Tarvitseeko nuori harrastuksia?
Jos harrastukseksi lasketaan ainoastaan liikkuminen urheiluseuran ryhmissä tai säännöllisesti esimerkiksi kulttuuriryhmässä tapahtuva harrastaminen, eivät läheskään kaikki lapset, nuoret tai aikuiset harrasta.
Jokaiselle on tarpeen löytää jokin ihan oma juttu, jonka tekemisestä nauttii joko ihan itsekseen tai yhdessä ystävien kanssa. Piirtäminen, vaeltaminen, videokuvaus, lintujen bongaaminen… Lista on loppumaton. Nuorelle yhdessä tekeminen on tärkeää, mutta se rakkain juttu voi olla myös jokin ikioma kiinnostuksen kohde, jossa haluaa kehittyä.
Harrastus tarjoaa vanhemmillekin sosiaalisen yhteisön
Vanhemmat toivovat, että heidän lapsensa ja nuorensa löytäisivät itselleen hyvän harrastuksen ja sen mukana turvallisia kavereita. Vanhemmilla on vähemmän huolta, kun he tietävät missä ja kenen kanssa nuoret ovat.
Pitkään jatkunut lapsen harrastuksen seuraaminen, kuljettamiset ja huoltajana toimimiset ovat ehkä tarjonneet vanhemmillekin sosiaalisen yhteisön muiden harrastajalasten vanhempien kanssa. Harrastuksesta on tullut koko perheen harrastus. Perhe ja vanhemmat ovat mukana tehtäessä päätöstä harrastuksen aloittamisesta ja lopettamisesta.
Murrosiässä harrastamisen merkitystä itselle punnitaan usein uudelleen. Liikunnan harrastamista voidaan tarkastella sosiaalistumisen väylänä, hauskana ajanvietteenä, terveyden edistäjänä tai tapana päästä huipulle. Nämä samat painotukset sopivat moneen muuhunkin harrastukseen.
Kavereiden vaikutus harrastuksen aloittamiseen, jatkamiseen ja lopettamiseen painottuu läpi lapsuuden ja nuoruuden. Harrastaminen tarjoaa myös identiteetin nuorelle (”futistyttö”, ”näyttelijäpoika”) Omaa motivaatiota kysytään ikävuosien lisääntyessä ja harrastamisen vaatiessa yhä enemmän panostusta.
Monissa harrastuksissa tavallisin lopettamisikä on esimurrosikäisenä tai joukkueurheilussa uudelleen noin 15-vuotiaasta alkaen. Pakotettuna lapsi tai nuori ei jaksa harrastaa kovinkaan kauaa, mutta tilapäinen vastahakoisuus kuuluu lähes kaikkeen nuoren harrastamiseen.
Kun nuori lopettaa harrastamisen, vanhempia huolestuttaa mitä tulee harrastuksen tilalle. Jos aktiivinen harrastus loppuu, useimmilla kiinnostus asiaan (esimerkiksi musiikki tai liikkuminen) säilyy senkin jälkeen.
Kirjoittajat: Vanhemmuuden asiantuntijat, Väestöliitto