kainaloon hakeutuminen tyynnyttävät elimistöä. Säätele kanssakäymistä huolestuneiden ihmisten kanssa, mikäli huomaat heidän tunteidensa siirtyvän sinuun.

Hillitse tiedonnälkääsi: luotettaviin lähteisiin perustuva tieto taudista ja sen käyttäytymisestä voi rauhoittaa mutta voi myös lisätä ahdistusta. Jos huomaat ahdistuvasi uutisista tai jatkuvasta tietotulvasta, sulje informaatiolähteet. Aikuinen on vastuussa myös lasten tiedonsaannista: katso uutiset vasta lasten mentyä nukkumaan. Ole tietoinen lasten digilaitteiden käytöstä.

Kriisistä huolimatta on hyvä ylläpitää rutiineja, sillä ne muistuttavat turvallisuuden tunteesta. Vaikka lapset viettävät nyt merkittävästi enemmän aikaa kotona ja huolet valtaavat aikuisen mielen, kannattaa pitää kiinni normaaleista kodin ja elämän säännöistä: yleinen siisteys, säännöllinen ruokailu ja lepo sekä kohtuullinen ruutuaika ovat tärkeimpiä arjen peruspilareita sekä aikuisille että lapsille.

Jaana Ojanen
Väestöliiton psykologi

Asiasanat: korona, koronavirus, korona-virus, corona, covid-19, covid19

Lähteet:

Blakey & Abramowitz (2017). Psychological Predictors of Health Anxiety in Response to the Zika Virus. J Clin Psychol Med Settings, 24:270–278.

Blakey, Reuman, Jacoby & Abramowitz (2015). Tracing ‘‘Fearbola’’: Psychological Predictors of Anxious Responding to the Threat of Ebola. Cognitive Therapy Res, 39:816-825.

Hughes (2015). Mental illness and health in Sierra Leone affected by Ebola: lessons for health workers. Intervention: 13 (1) 45 – 84.

Lue myös:

https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/huomioi-nama-kun-puhut-lapselle-koronaviruksesta/

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

18.9. Muutos ydinperheestä yhden vanhemman perheeksi

Mietityttävätkö eroasiat lapsiperheessä? Tule mukaan maksuttomiin webinaareihimme, jossa aikaa on jätetty myös kysymyksille ja...

Webinaareja eronneille: Uskalla elää!- Erosta eteenpäin! (6 kpl)

Mietityttävätkö eroasiat lapsiperheessä? Tule mukaan maksuttomiin webinaareihimme, jossa aikaa on jätetty myös kysymyksille ja...

Nyytin chat ti 27.10. klo 15 - 17: Kuinka selvitä erosta?

Suhteesta eroaminen sattuu ja voi tuntua, ettei siitä selviä ollenkaan. Elämää on vaikea ajatella ja suunnitella eteenpäin. Miten siis...