Siirry sisältöön

Mitä on työelämän perheystävällisyys?

26.09.2018 klo 15:54 - Kirjoittanut Anna Kokko , Perhesosiologi, erityisasiantuntija , Väestöliitto
Perheystävällisellä työpaikalla otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työpaikan käytäntöjä. Kyse on sekä asenteista että teoista. Vastuu hyvien perheystävällisten käytäntöjen toteutumisesta on sekä työnantajalla että työntekijöillä.

Työssä ja perhe-elämässä eri vaiheet tapahtuvat usein samanaikaisesti ja asiat saattavat ruuhkautuvat. Mahdollisuus hyvään työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen on kaikkien etu.

Perheystävällisyys koostuu seuraavista osa-alueista:

·        arvot ja asenteet

·        perhevapaat ja elämänkaaren eri vaiheet

·        kokemus ylimmän johdon/lähijohtajan toiminnasta

·        johdon/lähijohtajien oma näkemys työjärjestelyistä, joustojen toteuttamisesta jne.

·        työajan ja työnteon paikan joustot

·        ohjeistukset ja pelisäännöt

·        kokemus omasta perheen ja työn tasapainosta

Työpaikan asenneilmapiiri voi tukea tai heikentää työn ja perheen yhteensovittamista. Asenteilla ja kulttuurilla on usein ohjaava vaikutus siihen, miten perhevapaita käytetään, miten joustavuutta tuetaan ja miten erilaisissa kriisitilanteissa työntekoon ja yksilön hyvinvointiin suhtaudutaan.

Johdon ja esimiesten omalla esimerkillä ja heidän myönteisellä asennoitumisella henkilöstön työ- ja perhe-elämää kohtaan on tärkeä merkitys perheystävällisyyden toteutumisessa. Aina kaikkeen ei voida vastata myönteisesti, mutta positiivnen, rakentava ja ratkaisukeskeinen asenne auttavat eteenpäin.

Käytännössä työelämän perheystävällisyys näkyy muun muassa mahdollisuutena tehdä perhesyistä osa-aikaista tai lyhennettyä työaikaa, muina joustoina ja järjestelyinä työajoissa, työnteon paikassa tai poissolotilanteissa.

Perheystävällisyyttä voidaan toteuttaa

  • työvuorojen sopimisessa
  • etätyömahdollisuuksina
  • perhevapaille kannustamisessa ja perhevapaajärjestelyjen sujuvana hoitamisena
  • siirtymisessä perhevapailta takaisin töihin; tarvittaessa perhevapaalta palaavalle on tarjolla perehdytystä työyhteisössä
  • poissaolotilanteiden ennakoinnissa ja sujuvissa järjestelyissä
  • myönteisessä asennoitumisessa työntekjöiden perhe-elämää kohtaan

Työpaikalle tarvitaan selkeät pelisäännöt ja ohjeet erilaisten tilanteiden varalle. Ohjeistuksia tarvitaan lyhytaikaisissa ja pitkäkestoisissa poissaoloissa ja muissa tilanteissa, joista osa on akuutteja ja ennakoimattomia, osa taas ajoissa etukäteen tiedossa.

Olennaista on tasapuolisen kohtelun varmistaminen: samantyyppisessä työ- ja perhetilanteessa kohdellaa työntekijöitä samoilla pelisäännöillä. Joskus tarvitaan erityistä yksilöllistä tilannekohtaista joustoa.

Perheystävällisyys koskee koko elämänkaarta. Siihen kuuluvat raskausaika, perhevapaat, pikkulapsivaihe, muut lapsiperhevaiheet ja murrosikäisten nuorten vanhemmuus, erilaiset hoivavastuut, kuten sairaista tai iäkkäistä lähiomaisista huolehtiminen sekä erilaiset elämänkriisit.

Perheystävällisyys on tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja työpaikkojen monimuotoisuuteen liittyvä kokonaisuus. Joustavat käytännöt ja työkulttuuri tukevat jaksamista ja työkykyä, sitouttavat työntekijöitä organisaatioon, vähentävät sairauspoissaoloja, lisäävät työtehoa ja tuottavuutta ja tukevat työnantajan tavoitteiden saavuttamista.

Jotta erilaisten perhemuotojen ja yksilöiden yhdenvertaisuus toteutuu, tulee työpaikkojen kulttuurin tukea erilaisissa perheissä elävien arkea ja perheiden monimuotoisuutta.

Hyvä työn ja muun elämän välinen tasapaino vähentää stressiä. Avoin, joustava ja perheystävällinen kulttuuri on organisaatiolle valtti, joka toimii rekrytointietuna ja tukee koko henkilöstön hyvinvointia.

Miten työpaikalla voidaan tukea perheystävällisyyden toteutumista käytännössä?

Tee testi – Onko työpakkasi perheystävällinen?

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Pisarapuutu myönteiseen

Myönteisen käytöksen vahvistaminen on tärkeää, tärkeämpää kuin kielteiseen puuttuminen. Useammin tulisi pysähtyä pieniin positiivisiin...

Vertaisryhmächat syöpään sairastuneille nuorille aikuisille

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastaville tai syövän sairastaneille 18-35 -vuotiaille nuorille aikuisille, jotka pohtivat arkea ja...

Vertaisryhmächat syöpään sairastuneen lapsen vanhemmille

Vertaisryhmächat on tarkoitettu syöpää sairastavan lapsen vanhemmille, jotka pohtivat arkea ja omaa jaksamista.