BETA Siirry sisältöön

Sosiaaliset taidot vahvistuvat harjoittelulla

Julkaistu 21.02.2019 - Kirjoittanut Lotta Heiskanen , PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti , Väestöliitto
Sosiaaliset taidot tarkoittavat kykyä solmia luontevia suhteita ja tulla toimeen ihmisten kanssa. Nämä taidot ovat sanatonta ja sanallista käyttäytymistä, jolla ihminen kommunikoi. Sosiaalisesti taitava ihminen keksii monia toimintatapoja erilaisiin tilanteisiin. Hänellä on taito valita rakentavia ratkaisuja vaikeissakin tilanteissa.

Sosiaaliset taidot ovat tärkeitä pari- ja ystävyyssuhteiden syntymisessä. Näitä taitoja tarvitaan myös ihmissuhteiden ylläpitämisessä. Epävarmat sosiaaliset taidot voivat olla syy yksinäisyyden ja eristyneisyyden taustalla. Eristäytyneisyys taas pitää yllä epävarmoja sosiaalisia taitoja. Taidot eivät pääse kehittymään ilman tilaisuuksia harjoittelulle.

Sosiaalisiin taitoihin voi liittyä ajatus, että ihminen olisi luonnostaan joko taituri tai taidoton. Sosiaaliset taidot eivät kuitenkaan ole synnynnäisiä, vaan ne kehittyvät harjoittelun myötä. Yleensä sosiaalisten taitojen oppiminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa. Taidot opitaan jo lapsuuden ja nuoruuden ihmissuhteissa. Kasvuympäristöt eroavat toisistaan siinä, missä määrin ne auttavat tai vaikeuttavat sosiaalisten taitojen omaksumista. Taitojen harjoittelu jatkuu läpi elämän.

Välttely vaikeuttaa tutustumista

Joskus on niin, että ihmisellä on tarvittavat sosiaaliset taidot, mutta hän on  arka näyttämään niitä. Ihminen voi olla epävarma siitä, mitä pitäisi sanoa tai miten tulisi pukeutua. Toisten lähestyminen voi herättää pelkoja torjutuksi tulemisesta tai itsensä nolaamisesta. Tällaiset pelot ovat  inhimillisiä, eivätkä ne ole harvinaisia. Niihin on hyvä suhtautua myötätunnolla. Jos pelot rajoittavat normaalia elämää ja aiheuttavat huomattavaa kärsimystä, kannattaa asiasta puhua psykologille, terveydenhoitajalle tai lääkärille.

Ihminen voi alkaa vältellä sosiaalisia tilanteita jännityksen tai pelon takia. Välttely usein lyhytaikaisesti lievittää hankalaa oloa. Pitkällä aikavälillä välttely kuitenkin pahentaa hankalaa oloa. Välttely tekee vaikeammaksi kehittää tarvittavaa itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja. Välttelyn myötä mahdollisuudet hyviin kokemuksiin vähentyvät ja ihminen voi jäädä liian yksin. Tämä taas voi voimistaa ajatusta siitä, että itsessä olisi jotakin vikaa. Kaikesta tästä syntyy helposti kielteinen noidankehä.

Kielteisen noidankehän pysäyttämiseksi olisi tärkeää, että ei anna elämässään liikaa valtaa välttelylle. On hyvä pyrkiä rohkeasti menemään uusiin tilanteisiin, joissa on mahdollisuuksia tutustumiselle ja harjaantumiselle.

Sosiaalisesti pelokas ihminen saattaa huomaamattaan viestiä muille, ettei halua olla missään tekemisissä heidän kanssaan. Jos arkuuttaan välttelee katsekontaktia tai puhumista, muut tulkitsevat tämän herkästi tarkoittavan; ”en ole kiinnostunut”, ”älä puhu minulle” tai ”mene pois”. Muut eivät välttämättä osaa nähdä pelokkaan ihmisen toivetta ihmissuhteisiin. Puhumattomuus ja katsekontaktin välttäminen voivat herättää muissa kielteisiä arvioita. On tärkeää lähettää muille ymmärrettäviä viestejä toiveistaan.

Tutustumiseen voi liittyä pelko mokaamisesta. Pahin virhe kuitenkin yleensä on olla tekemättä mitään. Ei pidä paikkaansa, että ihmiset, joilla on laaja ystäväpiiri tai vilkas rakkauselämä, eivät tekisi virheitä. Pikemminkin voi ajatella, että sosiaalinen elämä on jatkuvaa yritystä ja siihen kuuluvat myös erehdykset. Jokainen voi yrittää olla parempi ystävä, kumppani, vanhempi ja ihminen. Jokaisella ihmisellä on omat henkilökohtaiset puutteensa ja vahvuutensa.

Tutustumisen teot

Jos haluaa tutustua uusiin ihmisiin, tarvitaan sopivia tilaisuuksia tapaamiseen. Harrastukset, opiskelu, työ, järjestötoiminta, olemassa oleva lähipiiri, yöelämä, sosiaalinen media ja netin treffipalvelut ovat otollisia paikkoja tutustumiselle.

Seuraa etsivän kannattaa hakeutua ryhmiin, joissa voi tavata muita. Itselle sopivan ryhmän löytäminen ja mahdollisuus säännöllisiin tapaamisiin, esimerkiksi kerran viikossa, helpottavat tutustumista. Ryhmään kuuluminen auttaa lähemmin tutustumaan sopiviin ihmisiin ryhmän sisällä. Yhteiset kiinnostuksen kohteet auttavat puheenaiheiden keksimistä ja yhteisen sävelen löytymistä.  Ryhmään kuuluminen suojaa vastoinkäymisiltä ja kiusaamiselta.

Sosiaalinen media ja netin treffipalvelut auttavat tutustumaan uusiin ihmisiin yksitellen. Aloita tutustuminen tavalla, joka tuntuu sinusta helpoimmalta ja innostaa eniten.

Tilaisuudet toisiin tutustumiseksi eivät kuitenkaan yksin riitä, koska ne eivät takaa tärkeitä taitoja, joilla luoda tai ylläpitää ihmissuhteita.

Sosiaaliset taidot ovat hyvin automaattisia ja suurin osa ihmisistä ei edes ajattele käyttävänsä niitä. Voisi ajatella, että sosiaaliset tilaisuudet rakentavat sosiaalisia taitoja – ja taidot luovat tilaisuuksia. Hyvät sosiaaliset taidot auttavat löytämään tutustumisen tilaisuuksia yllättävistäkin paikoista. Rakkaus voi löytyä vaikka kaupan pakastealtaalta. Kaikille ihmisille sosiaalisten taitojen käyttäminen ei kuitenkaan ole yhtä helppoa.

10 vinkkiä tutustumiseen

 

1. Tervehdi ystävällisesti

Tervehtiminen on katsekontaktin ottamista ja hymyilyä – tai ääneen tervehtimistä. Se on toisen huomioimista tavatessa ja erotessa.

2.  Esittele itsesi

Esittäytyminen on hyvä tapa aina, kun menet tapaamiseen, jossa kohtaat ensimmäistä kertaa uusia ihmisiä. Esittäytyessä on hyvä sanoa oma nimi, hymyillä, katsoa silmiin ja sanoa jotakin mukavaa, kuten ”kiva tutustua!”.

3. Ota ja anna tilaa

Keskustelu on vuorottelua, kuten pingis, missä toinen syöttää ja toinen vastaa. Keskustelussa vuoron ottamista odotetaan tavallisesti nopeasti. Tervehdystä seuraa tervehdys, kuulumisten kysymistä seuraa vastaus ja vastakysymys, kutsua hyväksyminen tai kieltäytyminen, pyyntöä vastaus ja niin edelleen.

Keskustelussa on odotus, että toinen vastaa siihen, mitä edeltävä puhuja on sanonut omalla vuorollaan. Keskustelun normaali kulku voi pysähtyä, jos ihminen pelkää torjuntaa tai virheen tekemistä liikaa. Autismikirjon häiriöistä kärsiville ihmisille vuoron ottaminen ja antaminen voi olla luontaisesti hankalaa ja muiden voi olla vaikea ymmärtää, että kyse ei ole epäkohteliaisuudesta. Keskustelussa liian pitkä paussi ei ole tekemättä jättämistä, vaan se tulkitaan helposti torjuntana ja kiinnostumattomuutena.

4. Virittäydy toiseen

Virittyminen toiseen tarkoittaa yritystä ymmärtää hänen näkökulmaansa. Miltä tilanne tuntui toisesta? Mitä hän mahtoi ajatella? Haluaisiko hän vielä keskustella?

Huomion suuntaaminen toiseen, katsekontakti ja toisen kuuntelu ovat perusta muille sosiaalisille taidoille. Ilman huomion suuntaamista toiseen, on vaikea lukea sosiaalisia vihjeitä ja ymmärtää oikein, mitä toinen tarkoittaa.

Toisen ihmisen tulkitseminen on aina epätäydellistä. Se perustuu päättelyyn, joka on jossain määrin epävarmaa. Jos ei ole aivan varma, onko oma lähestyminen sopivaa, on hyvä kysyä suoraan, esimerkiksi ”sopiiko, että istun tähän?”.

5. Lohduta

Anna tukesi toiselle, kun huomaat, että toinen on alakuloinen tai pahoittanut mielensä.

Toisen tunteiden huomaaminen ja toiseen eläytyminen luovat läheisyyttä ihmisten välille.

6. Ilahduta

Huumori tuo iloa ja nauru on terveellistä! Huumori vahvistaa selviytymiskykyä ja ihmisten välisiä suhteita. Toisen ilahduttaminen ilahduttaa myös itseä. Loukkaava ja aggressiivinen huumori, joka kohdistuu itseen tai muihin kuitenkin etäännyttää ja pikemminkin haittaa ihmissuhteita.

7. Pidä puolesi ystävällisesti

Puolusta itseäsi jämäkästi tarvittaessa, mutta toista kunnioittavalla tavalla, joka ei ole tuomitsevaa tai hyökkäävää.

8. Pyydä anteeksi tarvittaessa

Jokainen ihminen välillä tekee virheitä. Ota reilusti vastuu omasta osuudestasi ja pyri korjaamaan tilanne anteeksi pyytämällä.

9. Kannusta ja kehu

Kerro toiselle, missä hän on hyvä. Ihaile ja arvosta ääneen, kuten aidosti voit.

10. Kuuntele

On lohdullista, että kaikkien ei tarvitse olla puhumisen mestareita. Kuunteleminen on vähintään yhtä tärkeää. Kuulluksi tuleminen tekee ihmisiin vaikutuksen. Se saa heidät tuntemaan olonsa arvostetuiksi.

Kuunteleminen on kuitenkin eri asia kuin kuuleminen. Kuunteleminen on aktiivista toisen puoleen kääntymistä. On hyvä osoittaa sekä keholla että sanoilla, että kuuntelet toista. Jos haluat muiden kiinnostuvan sinusta, sinun täytyy olla ensin kiinnostunut heistä.

Lähteet:

Cornish, U. & Ross, F. (2004). Social Skills Training for Adolescents with General Moderate Learning Difficulties. New York: Jessica Kingsley Publishers.

Keltinkangas-Järvinen, L. (2011). Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Helsinki: WSOY.

O’Toole, J. & Bojanowski, B. (2013). The Asperkid’s (Secret) Book of Social Rules: The Handbook of Not-So-Obvious Social Guidelines for Tweens and Teens with Asperger Syndrome. London: Jessica Kingsley Publishers.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Oman työhyvinvoinnin tikkataulu

Työhyvinvoinnin tikkataulu auttaa tunnistamaan elämän eri osa-aluilla olevia asioita, joita vaikuttavat työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. ...

Ylläpito testaa 2

Ylläpito testaa tekniikkaa.

Rohkeasti Mä - Kurssi 1: Välitehtävä 2. jakson jälkeen

Tee edellisen välitehtävän pohjalta arjen nelijako.