Siirry sisältöön

Mitä ajatella kumppanin omaehtoisuudesta?

ID 213457

Hei Olen avoliitossa mieheni kanssa ja yhdessä olemme olleet kohta 3 vuotta, josta ensimmäiset 8kk meni enemmän satunnaisesti tapaillessa toisia, koska olimme aika vasta eronneet molemmat silloin. Mieheni on hyvin tulisieluinen tyyppi ja suutahtaa usein aika helposti. Monesti on tilanteita, että en osaa yhtään ajatella, mistä hänen suuttumus voisi johtua vaikka olenkin hyvin hienotunteinen ja haistan tilanteet yleensä tosi helposti. Hän ei myöskään tykkää paljon asioista puhua ja riidan purkaminen tapahtuu usein aika nopeasti suuttumuksen laannuttua. Hänen reaktiot ovat yleensä aika kohtuuttoman suuria verrattuna asiaan, mistä hän on suutahtanut. Esimerkkinä voisi olla, että olen puhunut hänen mielestä liian pitkän(5-10min) puhelun ajalla milloin voisimme olla kahdestaan(minulla on lapsia aikaisemmasta liitosta). Rangaistus voisi olla tässä tilanteessa esim. että mies häviää johonkin ja lähtee pois kotoa ja kun yritän laittaa viestiä perään, hän estää minut ja poistaa somekanavista. Kysymykseni liittyykin tähän. Lopulta kävi nimittäin niin, että hän esti minut sosiaalisessa mediassa lopullisesti ja ei ole halunnut minua enää lisätä kaveriksi ja itseasiasasa on estänyt minut kokonaan, niin että häntä ei minulle löydy edes somesta ollenkaan. Kysyin syytä tähän ja vastaus oli, että hän ei halua palauttaa ystävyyttä, koska joutuu taas minut poistamaan sieltä seuraavassa riidassa. Sanoin, että ei hänellä ole syytä minua sieltä poistaakaan, että riitamme eivät ole koskeneet somea ollenkaan ja ongelmia sen kanssa ei ole ollut. Hän kuitenkin totesi tähän, että on täytynyt olla, koska on niin monta kertaa minut poistanut sieltä. Pyysin häntä palauttamaan riidat mieleen, jotta hän muistaisi riitojen todelliset syyt ja sen kuinka typerästi hän nimenomaan on käyttäytynyt poistaessaan minut somesta ilman syytä. Lopulta vastaus oli, että ei kehtaa enää palauttaa minua, koska muuten kaikki näkisivät meidän tulevan uudelleen kavereiksi. Tämä siis oli vielä silloin, kun näin olisi voinut tapahtua. Tämä ominaisuus kuitenkin poistettiin somesta ja pyysin myöhemmin asiaa uudelleen, koska tilanne ei tunnu minusta kivalta ja se tuntuu tosi oudolta. Itseasiassa se on alkanut myös aiheuttamaan pieniä epäilyksiä vaikka ennen en ole koskaan ollut millään tavalla ollut epäileväinen ja olen luottanut kaikessa mieheeni 100 prosenttisesti. Mieheni kuitenkin vastasi, että ei halua minua sinne, että näin on kuulemma mennyt paljon paremmin, minun ei kuulemma tarvi nähdä mitä hän siellä tekee. Tämä asia on loukannut minua syvästi. Koskaan en ole kiinnittänyt minkäänlaista huomiota hänen käytökseensä somessa, mutta nyt on asia alkanut nostamaan pieniä epäilyksiä ja vaivaamaan. Harmittaa todella kovasti, koska jotenkin se äärimmäinen luottamus on menetetty ja en tiedä onko siihen syytä. Olen yrittänyt yhden kerran asiaa vielä pyytää, mutta asiasta syttyi niin suuri sota, että en pysty enää asiasta puhumaan. Mieheni tietää kuinka pahalta tämä minusta tuntuu, mutta ei välitä. En tiedä onko hänen aikaisemmissa suhteissa ollut ongelmaa asian kanssa ja siksi hän olettaa, että kaikissa suhteissa näin tulisi käymään vai mistä on kyse? Mieheni on myös äärimmäisen yksityinen ihminen ja haluaa pitää asioita omanaan. Olen halunnut kunnioittaa tätä yksityisyyttä, mutta tämä tuntuu silti oudolta ja epäoikeidenmukaiselta. Kuitenkin tuntuu, että somen luonne on aika julkinen ja jonka hän jakaa aivan puolituttujenkin kanssa, niin miksi ei minun? Minun korviini kantautui pienen vahingon kautta, että mieheni on pyytänyt korkeintaan puolituttua/tuntematonta kaunista naista(tämä nainen ei ole ainakaan koskaan ollut missään puheissa eikä ole työkaveri tai mistään samoista piireistä tai edes samaa ikäluokkaa vaan 6 vuotta nuorempi) ja joka ei ole julkinen persoona seurattavakseen ja minun on vaikea ymmärtää sitä miksi. Miksi jakaa omia kuvia ja elämää tällaisten ihmisten kanssa ja ei minun. Nämä ihmiset voivat myös olla siinä uskossa, että mieheni on sinkku, koska hänellä ei ole tietoja siellä, että olisi parisuhteessa tai kuvia minusta tileillään. Olen huomannut, että suren tätä asiaa aivan valtavasti ja se tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta ja siltä, että mieheni ei halua jakaa elämäänsä minun kanssani kokonaan vaan haluaa jättää yhden osan jaettavaksi muiden kanssa. Monesti myös pelkään, että hän on rakentanut someen oman maailman, jossa hän ei ajattele olevansa suhteessa ollenkaan ja jatkaa siellä sinkkuna elämistä. Haluan uskoa ja luottaa mieheeni edelleen ja suurimmaksi osaksi teenkin niin, koska uskon luottamuksen olevan parisuhteen perusta ja ilman sitä ei ole suhdetta. Tämä epävarmuus ja valtava suru kuitenkin valtaa nykyään aika useinkin minun mieleni ja kysymys miksi pyörii päässäni. Itken todella usein tätä asiaa ja mietin, että löytyykö tähän mitään muuta selitystä kuin jonkinlainen salailu tai jopa pettäminen. En usko mieheni pettävän pahimmalla tavalla, mutta tekeekö hän jotain, jonka tietää loukkaavan minua? En ymmärrä salailua, olen itse niin äärimmäisen rehellinen ja lojaali ihminen. Toivottavasti tähän voisi löytyä joku selitys, jota en vaan naisena ymmärrä ja joka ei tarkottaisi pelkäämiäni asioita. Olen antanut asialle vuoden aikaa ja olo vaan pahenee koko ajan. En tiedä, mitä voisin tehdä. Jos otan asian puheeksi, se johtaa eroon. Hän sanoi, että näin tämä asia menee tai eroamme. Olen myös miettinyt eroa tämän takia itse.

Asiantuntija vastaa

16.10.2020 klo 09:43 , Väestöliitto

Hei! Olen pahoillani niistä vaikeista tunteista ja tilanteista, joita kuvaat viestissäsi. Syntyy vaikutelma, että olet valinnut kumppaniksesi jokseenkin omaehtoisen ihmisen. Hän ei kertomasi perusteella ole halukas sopimaan yhteisistä parisuhteen säännöistä eikä huomioi kokeemaasi mielipahaa eri tilanteista. Joudut mukautumaan kumppanisi tahtoon eikä hän tunnu olevan halukas kompromisseihin. Miehesi tarve sulkea sinut pois sosiaalisesta mediasta saa sinut ymmärrettävästi tuntemaan ulkopuolisuutta, epävarmuutta ja surua. Omalta kumppanilta on luonnollista odottaa huomioivaa käytöstä ja tunnemme surua, kun tarpeemme ohitetaan. Miehesi tapa uhata erolla tilanteessa, jossa tuot esiin epävarmuuttasi ja tarpeitasi, viittaa mielestäni vahingolliseen vallankäyttöön.

Kerrot myös, että kärsit miehesi tavasta osoittaa pettymystään sinulle. Kerrot hänen oikuttelevan ja kostavan, jos toimit tavalla, joka ei miellytä häntä. Tämä kuulostaa minun korviini jonkinlaiselta vihanhallinnan ongelmalta, jota voisi verrata lapsen tapaan kiukutella vanhemmalle saadakseen tahtonsa läpi. Viestissäsi et kerro, pahoitteleeko miehesi käytöstään jälkikäteen ja pyytääkö hän anteeksi. Tunteiden hallinta voi olla vaikeaa, jos sen opetteluun ei ole saanut riittävästi tukea elämän varrella. Aikuisen ihmisen olisi kuitenkin hyvä kantaa vastuu viimeistään siinä vaiheessa, kun tunteet ovat laantuneet ja rakentavampi käytös helpompaa. Jokainen tekee virheitä, mutta hyvä kumppani osaa pyytää niitä anteeksi.

Pohdit syitä miehesi käytöksen takana. Toivot ymmärrystä, jotta voisit sietää hänen loukkaavaa ja sinua laiminlyövää käytöstä paremmin. Haluaisin kuitenkin kääntää tässä viestissäni katseen sinun rajoihisi. Millaisessa parisuhteessa sinä uskot olevasi riittävän onnellinen ja minkä pitäisi muuttua, jotta tämä suhde saisi sinut kokemaan itsesi rakastetuksi? Vaikka parisuhteessa jokaisella on oikeus yksityisyyteen, on mielestäni kohtuullista, että rajoista sovitaan yhdessä.

Ihmissuhteissa tapahtuvat ilmiöt ovat aina osittain molempien osapuolien vastuulla. Joskus käy niin, että liiallinen sormien läpi katsominen pitää yllä epäterveellistä vuorovaikutusta. Ymmärrät, että rajojen asettaminen voi johtaa suhteenne päättymiseen. Toive siitä, että miehesi vielä jonain päivänä muuttuu, voi kuitenkin olla epärealistinen ainakin niin kauan, kun et selkeästi vaadi muutosta. Jos emme ilmaise tarpeitamme riittävän avoimesti ja ole ennen kaikkea uskollisia itsellemme, emme ehkä koskaan tule saamaan sellaista rakkautta, jota kaipaamme. Kukaan ihminen ei voi täysin täyttää tarpeitamme mutta hyvä olisi, että ympärillämme olevat ihmiset antaisivat meille pitkällä aikavälillä enemmän hyvää kuin murheen aihetta.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tunnepuhuri - hengitys- ja mielikuvaharjoitus

Tämä tunnesäätelyharjoitus voi auttaa rauhoittamaan lasta tunnekuohun aikana. Kun lapsi hermostuu ja on tunnekuohun vallassa, lapsen vireystila...

Lapsen viisi toivetta eroaville vanhemmille

Vanhempien ero on myös lapsen kriisi. Eroavat aikuiset voivat sitä omalla toiminnallaan syventää tai madaltaa. Parhaimmillaan vanhemmat...

Puhutaan rahasta osa 2: Raha-asioista puhuminen lapsen kanssa

Lasten ja nuorten kanssa on tärkeää puhua rahasta ikätasoisesti. Lapsille voi kertoa perheen rahatilanteesta ja siitäkin, että ei ole varaa...