Siirry sisältöön

Kohti kannustavaa vanhemmuutta

25.08.2020 klo 11:24 - Kirjoittanut Rozjin Rokhzad , Väestöliitto
Lapsi huomioi ympäröivää maailmaa pistäen merkille ympärillä tapahtuvaa sanatonta viestintää. Lapsi on herkkä havainnoimaan vanhemman äänensävyä, huolestunutta katsetta, kireää ilmapiiriä ja kiireen tuntua. Lapsi on myös herkkä painamaan mieleensä kuultuja sanoja, positiivisia, kuin myös negatiivisia. Näiden avulla lapsi rakentaa itselleen itsetuntoa ja minäkuvaa.  

Kannustava kasvatus ja vanhemmuus saattaa käsitteenä kuulostaa monimutkaiselta ja tuntua ponnistelua vaativalta ajatukselta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Se pitää sisällään tavallisia, jokapäiväiseen arkeemme kuuluvia vuorovaikutushetkiä lapsiemme kanssa. Sillä pyritään huomioimaan lapsi arjessa yksilönä, kannustavilla keinoilla ja teoilla. Kannustava vanhempi on kiinnostunut ja osallistuu toisinaan lapsen leikkeihin ja ottaa lapsen mielellään mukaan omiin askareisiinsa. Kannustava vanhemmuus toteutuu, kun aikuinen kiinnostuu lasta innostavista asioista, se näkyy lempeänä katseena, läheisyytenä, kehumisena, kauniina sanoina ja äänenpainoina. Kannustava vanhemmuus kunnioittaa lasta, huomioi ja kuuntelee lapsen mielipiteitä, osaten sanottaa tunteita sekä suhtautuu ymmärtävästi lapseen. Vanhempi arvostaa lapsen ja aikuisen välisen luottamussuhteen merkitystä.

Kannustava kasvatus pitää sisällään rajojen asettamista, sillä ne tuovat turvaa lapsen arkeen. Rajoja asettaessa on tärkeää huomioida lapsen ikätaso luoden rajoja, jotka ovat lapselle ymmärrettäviä. Rajojen asettaminen, ohjaaminen ja tarvittaessa kieltäminen auttaa lasta tunnistamaan sekä erottamaan oikean väärästä. Kannustavassa kasvatuksessa rajojen asettaminen tapahtuu lasta kunnioittaen. Siihen eivät kuulu uhkaileminen, huutaminen, haukkuminen tai lapsen kurittaminen.

Kannustavan vanhemmuuden toteuttamiseen ei tarvita oppikirjoja eikä vanhemmuuskursseja. Sen opetteluun ja hallitsemiseen ei tarvitse varata tunteja ja viikkoja, vaan koko elämä. Kuka tahansa vanhempi siihen kykenee ja on siihen sovelias.

Siihen tarvitaan ainoastaan lempeyttä, rakkautta, välittämistä ja kauniita sanoja. Pieni lempeä ja välittävä halaus tai rakastava kehu päivässä vie vanhemmalta hetken, mutta ne vanhemman rakastavat teot ja sanat painautuvat kannattelevaksi muistoksi lapsen mieleen kantaen eteenpäin läpi elämän.

Aihealueet:  Arki , Vanhemmuus

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

oit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Miten kerron lapselle erosta?

Erosta kertominen lapselle on usein vanhemmille vaikeaa. Mitä sanoa? Minkä verran lapsen kuuluu tietää eron syistä? Entä jos toinen vanhemmista...

Lapset ja ero

Lapsiperheen ero on harvoin helppo, vaikka tekisimme kaikin tavoin parhaamme. Lasten tai läheisten reaktioita ei voi käsikirjoittaa etukäteen....