Lapsen varhaiskasvatuksen aloitus

Päivähoidon aloittaminen voi olla lapselle, mutta myös vanhemmalle tunteikas elämänvaihe. Moni saattaa pohtia sitä, miten tulevaan muutokseen tulee suhtautua, miten siihen tulee valmistautua ja miten tilannetta voi käsitellä lapsen kanssa.

Miten muutokseen tulee suhtautua?  

Jokainen kokee tulevan elämänmuutoksen yksilöllisesti. On tärkeää muistaa, että kaikenlaiset tunnekokemukset kuuluvat päivähoidon aloittamiseen, eikä ole oikeaa tai väärää tapaa tuntea uudessa tilanteessa.

Ristiriitaisten tunteiden kokeminen lapsen päivähoidon aloittamisen suhteen on hyvinkin yleistä. Sitä voi kokea jännitystä ja odotusta tulevaa muutosta kohtaan, mutta läsnä voi olla samalla haikeus, suru, syyllisyys, huoli ja epävarmuus. Vanhempana voi kokea huolta siitä, miten lapsi sopeutuu varhaiskasvatukseen ja vanhemmasta erossa olemiseen, lapsen tulevista ystävyyssuhteista, siitä osataanko varhaiskasvatuksessa vastata lapsen tarpeisiin.

Miten valmistautua tulevaan muutokseen? 

Varhaiskasvatuspaikan hakeminen ja vastaanottaminen ovat ensimmäisiä konkreettisia askeleita tulevaan muutokseen valmistautuessa. Monesti uusi arki voi tuntua alkuun kaoottiselta ja kuormittavalta. Ennakkoon sovitut käytännön järjestelyt voivat helpottaa kaaoksen tunnetta ja kuormittumista.

Vanhempien olisi hyvä sopia ennen päivähoidon alkamista yhteisistä säännöistä ja siitä, miten esimerkiksi lapsen vienti ja hakutilanteita voidaan järjestää sopimaan vanhempien aikatauluihin. Arjessa on hyvä ottaa huomioon kotitöiden jakautuminen. Kahden kodin perheessä on tärkeää keskustella lapsen asumisjärjestelyistä ja huolehtia päivähoidon sujuvuudesta yhdessä. Yhden vanhemman perheessä on hyvä pohtia sitä, miten arkea aikatauluttaa ja onko jotain askareita, joita voisi jättää vähemmälle uuden arjen tieltä.

Monia vanhempia saattaa mietityttää se, mitä tulisi pakata mukaan ensimmäisinä päivinä. Monet varhaiskasvatusyksiköt jakavat vanhemmille tietopaketin ennen varsinaista aloittamista, jossa käy ilmi päiväjärjestys, viikko-ohjelma sekä tarvikkeet, joita toivotaan jokaisella lapsella olevan mukana. Usein ohjeistetaan myös nimikoimaan lapsen henkilökohtaiset tavarat.

Näitä voivat olla esimerkiksi: 

• sisätossut 
• vaihtovaatteet 
• tarvittaessa vaipat 
• säänmukaiset ulkoiluvaatteet 
• kuravaatteet 
• lapselle tärkeä turva- tai unilelu 
• Kuva perheestä tai vanhemmista. Lapsen kokiessa ikävää, voi lapsi katsella kuvaa yhdessä aikuisen kanssa ja käsitellä ikävän kokemusta. 

Tutustumiskäynnit 

Varhaiskasvatuspaikan tutustumiskäynnit koetaan usein tärkeäksi vanhemmille. Näin vanhempi pääsee itse tutustumaan konkreettisesti päivän kulkuun, ryhmätilanteisiin ja ryhmän varhaiskasvattajiin. Tutustumiskäyntien yhteydessä vanhemman ja varhaiskasvattajien välille monesti syntyykin luottamussuhde, joka on tärkeä kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kannalta.

Tutustumiskäyntien yhteydessä lapsi pääsee tutustumaan varhaiskasvatuksen arkeen, lapsiin ja uusiin aikuisiin. Tämä helpottaa huomattavasti uuteen arkeen sopeutumista. Lapselle oman vanhemman tai tutun aikuisen läsnäolo tutustumiskerroilla luo lapselle turvaa ja lapsen on helpompi tutustua muihin lapsiin ja oman ryhmän varhaiskasvattajiin.

Alkuun lapsi saattaa usein etsiä katsellaan omaa vanhempaa leikkihuoneesta tai pihalta ja varmistella, että vanhempi pysyy rinnalla. Mutta pikkuhiljaa lapsen alettua kokemaan olonsa turvalliseksi kokee hän hyväksi hieman irtautua ja siirtyä esimerkiksi kauemmaksi leikkimään tai touhuamaan muiden lasten kanssa.

Miten ja milloin valmistella lapsi tulevaan muutokseen? 

Lapsen kanssa on hyvä käydä läpi tulevaa päivähoidon aloitusta ikätasoisesti. Pienen lapsen aikakäsitys on erilainen kuin aikuisen aikakäsitys. Pieni lapsi ei kykene hahmottamaan aikaa samalla tavalla kuin aikuinen, joten lapsen on vaikea hahmottaa aikaa kuukauden päähän.

Noin 1–2 viikkoa aikaisemmin lapselle on hyvä kertoa myönteisellä tavalla siitä, millaista päivähoidossa on. Kertoa, että siellä on muita lapsia ja aikuisia, jotka huolehtivat hänestä ja leikkivät hänen kanssaan sillä välin, kun vanhemmat ovat esimerkiksi töissä tai hoitamassa asioita.

Lapsen kanssa voi ennen tutustumiskäyntejä käydä ikätasoisesti läpi, mitä konkreettisesti tapahtuu sen jälkeen, kun astutaan päiväkodin ovista sisään. Vastassa on usein varhaiskasvattaja, joka toivottaa tervetulleeksi. Ensin riisutaan ulkovaatteet, jonka jälkeen puetaan tossut jalkaan ja käydään käsienpesulla. Käsienpesun jälkeen vanhempi antaa halaukset ja suukot, jonka jälkeen on vanhemman aika poistua paikalta. On hyvä painottaa lapselle sitä, että päivän päätteeksi lapsi haetaan aina takaisin kotiin. Konkreettinen tieto tulevasta voi auttaa lasta hahmottamaan tulevaa ja näin ollen helpottaa mahdollista alkujännitystä.

Lapselle on myös helpompaa sopeutua muutokseen, jos pyritään siihen, ettei päivähoidon alkamisen yhteyteen olisi muita suuria muutoksia elämässä, esimerkiksi kuivaksi opettelua tai tutista vieroittamista. Olisi hyvä pyrkiä yhteen elämänmuutokseen kerrallaan, jos siihen on vain mahdollisuus itse vaikuttaa.

Mitä huomioida ensimmäisinä aamuina? 

Ensimmäiset aamut voivat olla hyvin vaikeita lapselle, kuin myös vanhemmalle. Aamut olisi hyvä aloittaa kiireettömästi ja pyrkiä itse vanhempana pysymään rauhallisena. Kiire ja stressi saattavat vaikeuttaa aamujen sujuvuutta. Lapsi voi kokea alkuun hämmennystä, jännitystä, turvattomuutta ja eroahdistusta. Lapsen voi olla vaikea sanoittaa ja ilmentää omia tuntemuksia ja se saattaakin näkyä itkuisuutena sekä kiukutteluna. Vanhempi voi mahdollisuuksien mukaan sopia päivähoidon aikuisten kanssa, kuka vastaanottaa lapsen aamuisin. Lapselle tieto siitä, kuka on aamulla vastassa voi helpottaa lapsen kokemaa jännitystä.

Lapsi saattaa saapuessaan varhaiskasvatukseen vastustella sinne jäämistä, takertua vanhempaan ja itkeä lohduttomasti. Tämä voi nostaa vanhemmallekin tunteita pintaan, mutta vanhemman myönteinen ja kannustava suhtautuminen on kuitenkin tärkeässä roolissa lapsen sopeutumisen kannalta. Vanhemman on merkityksellistä viestiä lapselle omalla puheellaan ja kehonkielellään, että kaikki on hyvin ja lapsen on turvallista jäädä varhaiskasvattajan seuraan. Vanhempi voi hyvästellä lapsen, halata, suukottaa ja tämän jälkeen poistua paikalta viivyttelemättä poislähtöä.

Miten päivähoidon aloittaminen saattaa näkyä lapsen käytöksessä? 

Lapsi usein reagoi pieniinkin elämän sekä arjen muutoksiin ja se on täysin luonnollista. Se, miten lapsi reagoi, on hyvin yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet asiat, kuten esimerkiksi lapsen temperamentti ja ikä. 

Päivähoidon aloittaminen on monesti yksi ensimmäisistä suurimmista muutoksista lapsen elämässä ja monille ensimmäinen irtaantuminen vanhemmasta. Sen lisäksi, että lapsi ei ole tottunut olemaan erossa omista vanhemmistaan, on hänellä edessä uusi ympäristö kera uusien ihmisten ja ärsykkeiden, jotka voivat kuormittaa lasta. 

Lapsi vielä harjoittelee omien tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja sanoittamista.  Lapsen kokema kuormitus voi purkautua esimerkiksi niin, että lapsi on kotona päivän päätteeksi tavallista itkuisempi, levottomampi, takertuvampi ja rauhattomampi. Se voi näyttäytyä myös eroahdistuksena ja tavallista voimakkaampina kiukkupuuskina, rajojen kokeiluna ja uhmakkuutena.  

Lapsi tarvitsee ensimmäisten viikkojen aikana tavallista enemmän vanhemman läsnäoloa, syliä ja turvaa. Iltaisin kannattaakin tehdä vain pakolliset askareet, jos vain siihen on mahdollisuus ja pyrkiä järjestämään enemmän aikaa lapsen kanssa sylittelyyn ja hellyyden tankkaamiseen.  

Toisinaan lapsen tottuminen varhaiskasvatukseen voi olla lapselle hyvin kuormittava ja vaikea prosessi. Tällöin on hyvä pohtia yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa sitä, millä uusilla keinoin voisi yhdessä helpottaa ja tukea lapsen sopeutumista uuteen.