Mieheni käyttää varsin runsaasti alkoholia ja k...
Mieheni käyttää varsin runsaasti alkoholia ja käy välillä ystäviensä kanssa ulkona. Minut kyllä kutsutaan näihin iltoihin mukaan mutten aina jaksa alkoholinhuuruisia iltoja varsinkin kun mieheni haluaisi usein jatkaa myöhempään kuin mitä minä.
Viihdyn hyvin yksin kotona mutta nukkumaanmenon aikaan alan kaipailla miestä kotiin. Saatan laittaa viestiä ja kysellä milloin hän on tulossa, mutta usein jään ilman vastausta tai jos hän vastaa annetut aikataulut ei välttämättä pidä. Kun hän lopulta kömpii neljän aikaan kovassa humalassa kotiin herättäen minut, olen yleensä tosi vihainen ja seuraava päivä menee minultakin pilalle johtuen huonoista yöunista ja riidasta jonka saan aamuyöllä aikaan.
Yön tunteina häntä odotellessa mietin jo avioeroa, kun olen niin raivoissani hänen käytöksestään; jostain syystä nämä yön tunnit, jolloin hän on poissa, laukaisee minussa aivan suhteettoman pelko/ raivotilan joka seuraava päivänä tuntuu ylimitoitetulta.
Arkena parisuhteessamme on kaikki hyvin ja niin kauan kun mieheni on selvin päin luotan häneen. En epäile uskottomuutta. Alkoholin takia hän saattaa liikkua ulkona varsin humalaisessa kunnossa. Joskus hän saattaa myös mennä pelaamaan uhkapelejä eikä kerro minulle niistä etukäteen koska suuttuisin. Meillä on rahatalous jaettu niin, että jos hän pelaa hän oikeastaan häviää vain omia käyttörahojaan eli järjellä ajatellen minulla ei pitäisi siihen olla sanomista, mutta tällainen juopottelu ja uhkapelien peluu on vastoin arvojani tai itse käyttäisin rahat johonkin järkevämpään.
Tällaisia iltoja on ehkä kerran kuussa eli loppujen lopuksi ei kovin usein. Kuinka minun pitäisi suhtautua näihin rakentavasti ja kuinka paljon parisuhteessa on oikeus rajoittaa toisen vapautta?
Asiantuntija vastaa
Kiitos kysymyksestäsi, joka varmasti koskettaa monia muitakin perheitä. Alkoholia ei ehkä köytetä kovin usein, mutta silloin, kun otetaan, juominen on humalahakuista. Kuvaat hyvin raivostumistasi ja pelkoasi aamuyön tunteina, kun puoliso viipyy. Kerran kuussakin tuntuu aika tiheältä, jos alkoholin käyttötapa on huolta aiheuttava.
Oletko ottanut näitä asioita puheeksi rauhallisesti silloin, kun tilanne ei ole päällä? Jos alkoholin käytöstä, raha-asioista ja uhkapeleistä puhutaan vain silloin, kun toinen on humalassa tai krapulassa ja toinen vihainen ja loukkaantunut, keskustelu tuskin johtaa rakentaviin ratkaisuihin. Mikä olisi sopiva aika aloittaa tällainen keskustelu?
Voisit miettiä etukäteen, mitä haluat sanoa. Kirjoita vaikka lista, jossa nostat esiin sekä nämä huolenaiheesi että kaikki ne asiat, joita miehessäsi arvostat. Tässä kysymyksessäsi lähdet mielestäni kunnioittavasti ja kauniisti miettimään, miten paljon kumppanin vapautta voi parisuhteessa rajoittaa. Toteat, että hän juo ja pelaa omia rahojaan, mutta tällainen elämäntapa on vastoin sinun arvojasi. Miten hyvin itse asiassa tunnette toistenne arvoja? Mikä elämässä on tärkeää ja arvokasta teille kummallekin yksilöinä?
Tästä keskustelunaiheesta voisi vaikka tehdä pelin, jossa aluksi kirjoitatte kumpikin paperilapuille erilaisia arvoja. Voit myös tehdä näitä lappuja etukäteen valmiiksi ja jättää reilusti tyhjiä lappuja miehesi ja teidän molempien yhdessä täytettäviksi. Laput levitetään pöydälle ja kumpikin vuorollaan ottaa yhden. Näin kumpikin keräilee eteensä itselleen sopivan arvokokoelman. Ne laput, jotka kumpikin haluaisi, voidaan kerätä keskelle, sillä nehän ovat arvoja, joita jaatte. Keskustelkaa siitä, mistä arvonne ovat peräisin. Osa ehkä lapsuudenkodista, osa muilta sukulaisilta, ystäviltä, ihmisiltä, joita ihailette, opiskelusta, työstä…
Voitte pohtia, miten valitsemanne arvot toteutuvat elämässänne, Millaisia tienviittoja ne ovat? Mitä niistä on helppo toteuttaa käytännössä, minkä kohdalla taas helposti lipsahdatte polulta?
Paitsi arvoista, sinun huolissasi on kyse myös turvallisuudesta. Kuten kerrot, miehesi liikkuu näinä ystäväiltoinaan ulkona varsin humalaisessa kunnossa. Tämä huolestuttaa sinua ihan aiheellisesti.
Humalainen kulkija on helppo ryöstön tai pahoinpitelyn kohde. Kylmänä vuodenaikana öiset kaatumisetkin voivat johtaa vakaviin tilanteisiin. Kulkeeko miehesi öisin yhdessä muiden kanssa tai käyttääkö hän taksia? Toivottavasti hän ymmärtää, että huolesi eivät ole holhoamisen vaan välittämisen merkkejä.
Ajattelen, että kuvaamissasi asioissa ei ole kyse vain toisen vapauden rajoittamisesta, vaan myös toistenne kunnioittamisesta ja yhteisten toimintatapojen luomisesta. Yhdessä elettäessä kumpikin joutuu luopumaan jostakin kumppaninsa vuoksi. Samalla kumppanilta saa jotakin sellaista, jota ilman ei haluaisi olla. On hyvä välillä keskustella siitä, miten tämä luopumisen ja saamisen välinen tasapaino toimii omassa suhteessa.
Toivon teille hyviä keskustelun ja läheisyyden hetkiä!
Päivi