Siirry sisältöön

Erokortti ja sitoutumiskammo

ID 237856

Hei, Olen 27-vuotias nainen ja seurustellut nykyisen mieheni kanssa pian 4 vuotta. Olen alkanut pohtimaan, kun hyvin usein riidat välillämme ajautuvat umpikujaan, jossa siinä hetkessä näköpiirissä itselläni ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ero. Mieheni tuskin näkee ongelmia tai riidanaiheita niin suurina ja merkityksellisinä, että ero hänen mieleensä niissä hetkissä tulisi, ellen sitä itse puheeksi ottaisi.. eivätkä ne riidanaiheet aina niin merkityksellisiä välttämättä olekaan, että itsekään niiden järjellä ajattelisin eroon johtavan. Kuitenkin lähes aina oma tapani reagoina on, että ajatuksissani olisi helpompi pakata kamat ja lähteä suhteesta, kuin jäädä. Tunne on niin voimakas, että jollain tapaa uskon hetkellisesti, että muuta vaihtoehtoa tilanteesta poispääsyksi ei ole. Vaikka riidan laannuttua, kun olemme saaneet keskusteltua yhteisymmärryksessä tapahtuneen jälkeen, ajatukseni ja tunteeni kuitenkin muuttuvat siihen suuntaan, että en oikeasti halua erota ja rakastan toista. Miestäni kuormittaa tämä jatkuva erolla uhkailu ja ymmärrän sen täysin. Erokortti on myös menettänyt merkityksensä, koska tämä sama kaava on nyt niin usein toistunut. Olen yrittänyt pohtia, mistä tällainen reagointitapa voi johtua ja miten siitä voisi päästä pois, koska kuitenkin pohjimmiltaan näen meidän parisuhteessa potentiaalia enkä halua sitä menettää. Kääntyyhän mieleni kuitenkin suhteen jatkamisen kannalle riitojen jälkeen ja lähinnä olen alkanut pohtimaan tätä omaa toimintaani, tunteita ja syitä jotka tähän johtavat. Mieheni on kärsivällinen ja tästä asiasta on voitu hyvin keskustella hänen kanssaan. Itse haluaisin ymmärrystä syistä tämän toimintamallin takana, jotta voisin lähteä niitä työstämään. Koen myös, että jollain tapaa tällä ajatusketjulla on vaikutusta minun kykyyni sitoutua parisuhteeseen. Huomaan pohtivani, että jonkinnäköinen sitoutumiskammo minulla varmaan on, vaikka pohjimmiltani arvostan pitkää parisuhdetta, sitoutumista ja avioliittoakin. Huomaan pohtivani, että jos mieheni kosisi minua ensimmäinen tunne on ahdistus, vaikka pohjimmiltani haluankin olla mieheni kanssa ja ihailen onnellisesti pitkässä parisuhteessa olevia, suhteeseen sitoutuneita pareja. Tämä tuntuu itselleni kovin hankalalta, enkä oikein tavoita, mikä tämän asian taustalla pohjimmiltaan on. Sitoutumattomuuden vaikeus osaltaan vaikuttaa myös siihen, että huomaa aika-ajoin pohtivan sitä, olisiko jossain vielä joku ns. parempi kumppani ja huomaan nauttivani esim. ulkona käydessä muiden miesten huomionosoituksista… ja sitähän ei kukaan voi tietää, olisiko jossain joku muka parempi. Tavallaan pitäisi tehdä päätös sitoutua tähän, koska olen suhteeseen pohjimmiltani tyytyväinen enkä usko ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. Meillä on vetovoimaa ja rakkautta ja toimiva arki. Kaipaisin vinkkejä siihen, miten pohjimmiltaan voi tehdä päätöksen sitoutua kumppaniin syvemmin. Uskoisin, että jos tämän päätöksen pystyisin jollain syvemmällä tasolla suhteessa kumppaniini tekemään, ei ehkä erokortin esiin kaivaminenkaan olisi joka riidan yhteydessä tarpeellista. Näen että näillä asioilla on yhteys.

Asiantuntija vastaa

04.01.2021 klo 15:07 , Väestöliitto

Hei,

ja kiitos viestistäsi. Ajattelen, että olet ymmärtänyt paljon tavoistasi toimia ja omista peloistasi myös. Oman toiminnan hahmottaminen mahdollistaa myös muutoksen, joten olet hyvällä tiellä! Käsittelen vastauksessa erityisesti erokorttia ja sitoutumiskammoa ja näihin liittyviä tekijöitä. Kysymyksessäsi ei tule ilmi sinun menneitä parisuhdekokemuksia tai muita syitä, joita olet huomannut toimintasi taustalla, joten vastaan näillä tiedoilla, joita tuot esiin.

On oikeastaan aika tavallinen ns. selviytymisstrategia ja toimintamalli alkaa ajatella eroa ratkaisuksi riitaan. Monesti se liitetään myös vahvaan taistele tai pakene -stressireaktioon. Syystä tai toisesta epämiellyttävä riitatilanne mahdollisesti käynnistää elimistössäsi vahvan reaktion, joka alkaa välittää ns. pakene -viestiä. Tämä liittyy usein tunnetasolla myös joihinkin aiempiin stressaaviin kokemuksiin tai hankaluuteen ilmaista vaikeita tunteita. Kun ”tunne on tosi voimakas”, kuten kerrot, myös looginen ajattelu yleensä häiriintyy. Jos sinulla on kiinnostusta tutkia enemmän tämän reaktion taustoja, kannustan siihen!

Erokortti on kuitenkin parisuhteelle haitallinen tapa ja siitä on mahdollista opetella pois. Kuulostaa hyvältä, että olette voineet puhua miehesi kanssa tästä. Neuvoni on, että erokorttia ei riitelyssä enää käytetä. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty, mutta mahdollista.

Jos erokortti alkaa riidassa hallita ajatuksia, on mahdollista huomioida tämä, mutta ohjata sitten ajatukset toisaalle. Voi pysähtyä, yrittää rauhoittaa mieltä ja muistuttaa itselleen, että riidan jälkeen tämä ajatus on mennyt aina ohi. Myös kumppanilla on hyvä olla lupa pysäyttää tilanne erokorttiin sanomalla esimerkiksi, että olemme sopineet, ettei sitä oteta esiin. Riitelyssä voi pyytää myös aikalisää, eli sitä, että asiaan palataan hetken päästä, kun pahin tunnekuohu on rauhoittunut. Voitte myös rauhallisena ja hyvänä hetkenä miettiä, mitkä ovat teillä olleet onnistuneita päätöksiä riidoille, minkä sanominen on auttanut ratkaisemaan riitaa tai mitä toivoisitte toiselta riidassa. Näitä vahvuuksia vahvistamalla voisitte saada monta ristiriitatilannetta ratkeamaan helpommin. Tämä voi ylipäätään vahvistaa luottamusta ja tunneyhteyttä välillänne ja sitä kautta myös sitoutumista.

Sitoutumiseen liittyvät kysymyksesi ja ajatuksesi ovat tavallisia. Pyytäisin sinua pohtimaan, mitkä asiat sitoutumisessa todella huolestuttavat tai pelottavat sinua? Mitkä asiat tai pelot ovat esteenä syvemmälle sitoutumiselle? Sitoutumisen haasteissa on monta näkökulmaa, joista asiaa voi lähestyä. Voidaan pohtia, millaisia parisuhteen malleja olet saanut elämässäsi tai millaisen kiintymyssuhdemallin olet omaksunut ja miten nämä mahdollisesti vaikuttavat omaan parisuhteeseesi. Toisaalta voidaan pohtia, onko teidän parisuhteenne todella sellainen, johon olet tyytyväinen ja koet haluavasi sitoutua.  Kirjoittamasi perusteella näin on.

Sitoutuminen on eräänlainen päätös. Elämästä ei voi koskaan tietää, sillä tulevaisuudessa on aina epävarmuutta ja parisuhteessakin voi vastata vain omasta päätöksestään.  Tunneyhteyden vahvistaminen kumppanin kanssa, yhteiset tulevaisuuden haaveet ja vetovoiman ja toimivan arjen vaaliminen ovat niitä asioita, joilla myös sitoutuminen vahvistuu – ja niitä voi vahvistaa omalla toiminallaan päivittäin. Kertokaa usein toisillenne niitä asioita, joita arvostatte ja rakastatte toisessa.

Jos kaipaat lisäpohdintaan apua, voit tulla juttelemaan esimerkiksi Väestöliiton maksuttomiin parisuhdepalveluihin.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Monikkoperheiden oma ajanvarauschat. Voit keskustella kahden kesken, anonyymisti mistä tahansa monikkoperheen ja - lapsen elämässä. Linjoilla...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Painaako jokin vanhemmuuteen tai arkeen liittyvä asia mieltäsi? Älä jää yksin ajatusten kanssa, vaan tule keskustelemaan Väestöliiton...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Painaako jokin vanhemmuuteen tai arkeen liittyvä asia mieltäsi? Älä jää yksin ajatusten kanssa, vaan tule keskustelemaan Väestöliiton...