BETA Siirry sisältöön

Kuinka tavallista on unnutus?

Julkaistu 26.10.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Unnutus on tavallinen osa lapsen kehitystä. Jotkut lapset löytävät unnutuksen pian synnyttyään ja toiset joskus myöhemmin. Se on tapa tutustua omaan kehoon. Lapsella voi myös olla vaiheita tai tilanteita, joissa he unnuttavat enemmän.

Väestöliiton vuonna 2013-14 toteuttaman lasten seksuaaliterveyskyselyn mukaan enemmän kuin kaksi kolmesta (71 %) varhaiskasvatuksessa työskentelevistä kyselyyn vastanneista totesi, että omassa päiväkodin lapsiryhmässä on lapsi tai lapsia, jotka unnuttavat avoimesti ainakin joskus.

”Itsetyydytys ja oman kehon tutkiminen, joihin ei liity häpeää, on erinomainen pohja terveen seksuaalisuuden kehittymiselle.” (vanhemman vastaus)

Vanhemmista lähes yksi kymmenestä (8 %) sanoi, että oma lapsi unnuttaa tai tyydyttää itseään avoimesti usein. Jopa kaksi vanhempaa viidestä (38 %) sanoi lapsensa unnuttavan joskus tai harvoin.

”Myös itsensä kosketteluun sylissä esim. Iltasadun aikaan olen puuttunut. Tässä olen kuitenkin miettinyt onko asiaan syytä puuttua kun mielestä pippeli on tilanteessa lähinnä unileluna.” (vanhemman vastaus)

 

”Esikoista kiinnostaa omat elimet kovasti ja välillä muistutellaan, että omaa kalustoa voi tutkia yksinkin :)” (vanhemman vastaus)

Tavallisinta unnutus on silloin kun lapsi pyrkii nukahtamaan. Jos lapsi koskettelee itseään peiton alla, esimerkiksi omassa sängyssä, ei siihen kannata puuttua mitenkään.

Unnuttaminen on normaalia ja tavallista ja kuuluu normaaliin lapsen kehitykseen. Toiset lapset tekevät sitä enemmän ja toiset vähemmän, jotkut eivät tee ollenkaan. Lapset oppivat sopivuussääntöjä ja hyviä tapoja. On tärkeää, että näitä sääntöjä ja rajoja opetetaan lapselle ystävällisesti niin, että lapsen keho ja seksuaalisuus säilyvät arvokkaana. Omaan rauhaan ohjaamisen syynä on lapsen suojaaminen, eikä paheksunta.

”Haluan, että lapsi oppii, että seksuaalisuus on osa ihmisenä olemista ja täysin siis luonnollista ja hyväksyttävää, mutta samalla toivoisin hänen ikätasoisesti ymmärtävän mikä on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä, lähinnä siis niiden omien oikeuksien ymmärtämistä ja ihmisten erilaisuuden kunnioittamista. Esimerkiksi niin, kun lapsi löysi itsehyväilyn jo varhain ja huomasin sen olevan mukavaa. Toisaalta en olisi hennonut häntä kieltää, mutta täytyi yrittää selittää, että sitä voi sitten tehdä omalla ajalla, rauhassa tms.” (vanhemman vastaus)

Kirjoittanut: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Monikielisyys ja puheen kehitys

Puhumaan oppiminen on helppoa - vai onko? Puhutaanko perheessänne useita kieliä? Milloin on syytä huolestua, jos sanoja ei kuulu? Tällä...

Sateenkaarinuorten vanhempien chat

Pohtiiko lapsesi sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan? Kuuluuko hän sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön? Mitä tunteita ja ajatuksia se...

Sateenkaarinuorten vanhempien vertaischat

Pohtiiko lapsesi sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan? Kuuluuko hän sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön? Mitä tunteita ja ajatuksia se...