Mitä voin tehdä, kun ystävyys ahdistaa?
Moi, mulla on aika monimutkanen ystävyyteen liittyvä kysymys. Eli siis oon ollu yhen tyypin kaveri jo noin 8 vuotta. Se tyyppi siis tuli mun kaveri porukkaan joskus ala-asteen alussa. Oon siis nytten menossa ysille. En missään vaiheessa erityisesti tykännyt tästä henkilöstä, koska me ei vaan oltu samalla aaltopituudella. En kuitenkaan halunnut sanoa mitään, koska hänellä ei ollut silloin muita kavereita. Ajan saatossa meistä jotenki tuli läheisiä, ja se pyys mua olemaan usein, enkä raaskinut kieltäytyä. En siis nauttinut hänen seurastaan, mutta hampaat irvessä olin hänen kanssaan. En tykkää henkilöstä, koska minulla ei ikinä ole hauskaa hänen kanssaan. Minua vaan ahdistaa olla hänen seurassaan, ja en ikinä keksi mitään mistä jutella hänelle. Meillä ei ole mitään yhteistä. Hän on tosi tuomitseva, ja tunkeileva, eikä tajua tunteitani ollenkaan. Hän on myös todella kateellinen, eikä välillä anna minun olla toisten kaverien kanssa ollenkaan. Hän suuttu todella pienistä asioista, ja aina lähtee pois eikä voi esim selvittää asiaa juttelemalla. Hän on marttyyri ja tuo vanhoja asioita esille jatkuvasti. Kaiken tämän lisäksi hän on negatiivinen ja masentava ja jos olen jostain asiasta onnellinen, hän varmasti keksii tavan musertaa iloni. En vaan yksinkertaisesti saa ystävyydestä mitään iloa, ja se vaan vie voimani. Hän ei ikinä kuuntele minua, mutta minä joudun kuuntelemaan häntä. Hän “heittää läppää” siitä kuinka huono olen kaikessa jne., ja jos joskus loukkaannun tästä hän sanoo sen olevan vitsiä ja syyttä etten omista huumorintajua. Minun mollaamis vitsi oli aluksi hauska, mutta sama vitsi on kestänyt jo 8 vuotta ja alan pikku hiljaa uskomaan kaikkia eri pahoja asioita mitä hän on minusta “läpällä” sanonut. En pysty myöskään juttelemaan hänelle vakavista asioista sillä hän ei yksinkertaisesti kuuntele minua, tai vain mollaa minua siitä, että minulla on ongelmia. Hänen kateellisuuden takia olen vain hyväksynyt tapailu pyynnöt ja muut, jottei tulisi huutoja. Monesti olen esim joutunut koulussa puhutteluun, kun hän on väittänyt että olen tahalteen jättänyt häntä ulkopuolelle. Todellisuudessa olen vain silloin tällöin halunnut viettää aikaa parhaan ystäväni kanssa myös, kun sitä en ole pystynyt tekemään hänen takia pitkään aikaan. Olen kestänyt hänen seuraansa pelkästään sen takia, että välttyisin riidoilta, ja syyllistykseltä. Mulla on tullut masennuskin joskus yläasteella ja en vaan enää jaksa tavata häntä. Hänen tapaaminen vie kaikki mun viimeisetkin voimat. En enää pysty vaan olemaan hänen seurassaan ja esittää että tykkään hänestä. Ajatuksin hänen kanssaan olemisesta puistattaa minua. En kuitenkaan tiedä miten lopettaa ystävyys ollaan oltu kavereita 8 pitkää vuotta. En voi vaan lopettaa ystävyyttä noin vaan, pitkän historiamme takia. Pitäisi selittää pitkään miksi yhtäkkiä haluaisin lopettaa ystävyyden, joka hänelle kuitenkin vaikuttaa vahvalta ja toimivalta. Ja jos lopetan ystävyyden niin siitä tulee todella akward, sillä ollaan samalla luokalla, asutaan lähekkäin ja meillä on yhteisiä kavereita samalla luokalla. Mua pelottaa että kaikki mun muut kaverit ajattelee mun olevan kusipää jos lopetan tän henkilön kanssa ystävyyden ja sit ne alkais vihaamaan mua. Sit mulla ei olis ystäviä ollenkaan. Hän lähes joka päivä kyselee et voinko olla, mut aina keksin jonkun tekosyyn. En myöskään melkeen ikinä vastaa hänen puheluihin ja ignooran viestejä kauan. Ja sit jos joskus kun ollaan yhessä niin meillä ei oo mitään juteltavaa ja se on tosi akwardia, ja ajattelen että tän jälkeen ei tulla näkemään ainakaan pitkään aikaan. Mutta kuitenkin seuraavana päivänä hän jo kyselee toista tapaamista. En vain tajua mitä hyvää hän näkee meidän ystävyydessämme. Enkä millään uskalla myöskään kertoa hänelle totuutta, että miksen halua tavata häntä, koska ollaan kuitenkin samalla luokalla. Eli jos nyt lopettaisin ystävyyden joutuisin pakosti hengaamaan hänen kanssa silti. Ja tiedän hänen luonteestaan, että hän menisi puhumaan minusta muille pahaa niin kauan kunnes kaikki vihaisivat minua ja pitäisivät minua kusipäänä. Kuulostankin varmaan tosi ilkeeltä ja kusipäältä, mut en tiiä miten pääsen tästä tilanteesta pois. Tiedän ettei mun masennus voi parantua jos joudun olemaan tän henkilön kanssa tekemisissä. Musta tuntuu ihan että olen vankina tässä tilanteessa ja ahistaa joka ikinen päivä, vain tämän henkilön takia. En edes tiedä kuinka paljon olen valehdellut pelkästään tälle yhdelle henkilölle, jottei tarvitsisi nähdä häntä. Tiedän, että olen päästänyt tilanteen liian pitkälle. Yhden ihmisen ei pitäisi vaikuttaa kenenkään elämään näin paljoa. Olisi pitänyt heti alussa sanoa tunteistani ja ainakin vähän etääntyä toisista. Sen sijaan olen päästänyt hänet niin lähelle itseäni etten tiedä miten pääsen tilanteesta pois. Luonteeni oli ehkä liian kiltti enkä halunnut loukata hänen tunteitaan vaan sen sijaan kärsin itse. Olen kuitenkin nyt kärsinyt niin kauan että olen ihan loppu. Tiedän myös että tällä ystävällä on vaikeaa, joten se on yksi syys lisää miksen voi lopettaa ystävyyttä. Olen vain niin epätoivoinen, että päädyin kirjoittamaan tämän. Jos et pysty kertomaan mitään koko tilannetta ratkaisevaa asiaa, niin miten edes pystyisin etääntymään hänestä. Ettei minun tarvitsisi nähdä häntä niin usein. Puhelimessani on tälläkin hetkellä häneltä pyyntö tavata. Olen jo aijempina päivinä keksinyt tekosyitä, ja en tiedä nyt enää, miten kieltäytyä, ilman että hän suuttuu tai syyllistää. Toivottavasti voit auttaa edes jotenkin, ja kiitän jo etukäteen vastauksesta.
Asiantuntija vastaa
Kiitos yhteydenotosta nettineuvontaan!
Kerrot viestissäsi ystävyyssuhteesta, jossa sinun on vaikea olla etkä koe ystävyyssuhteen ravitsevan sinua. Kerrot myös peloistasi tulevaisuuden suhteen, mikäli katkaiset ystävyyssuhteen. Tilanteeseen ei ole tarjota oikeaa ratkaisua, mutta viestimme voi auttaa sinua pohtimaan tilannetta toisella tavalla.
Olet oikeassa siinä, että ystävyyssuhteiden tarkoitus on olla sellaisia, missä kummankaan osapuolen ei tarvitse pelätä, ja joissa saa olla oma itsensä erilaisine tunteineen. On myös tavallista, että ystävyyssuhteisiin mahtuu kaikenlaista draamaa, ja ystävien kanssa harjoitellaankin tärkeitä sosiaalisia taitoja. Yksi tärkeä sosiaalinen taito, mitä ystävyyssuhteissa harjoitellaan, on rajojen asettaminen sille, mikä tuntuu itsestä hyvältä, ja mikä ei. Omien rajojen tutkiskelu, ja niiden asettaminen on tärkeää, jotta voi voida sosiaalisissa suhteissaan hyvin.
Kerrot teidän olevan samalla luokalla ja tilanteen menevän akwardiksi, mikäli katkaiset suhteen täysin. Kerrot myös peloistasi sen suhteen, mitä voisi tapahtua muissa ystävyyssuhteissa, mikäli tämä ystävyys katkeaa. On totta, että muiden sosiaalisten suhteiden takia voi olla molemminpuolisesti hyödyllisempää, että välit eivät katkea täysin. Tämän ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinun tulee sietää huonoa käyttäytymistä häneltä.
Seurava ehdotus voi tuntua vaikealta, mutta siitä voi olla tilanteeseen apua. Fiilikset kannattaa ottaa rehellisesti puheeksi. Rehellinen puhe ei tarkoita sitä, että mollaat ystävääsi, vaan sitä, että kerrot hänelle tunteistasi. Kerrot, miltä hänen käytöksensä sinua kohtaan tuntuu. Voit pyytää esimerkiksi paussia yhteydenpitoon joksikin aikaa, jotta saat rauhassa selvitellä tunteitasi ja ajatuksiasi. Toisen persoonallisuutta ei kenenkään kannata yrittää muuttaa, mutta samaan aikaan sinun ei tarvitse pitää hänestä erityisellä tavalla. Voit kuitenkin kunnioittaa häntä ihmisenä, vaikka kokisit, että teillä ei sinun mielestäsi natsaa kauhean hyvin.
Joskus, kun tunteista puhutaan suoraan, tilanne myös muuttuu. Kun asettaa omat rajansa kehiin kertomalla, millainen käytös tuntuu pahalta, voi toinen myös oppia kohtelemaan sinua paremmin. Ystävyyssuhteet ovat muovautuvaisia, ei kiveen hakattuja. Mikäli kasvotusten keskustelu tuntuu vaikealta, voit esimerkiksi kirjoittaa hänelle kirjeen tai viestin asiasta. Tällöin myös hänellä on aikaa pohtia sanojasi rauhassa.
On myös hyvä tietää ettet ole vastuussa hänen henkisestä hyvinvoinnistaan oman vointisi kustannuksella. Toki on hyvä ymmärtää, että masennus voi olla asia, mikä vaikuttaa siihen, miten ihminen käyttäytyy. Masennus ei kuitenkaan oikeuta ihmisten huonolle kohtelulle. Jos kyse on siitä, että on vaikea sietää ihmisen hankalia tunteita kuten alavireisyyttä, on tärkeää opetella erottamaan toisen fiilikset omista. Vaikka hän on alavireessä, sinun ei tarvitse olla. Jos hän heittää pessimistisen heiton silloin, kun sinä olet iloinen jostain asiasta, niin voit sanoa sen suoraan, että toivot, että hän iloitsee puolestasi.
Sinulla on oikeus määritellä rajat sosiaalisissa suhteissasi. Sinun ei tarvitse sietää huonoa kohtelua tai olla väkisin jonkun kanssa tekemisissä. Nyt kuitenkin on kyse tilanteesta, jossa joudut väistämättä olemaan jollain tavalla tekemisissä hänen kanssaan, koska olette samalla luokalla. Tällöin suosittelen, että välittömän välien katkaisun sijaan pyrkii selvittämään tilannetta rehellisen avoimesti sekä vetämään omat rajat suhteeseen.
Meidän seksuaalineuvontachat palvelee taas elokuussa 9.8. alkaen, jolloin olet tervetullut juttelemaan tilanteestasi, mikäli se vielä silloin tuntuu hankalalta. Sinulla on oikeus kokea kaikenlaisia tunteita, mutta tunteiden ei tarvitse ohjata sitä, mitä valintoja ihmissuhteissasi teet. Voit siis pyrkiä esimerkiksi rauhanomaiseen, mutta etäisempään suhteeseen ystäväsi kanssa, jotta muut sosiaaliset suhteet eivät tilanteesta kärsisi. Tämä ei kuitenkaan tapahtu itsestään, vaan se edellyttää asioista keskustelemista avoimesti. Suosittelemme myös tsekkaamaan Mieli Ry:n tietoisuustaitoharjoitukset, sillä niiden aktiivinen tekeminen voi auttaa oman mielen ja kehon rauhoittamisessa hankalissa tilanteissa.
Mukavaa kesää ja tsemppiä!