Siirry sisältöön

Milloin on syytä huolestua erityislapsen unnutuksesta?

07.08.2018 klo 14:29 - Kirjoittanut Suvi Laru , psykologi, psykoterapeutti (ET), EMDR- terapeutti, opettaja , Väestöliitto
Lapsi, jolla on kehitysviivästymä tai pitkäaikaissairaus, saattaa kokea olevansa yksinäinen tai stressaantunut, ja nämä tunteet ja kokemukset voivat näyttäytyä myös liiallisena unnuttamisena.

Joskus lapsen oman toiminnan ohjaus ja tunteiden säätelytaidot eivät ole vielä kehittyneet. Tällöin lapsi saattaa unnuttaa erityisen paljon ja siihen kannattaa pysähtyä. Kyseessä voi olla stressioire, joka poistuu itsestään aikanaan, aivan kuten itsensä heijaaminen tai huulien pureskelu.

Lapsen saattaa olla myös vaikea ymmärtää sosiaalisia sääntöjä tai tunteiden hallintaa, jolloin tilanteet, joissa on paljon lapsia, laukaisevat ahdistusta ja unnutusta. On hyvä huolella tutkia, onko lapsella jokin hätä johon pitää puuttua ja koettaa ohjata lasta lempeästi johonkin muuhun toimintaan. Eristäytyminen omaan maailmaansa unnuttamalla voi liittyä lapsen tarpeeseen paeta tilanteesta.

Unnuttaminen ei kuitenkaan ole oireena vaarallinen, kunhan siihen ei liity itsensä satuttamista.

Lapsen poikkeava seksuaalinen käytös

Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu siis luonnollisena osana seksuaalinen kasvaminen, johon voi liittyä muun muassa uteliaisuutta, seksuaalisväritteisiä leikkejä ja kokeilua. On tärkeää tietää, millaista käyttäytymistä lapsilla esiintyy normaalin kehityksen puitteissa, jottei tulkitse lapsen käyttäytymistä väärin ja jotta voi arvioida, mikä lapsen käyttäytyminen on huolta herättävää tai esimerkiksi yliseksualisoitunutta.

Lapsen seksuaalisen käyttäytymisen perusteella ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä siitä, onko lapsella traumakokemus tai onko lapsi joutunut esimerkiksi seksuaalisesti hyväksikäytetyksi.

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että niin kauan kuin seksuaalista käyttäytymistä kuvaavat uteliaisuus, iloisuus ja vapaaehtoisuus, se ei ole huolestuttavaa.

 

Lähteet:

Väestöliiton ja HUS:in nettisivut
Cacciatore, R., Ingman-Friberg, S. & Laru, S. (2015). Adoptioperheet 3/2015.
Mallants, C. & Casteels, K. (2008) Practical approach to childhood masturbation – a review. Eur J. Pediatr 167: 1111-1117. Mäkelä, J.: Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Yleiskatsaus, Suomen Lääkärilehti 14 / 2005 vsk 60, s. 1543 – 1549. Sandnabba, N.K., Santtila, P., Wannäs M. & Krook, K. (2003). Age and gender spesific sexual behaviours in children. Child Abuse & Neglect. Vol. 27, Issue 6, June 2003, 579 – 605.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Tule juttelemaan maksutta ja luottamuksellisesti Väestöliiton asiantuntijan kanssa, jos sinulla on vanhemmuuteen, pari- tai perhesuhteisiin tai...

Tunnepuhuri - hengitys- ja mielikuvaharjoitus

Tämä tunnesäätelyharjoitus voi auttaa rauhoittamaan lasta tunnekuohun aikana. Kun lapsi hermostuu ja on tunnekuohun vallassa, lapsen vireystila...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...