Paha olla, kun oma sukupuolikokemus ei saa tilaa
Vituttaa. Kaikki on ollu päin persettä vuosia ja joku diagnosoitu masennus joskus 9 vuotiaana. Oon kolmetoista, olin tyttö, nykyää non-binary. ongelma on että mun äiti ei hanki mulle binderiä tai ’poikien’ vaatteita. siis vihaan mu rintoja helvetisti, neon rumar ja näytän tyttömäiseltä. en saa myöskää lyhyitä hiuksia, enkä ite uskalla leikellä lyhyemmiks. mite vakuutan et luoja saakeli en tunne olevani oma itteni? toine ongelma ois että nukun aivan perkeleen vähä nykyää. nytki kello on 6.40 ja kaheksalta alkaa koulu. nukun keskimäärin jotai 4-5h arkena. hyvä minä. mut oon aikalailla tottunu siihe. nyt jonku vuoden pärjänny alla kuudella tunnilla. jos nukun enempää nii väsyttää koko päivän. koulu on perseestä. entiiä et vastaako kukaa ikinä tähä, mutta, kiitos kun luit, ja hyvää päivän/yön jatkoa.
Asiantuntija vastaa
Hei ja kiitos viestistäsi, jossa kerrot pahasta olostasi. Kuulostaa siltä, että iso osa pahasta olostasi liittyy tuohon sukupuolikokemukseesi ja varsinkin siihen, että koet, että ihmiset ympärilläsi eivät hyväksy sinun sukupuolikokemustasi.
Kerrot, että sinulla on diagnosoitu masennus, mutta et kerro, saatko siihen apua ja millaista. Masennuksen hoitaminen olisi tosi tärkeää hyvinvointisi kannalta. Entä onko sinulla joku turvallinen aikuinen, jonka kanssa pystyt keskustelemaan sukupuolikokemuksestasi? Suosittelen lämpimästi, että olet yhteydessä joko Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen nuorten tukeen tai Sinuiksi-palveluun, jotka auttavat sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun kysymyksissä niin chatissa kuin puhelimitsekin.
Vanhemmat usein kaipaavat lisätietoja sukupuolen moninaisuudesta ymmärtääkseen paremmin lapsen kokemusta ja Setan verkkojulkaisu Kasvetaan yhdessä voisi olla hyvä tiedonlähde tässä. Olisi myös sekä sinun että äitisi edun mukaista, jos voisitte keskustella sinulle tärkeistä asioista jonkun ammattilaisen tuella. Esimerkiksi koulun kautta voi olla saatavilla tällaista matalan kynnyksen keskusteluapua tai edellä mainittujen järjestöjen kautta. Tärkeintä kuitenkin on, että sinä voisit keskustella ajatuksistasi asiaa tuntevan henkilön kanssa.
Kerrot, että sukupuolikokemuksesi on nykyään non-binary, ja kerrot vihaavasi rintojasi, mutta äitisi ei suostu hankkimaan sinulle binderiä. Myös tähän asiaan saat tukea noista äsken mainitsemistani palveluista, sillä he tukevat paitsi oman kokemuksesi jäsentämisessä ja siinä millaista apua juuri sinä tarvitset (esim. riittääkö binder vai olisiko esimerkiksi jonkinlaisista hormonihoidoista sinulle apua), jotta kehosi vastaisi omaa kokemustasi itsestäsi, mutta myös siinä miten puhua asiasta vanhempien kanssa, koulussa jne. Voit lukea lisää alaikäisten tutkimus- ja hoitokäytännöistä lisää Sukupuolen moinaisuuden osaamiskeskuksen sivulta.
Mikäli et saa rahaa parturi/kampaamokäyntiin, kannustan sinua tarttumaan itse saksiin tai kotiparturikoneeseen, jos teiltä kotoa sellainen löytyy tai sitten pyytämään jotain kaveria leikkaamaan hiuksiasi. Sinulla on oikeus ilmentää omaa sukupuoli-identiteettiäsi ulkoisella olemuksellasi, eikä kenelläkään – edes äidillä – oo oikeutta määrätä siitä, miltä saat näyttää.
Kerrot myös nukkuvasi liian vähän ja myös tiedostavasi asian itse. Tiesitkin jo varmaan, että uni on tosi tärkeää, sillä se on aikaa, jolloin aivomme ja kehomme palautuvat päivän rasituksista? Vähäinen uni vaikuttaa myös mielialaan. Myös oppimiskyvyllemme uni on tärkeää, sillä opitut asiat painuvat muistiin unen aikana. Et kerro viestissäsi, että miksi nukut niin vähän, eikä sen syytä ole helppo tietääkään. Asiasta olisi hyvä käydä juttelemassa kouluterkkarin kanssa, jotta voisitte yhdessä miettiä, mistä vähäunisuudessasi on kyse ja miten untasi voisi parantaa. Tarvittaessa hän voi ohjata sinut myös lääkärin vastaanotolle asian selvittämiseksi. Ja toki terkkarille kannattaa puhua myös sukupuolen kokemuksestasi, ellet ole siitä jo puhunut. Mikäli tunnistat kärsiväsi unettomuudesta, voi näistä unettomuuden omahoito-ohjeista olla apua.
On valitettavasti edelleen varsin tavallista, että eri tavoin sateenkaarevat ihmiset joutuvat kokemaan ns. vähemmistöstressiä, joka puolestaan altistaa esimerkiksi juuri masennukselle ja ahdistukselle. Toivon todella, että paha olosi lähtee purkautumaan jotain kautta, ja tiedäthän, että sinulla on kaikki oikeus saada tilanteeseesi apua? Linkitin tekstiin tosiaan mielestäni asiantuntevimmat auttavat tahot sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun kysymyksissä, mutta ilman muuta voit tulla keskustelemaan asioistasi lisää myös Väestöliiton nuorten seksuaalineuvontachattiin. Toivon sulle parempaa syksyn jatkoa!