Siirry sisältöön

Aikuisten ystävyyssuhteet pikkulapsiperheessä

21.06.2021 klo 11:39 - Kirjoittanut Minna Jaakkola , Pari- ja perhesuhteiden asiantuntija , Väestöliitto
Moni vanhempi kertoo ystävyyssuhteiden haasteista etenkin silloin, kun lapset ovat pieniä. Toisaalta tärkeät ystävyyssuhteet voivat olla tauolla pidempäänkin ja palautua taas myöhemmin. Perheeseen syntynyt vauva vie usein vanhemman kaiken huomion. Arjen tärkeysjärjestyksessä ystävyyden merkitys saattaa unohtua, vaikka sitä ei haluaisi. Mistä tässä on kyse?

Pandemia on lisännyt yksinäisyyden tunnetta entisestään ja etenkin uusien tuttavuuksien solmiminen on vaikeutunut huomattavasti. Satunnaisten kohtaamisten ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet ovat vähentyneet ja tämän tiedetään vaikuttavan yksinäisyyden kokemukseen. Vaikka kynnys ottaa yhteyttä kavereihin olisi kasvanut, on koko perheen kannalta tärkeää pitää yllä sosiaalisia suhteita, sillä niiden vaikutus kokonaishyvinvoinitiin on merkittävä. 

            1. Ystävät läpi elämän 

Ystävyyssuhteisiin vaikuttaa elämäntilanteiden muutokset. Ystävyys voi säilyä läpi erilaisten valintojen, muuttojen, perhetilanteiden ja kriisien, mutta usein nämä myös vaikuttavat jollain tapaa ystävyyteen. Uusi vauva muuttaa pakostikin ystävyyden dynamiikkaa ja se pakottaa miettimään, millaista meidän ystävyys on nyt. Toisen ystävän kanssa yhteydenpito voi loppua kokonaan pikkulapsiaikana ja toisen kanssa se voi vahvistua. Jos elämäntilanteet muuttuvat kovin erilaisiksi (esimerkiksi toisen perheellistyessä), voi kestää pitkäkin aika, että ystävyydelle löytyy uusi olemisen tapa.  

     2. Uusia tuttavuuksia 

Monet pienten lasten vanhemmat tutustuvat toisiinsa ja voivat myös ystävystyä. Vauvan syntymä ja pienten lasten vanhemmuus on kiistatta intensiivinen ajanjakso, jossa jaetaan mielellään kehitysvaiheita ja tapahtumia. Usein kuulee, että toinen samanikäisen vanhempi ymmärtää parhaiten!  

Moni kaipaa myös vertaisuutta ja neuvoja juuri tiettyyn ikävaiheeseen tai perhetilanteeseen liittyen ja onneksi tälle jakamiselle on monia paikkoja esimerkiksi kerhoissa tai verkossa. Myöhemmin vanhemmat usein tutustuvat ja voivat myös ystävystyä lapsen kavereiden vanhempiin, esimerkiksi päiväkodin tai harrastusten kautta. 

Toisaalta aikuisena ystävystyminen ei aina ole yksinkertaista – lapset osaavat tämän usein paljon paremmin! Myös pettymykset aiemmissa ystävyyssuhteissa voivat vaikeuttaa ystävystymistä. Silti kannattaa rohkaistua tutustumaan uusiin ihmisiin – ystävyys voi yllättäenkin alkaa muotoutua. 
 

       3. Yksinäisyys 

Useat tutkimukset osoittavat, että pienten lasten vanhemmat kokevat yksinäisyyttä enemmän kuin aikaisemmin. Tämä yksinäisyys voi yllättää ja sillä voi olla vaikutuksia koko pikkulapsiaikaan, sillä yksinäisyyden kokemus heijastuu vanhemman hyvinvointiin. Yksinäisyyden tunteeseen liittyy usein myös ajatusvääristymiä, eli ajatuksia siitä, ettei kukaan halua viettää aikaa kanssani tai ettei minulla enää ole yhtään ystävää, vaikka se ei olisi totta. Yksinäisyyden kokemukseen voi auttaa seuraan hakeutuminen sekä yksinäisyyden tunteen jakaminen.  

 

       4. Ajan puute 

Pienten lasten vanhemmilla aikaa on käytettäväksi vähemmän ja myös yhteistä aikaa vietettäessä huomio saattaa usein kiinnittyä lapseen. Voi hyvin ajatella, että elämässä tulee myös erilaisia jaksoja, jolloin ystävyys ei voi olla ihan samanlaista kuin aikaisemmin. Ystävyyssuhteessa on tärkeää sanoa ääneen, että olet minulle tärkeä, vaikka emme olisikaan nyt niin paljon tekemisissä. Se, miten paljon ollaan yhteydessä voi vaihdella, mutta ystävä tietää, että vaikeassa hetkessä voi soittaa toiselle tai pidemmänkin ajan jälkeen päivittää kuulumisia.  Harrastusporukkasta voi tulla tauko, mutta se ei tarkoita etteikö sinne oisi palata myöhemmin?
 

        5. Muutos itsessä 

Vanhemmuus usein muuttaa meitä ainakin jollain tapaa. Lapsen syntymän jälkeen moni kertoo omien arvojen ja tärkeysjärjestyksen muutoksesta. Ehkä ennen lapsia on voinut ajatella, että haluaa toimia tietyllä tavalla ystävyyssuhteissa lapsen syntymän jälkeen, mutta jälkeenpäin huomaa, ettei se ollutkaan mahdollista. Se mitä ystävyydeltä toivoo, voi myös muuttua – ehkä ennen ystävien kanssa pidettiin hauskaa juhlimalla, ja nyt taas kaipaa keskusteluja ja toisenlaista ajanvietettä. Tai sitten toisinpäin.  Jotkut tärkeätkin ihmissuhteet voivat myös liittyä johonkin elämänvaiheeseen, eivätkä ne aina välttämättä jatku seuravaan. 

 

 

Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ihmisellä on luontainen tarve jakaa asioita toisten kanssa ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Toisille tämä tarkoittaa laajaa kaveriverkostoa, toisille riittää yksi tai kaksi tuttavaa. Joka tapauksessa tunne siitä, että on ihmisiä joiden kanssa jakaa asioita, toimii voimavarana vaikeina aikoina ja mahdollistaa yhdessä iloitsemisen hyvinä hetkinä. Aikuisen hyvinvointi vaikuttaa aina myös lapseen.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Väestöliiton asiantuntijan tarjoamaa keskustelutukea vanhemmuuteen, pari- ja perhesuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyvissä huolissa ja...

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Väestöliiton asiantuntijan tarjoamaa keskustelutukea vanhemmuuteen, pari- ja perhesuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyvissä huolissa ja...

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Väestöliiton asiantuntijan tarjoamaa keskustelutukea vanhemmuuteen, pari- ja perhesuhteisiin tai seksuaalisuuteen liittyvissä huolissa ja...