Siirry sisältöön

Koen oloni turvattomaksi tunnekylmän ja etäisen mieheni seurassa. Mitä voisin tehdä?

ID 259776

Hei. Olemme puolison kanssa olleet parisuhteessa yli 10 vuotta, olemme nuorina perustaneet perheen ja tilanteemme on suhteellisen vakaa nykyään. Puolisoni on hyvin sisäänpäinkääntynyt, harvoin puhuu asioistaan tai tunteistaan, eikä näe siihen tarvetta. Itse pidän häntä myös hieman empatiakyvyttömänä ja tunnekylmänä. Nämä olen huomannut jo alkuvaiheessa ja yrittänyt parhaani elää niiden seikkojen kanssa. Itse olen lähes vastakohta, avoin ja aina valmis keskusteluun, pohdiskeluun ja tunteista puhumiseen. Yritän ymmärtää muiden tunteita ja kunnioittaa näkemyksiä. Meillä on ollut kriisejä, joita olemme selvitelleet vaihtelevalla menestyksellä itseksemme. Joskus olen myös puhunut ulkopuoliselle neuvolan kautta tai ystäville. Puoliso ei suostu pariterapiaan tai perheneuvolaan tms. Neuvolasta on myös hänelle ehdotettu ulkopuolista auttajaa. Olemme yrittäneet, minun maanittelun jälkeen, käydä Väestöliiton nettikurssia mutta aina jostain syystä se jää kesken (puolisoa ei kiinnosta). Nyt tilanteemme sai seuraavanlaisen käänteen. Kerroin puolisolle , kuinka en koe että voin puhua hänelle joistain asioista ilman että tulen halveksutuksi tai hän käyttää tätä asiaa minua vastaan. Kerroin myös etten koe oloani aina turvalliseksi hänen seurassaan juuri tuon halveksunnan ja muun henkisen väkivallan takia. Hän ei reagoinut mitenkään eikä näyttänyt mitään kiinnostusta asiasta. Minuun sattuu tämä välinpitämättömyys. Minun “jankkaamisen” jälkeen hän pyysi antamaan esimerkin tällaisesta turvattomuuden tilanteesta. Esimerkin kuultuaan hän kommentoi fraaseilla kuten “mene ottamaan lääkkeeksi” (en siis käytä mitään lääkitystä, tämä oli haukkumista), “jokainen järkevä tajuaa, sä et” sekä haukkui perheenjäsentäni ja ehdotti “pään tutkituttamista”. Juuri sellaista puhetta mitä pelkään saavani häneltä kun kerron hänelle asioita. Tilanne eskaloitui riidaksi, jossa hän mollaa minua ja ehdottaa että “lähtisin kiittämään” parisuhteesta koska hän ei aio muuttua tai parantaa. Minä jankkaan sitä miksei häntä kiinnosta minun turvattomuuden tunteeni hänen seurassaan tai miksi hän ei tunnu välittävän minusta. Tunnesuhteemme on erittäin heikoilla. Erkaannumme kokoajan toisistamme. Olen myös sanonut etten luota häneen, mitään syytä ei erityisesti ole, hänen kylmyytensä minua kohtaan vain ihmetyttää. Tuntuu että olen yksin tässä parisuhteessa, eikä minulle ole voimia. Kyse ei pitäisi olla siitä etten ole puhunut tunteitani hänelle tai käsitellyt niitä muuten. Täälä oli monta kysymystä minulle tutuista tilanteista, kävin ne läpi. Koen että olen umpikujassa omien keinojeni kanssa , eikä minulle ole voimavaroja kannustaa ja positiivista toimintaa vahvistamalla saada miestäni ottamaan muiden tunteet huomioon. Mitä voisin tehdä?

Asiantuntija vastaa

01.10.2021 klo 13:41 , Väestöliitto

Hei!  

Kiitos kysymyksestäsi.  

Olet tosi surullinen, pettynytkin yhteyden puuttumisesta suhteessanne. Tuot esiin huoltasi siitä, miten saisit toimivan yhteyden kumppaniisi sekä siitä mitä voisit tehdä, jotta tilanne menisi parempaan suuntaan. Kommunikoinnissanne kuulostaa kuitenkin olevan haasteita. Hyvä, että olet pyrkinyt ilmaisemaan kumppanillesi toiveistasi ja tarpeistasi selkeästi. 

Kuulostaa myös siltä, että sinä olet valmis panostamaan parisuhteeseenne ja kumppanisi puolestaan välttelee aihetta. Sinulle on syntynyt olo, ettei kumppaniasi kiinnosta parisuhteen parantaminen. Se voi olla näinkin, mutta joskus kyseessä voi olla myös keinottomuus vaikeiden asioiden edessä. Kumppanisi ei siis välttämättä tiedä mitä pitäisi tehdä näissä tilanteissa ja kenties siksi välttelee asian kohtaamista. 

Kuulostaa, että olet käyttänyt paljon energiaasi siihen, että saisit suhteenne toimimaan. Parisuhde on kuitenkin kahden kauppa, molempien tulee tuoda oma panoksensa sen eteen, jotta se toimisi tyydyttävällä tasolla. Kuulostaa, että toivot kumppanisi muuttuvan sekä huomaavan sinut ja tarpeesi. Ajattelen, että vaikutusmahdollisuutesi kumppaniisi ovat vähäiset, jos hän ei suostu kuulemaan sinua tai lähtemään selvittämään tätä esimerkiksi pariterapiassa. Terapiaan hakeutuminen on hyödyllistä myös yksin, jotta saat tukea itsellesi haastavassa tilanteessa. 

Kuulostaa myös, että teillä on erilaiset temperamentit kumppanisi kanssa. Hän on enemmän sisäänpäin vetäytyvä ja sinä puolestasi avoin. Joskus erilaisuus voi hämmentää tilanteissa ja luoda ristiriitoja. On hyvä myös pysähtyä tarkastelemaan oman lapsuuden kodin malleja, kuinka siellä on ratkottu tiukkoja tilanteita? 

Mieleen tulee myös ajatus mielenterveyden ongelmista. Masennus voi näyttäytyä eri ihmisillä eritavoin. Mielenterveyssairaudet vaikeuttavat kontaktissa olemista sekä toisen kokemuksen kuulemista. Esimerkiksi masennuksessa on tavallista sisäänpäin kääntyneisyys, mutta toisaalta myös räjähdysalttius. Eriasteiset kiintymyssuhde traumat voivat myös vaikeuttaa kumppanin lähelle päästämistä sekä tasavertaisen suhteen luomista. Halutessasi voit lukea: Kiintymystyylit parisuhteessa.

Kysymyksestäsi ei suoraan tule ilmi, mutta tulkitsen sinun pohtivan, tuleeko sinun lähteä vai jäädä. On tärkeää pysähtyä pohtimaan mikä on saanut sinut pohjimmiltaan jäämään tähän suhteeseen? Onko kyse välittämisestä, rakkaudesta, kumppanuudesta, ystävyydestä? Vai kenties hylätyksi tulemisen tai yksin jäämisen pelosta. Tai jostain muusta? Mikä olisi parasta/ pahinta, mitä yhteen jäämisessä tai eroamisessa tapahtuisi sinun näkökulmastasi? Lisäksi voit pohtia arjessa selviytymistä ja sen haasteita jos suhteenne päättyy, sekä kartoittaa millaista tukea ajattelemiisi haasteisiin on tarjolla. 

Haluan herätellä sinua myös pohtimaan omia rajojasi suhteessanne, missä ne kulkevat. Kuvasit suhteessanne olevan henkistä väkivaltaa ja olosi on turvaton. Kuinka asettaa tälle toiminnalle rajat? Voit lukea lisää rajojen asettamisesta, sekä sen vaikeudesta artikkelista: Mitä tarkoittaa, sinä tarvitset rajat?

Miten fyysinen läheisyys ja koskettaminen näyttäytyvät arjessanne? Toisinaan toimiva tapa yhteyden parantamiseen voikin syntyä lämpimän kosketuksen ja katseiden kautta. Joskus voi tuntua vaikealta aloittaa koskettaminen jos yhteys on etääntynyt. Voit kuitenkin kokeilla, mitä arjessa tapahtuu jos lähdet kokeilemaan kosketuksen lisäämistä ihan pienin teoin, kuten ohimennen hipaisemalla kumppania. 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...

Perhepulma-chat alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille ja lasta odottaville

Perhepulma-chat on tarkoitettu lasta odottaville ja alle 18-vuotiaiden vanhemmille, jotka kaipaavat tukea vanhemmuuden, parisuhteen tai...