BETA Siirry sisältöön

Sateenkaariparien parisuhde

Julkaistu 21.12.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Sateenkaaripareilla tarkoitetaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden parisuhteita. Kyseessä voivat olla samaa sukupuolta olevien parien suhteet. Kyse voi olla myös parista, jossa jompikumpi kumppaneista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Sateenkaariparit eivät ole yhtenäinen joukko ihmisiä, kuten eivät ole perinteiset naisen ja miehen muodostamat pariskunnatkaan. Yksilöllisesti sateenkaariparit ja heidän tilanteensa ovat monin tavoin keskenään erilaisia.

Sateenkaaripareja yhdistää sosiaalinen asema, johon voi liittyä syrjityksi joutumisen kokemuksia. Naisen ja miehen muodostamia parisuhteita on muokannut historiallisesti vakaampi sosiaalinen tuki ja juridinen asema. Sateenkaariparien suhteet eivät ole sosiaalisesti olleet yhtä tunnustettuja, mutta samalla ne eivät ole olleet yhtä rajoitettuja perinteisten rooliodotusten kautta.

Tutkimusten mukaan sekä homo- että heteroseksuaalit ovat parisuhteissaan keskimäärin yhtä onnellisia. Sateenkaariparien lasten hyvinvointi vastaa muiden suomalaislasten hyvinvointia.

Sateenkaariparien ilot ja surut ovat hyvin samanlaisia kuin pareilla yleensä. Suhteiden solmiminen noudattaa hyvin samanlaista kaavaa, odotukset parisuhteelle ja parisuhdeongelmat ovat pääosin samanlaisia. Sateenkaariparit hakeutuvat terapiaan yleensä hyvin samanlaisista syistä kuin muutkin parit. Suhteen kriisit, riidat ja etääntyminen ovat yleisimpiä syitä.

Transsukupuolisten, intersukupuolisten ja muunsukupuolisten parisuhteet voivat olla monenlaisia. Näihin sukupuoli-identiteetteihin voi liittyä erilaisia seksuaalisia suuntautumisia. Biseksuaalien, intersukupuolisten tai muunsukupuolisten henkilöiden parisuhteista tiedetään tutkimusten tai psykologisen kirjallisuuden kautta huomattavasti vähemmän kuin homo- ja lesbopareista.

Väestöliiton sivuilta löytyvä tieto parisuhteen kriiseistä, kommunikaatiosta ja turvallisen tunnesuhteen merkityksestä sopivat kaikille pareille seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja sukupuoleen katsomatta.

On kuitenkin myös sateenkaaripareille erityisiä kysymyksiä ja heitä erottavia tekijöitä, joita käsittelemme tässä.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä on erilaisia

Homoseksuaaleilla romanttinen ja seksuaalinen kiinnostus suuntautuu samaan sukupuoleen. Naispuolisista homoseksuaaleista käytetään nimitystä lesbo, miehistä nimitystä homo.

Biseksuaaleilla romanttinen ja seksuaalinen kiinnostus suuntautuu sekä samaa että eri sukupuolta oleviin ihmisiin.

Transsukupuolisuus tarkoittaa sitä, että oma kokemus sukupuolesta on ristiriidassa sen kanssa, mihin henkilö on syntymähetkellä määritelty kuuluvaksi. Esimerkiksi naiseksi syntymähetkellä määritelty henkilö voi olla sukupuoli-identiteetiltään mies ja haluta tulla miehenä kohdatuksi. Osa transsukupuolisista haluaa hakeutua lääketieteelliseen sukupuolen korjaushoitoon, osa ei halua.

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan henkilöä, jonka sukupuolta on syntymän jälkeen vaikea määritellä. Hänellä on siis sekä naisen että miehen sukupuolisia tunnusmerkkejä.

Muunsukupuolisuudella tarkoitetaan henkilön kokemusta siitä, että hän ei ole sukupuoleltaan selkeästi nainen tai mies, vaan on molempia tai jotakin muuta.

Vähemmistöstressi

Vähemmistöstressi tarkoittaa ylimääräistä kuormitusta, mikä johtuu syrjinnän kokemuksista tai pelosta. Stressi heijastuu suurempana riskinä psyykkiseen ja fyysiseen sairastamiseen. Vähemmistöön kuuluminen voi heijastua moniin asioihin parin elämässä: esimerkiksi lailliseen asemaan, perheellistymisen mahdollisuuksiin, työhön tai opiskeluun, asumiseen, uskonnon harjoittamiseen ja matkusteluun.

Vielä vuoteen 1971 saakka homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos. Vasta vuonna 2002 astui voimaan laki, jonka myötä samaa sukupuolta olevat parit saattoivat rekisteröidä parisuhteensa. Vuonna 2014 eduskunta päätti samaa sukupuolta olevien parien tasaveroisesta oikeudesta avioliittoon ja perheen ulkoiseen adoptioon. Laki astui voimaan maaliskuussa 2017. Vuonna 2018, evankelis-luterilaisen kirkon piirissä on keskusteltu siitä, tulisiko samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen sallia.

Vaikka yhteiskunnallinen ilmapiiri on muuttunut selvästi sallivammaksi, on Suomen sisällä monia erilaisia sosiaalisia ympäristöjä ja asenteita. Asenteet sateenkaari-ihmisiä kohtaan voivat olla kielteisiä uskonnollisista tai poliittisista vakaumuksista johtuen, mutta myös puuttuvan tiedon tai yhteisöllisten normien takia. Parin lähipiiri voi asennoitua eri tavoin. Ei ole epätavallista, että sukulaiset voivat suhtautua syrjivästi sateenkaaripareihin. He voivat esimerkiksi ajatella, että sateenkaariparin perhe ei ole ”oikea perhe”.

Sateenkaari-ihmiset törmäävät monenlaisiin asenteisiin. Heidän asemaansa on toisaalta suvaittu, puolustettu ja yhä enemmän yhdenvertaisesti arvostettu, mutta myös vähätelty, vastustettu ja halveksittu. Se, että oma oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja tärkeimpien ihmissuhteiden suojaan on vuosikymmenien valtakunnallisen keskustelun kohteena, on monelle ristiriitainen kokemus. Tavanomaiset hellyydenosoitukset, kuten suukot tai käsi kädessä käveleminen julkisesti voivat herättää sosiaalista paheksuntaa. Vähemmistöön kuuluva voi altistua väkivallalle identiteettinsä tai sukupuolensa ilmaisun takia.

Sateenkaariparien sosiaalinen ja juridinen ympäristö voi muuttua nopeasti esimerkiksi ulkomaille muuton tai matkustamisen seurauksena. Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat tarkkailemaan ympäristöään matkalle lähtiessään. Joissakin maissa samaa sukupuolta olevien parien liittoa tai perhettä ei laillisesti tunnusteta. Joissakin maissa homoseksuaalisuus on rikos. Matkailu tiettyihin maihin voi olla jopa vaarallista.

Syrjinnän kokemukset tuovat ylimääräistä painetta parisuhteelle. Syrjivässä ympäristössä voi syntyä tarve salata oma identiteetti ja parisuhde. Henkilö voi pelätä, että paljastuminen voi vaikuttaa esimerkiksi työpaikan tai asunnon saantiin tai uralla etenemiseen. Parisuhteessa kumppaneiden välille voi tulla riitaa, koska toinen on turhautunut siihen, että ei voida olla avoimesti pari. Yhdessäolo salassa on sosiaalisesti suojatonta, ja pari jää vaille heille kuuluvaa tukea. Vaikka kyse on myös ympäristön suhtautumisesta, puoliso voi suunnata turhautumisensa kumppaniin ja alkaa kritisoida häntä.

Vähemmistöstressi koskettaa erilaisia sateenkaaripareja eri tavoin. Biseksuaalit voivat kokea ennakkoluuloja sekä heteroseksuaalisten yhteisöissä että homo- ja lesbopiireissä. Toisaalta biseksuaalisuus, kuten myös trans- tai intersukupuolisuus saattavat ulospäin näyttää heteroseksuaalisessa suhteessa elämiseltä.

Osa sateenkaaripareista pyrkii aktiivisesti muokkaamaan ympäristöään esimerkiksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta. Ympäristön aktiivista muuttamista voi tarkoittaa myös muutto pieneltä paikkakunnalta suureen kaupunkiin, missä asenteet ovat hyväksyvämpiä. Rajojen asettaminen suhteessa kielteisesti suhtautuviin ihmisiin tukee hyvinvointia.

Usein parit löytävät onnistuneesti sopeutumiskeinoja myös tilanteisiin, joita on vaikeaa tai mahdotonta muuttaa. Kun voi itse hyväksyä itsensä ja saa riittävästi tukea ja rakkautta omana itsenään, on helpompaa selviytyä kielteisten asenteiden ja vastoinkäymisten kanssa. Suurin osa samaa sukupuolta olevista pareista selviää vähemmistöstressin kanssa hyvin ja onnistuu muodostamaan pitkäaikaisia ja hyvinvoivia parisuhteita.

Itsesyrjintä

Itsesyrjintä tarkoittaa sitä, että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluva henkilö itse suhtautuu itseensä kielteisesti. Henkilö on siis omaksunut toisten ihmisten kielteiset asenteet ja suhtautuu itseensä samoin. Henkilö voi kokea, että hän olisi jollakin tapaa huono, arvoton, sairas tai syntinen. Itsesyrjintään voi liittyä alentunutta itsetuntoa, seksuaalisen tai sukupuolisen suuntautuneisuuden kätkemistä, masennusta, itsetuhoisuutta, mielenterveyden ja päihteidenkäytön ongelmia. Itsesyrjintään voi sisältyä uskomus siitä, että muut kuin heteroseksuaaliset rakkaussuhteet olisivat vääriä tai mahdottomia ylläpitää.

Parisuhteessa itsesyrjintä voi näkyä ristiriitaisena sitoutumisena parisuhteeseen tai vetäytymisenä kumppanista. Itseään syrjivä ihminen voi suhtautua kielteisesti paitsi itseensä, myös kumppaniinsa. Parisuhteen muodostaminen vaikeutuu, jos henkilö ei hyväksy omaa homoseksuaalisuuttaan ja haluaa piilottaa sen ympäristön ennakkoluulojen takia.

Ääritilanteessa homoseksuaali henkilö voi solmia näennäisesti heteroseksuaalisen liiton. Motiivina tällaisen liiton solmimiseen voi olla tarve piilottaa oma seksuaalinen suuntautuneisuus ja toimia ympäristön odotusten mukaan. Samalla henkilö voi salassa jatkaa homoseksuaalisen identiteetin toteuttamista, esim. seksisuhteissa. Tällaisessa kulissiliitossa kumpikaan parisuhteen osapuoli ei yleensä voi hyvin. Kulissiliiton ilmitulo kumppanille on kriisi parisuhteelle.

Seksuaalinen suuntautuneisuus on yksilön ominaisuus, jota ei tarvitse, eikä voi tarkoituksellisesti muuttaa. Seksuaalisen suuntautuneisuuden ”muutoshoidot”, joita eräiden uskonnollisten yhteisöjen piirissä on yritetty, ovat osoittautuneet tutkimuksissa paitsi tehottomiksi, myös vahingollisiksi. Samaan aikaan yksilön seksuaalinen suuntautuneisuus voi muuttua elämänkaaren aikana. On mahdollista, että heteroseksuaaliksi itsensä mieltänyt henkilö jossakin vaiheessa elämäänsä rakastuu ja ryhtyy suhteeseen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Tämä ei tarkoita sitä, että aiempi elämä olisi ollut valhetta. Seksuaalinen ja sukupuolinen identiteetti ovat moniulotteisia.

Kumppanin transsukupuolisuuden paljastuminen yllättäen parisuhteessa toiselle silloin, kun toisen sukupuoli on oletettu toiseksi, on yleensä suuri parisuhteen kriisi.  Tällöin toinenkin joutuu miettimään uudella tavalla seksuaalisuuttaan, suhdettaan omaan ja toisen sukupuoleen ja suhteen jatkoa. Muuttuneessa tilanteessa yhdessäolo ei välttämättä voi enää jatkua. Toisinaan pari voi kuitenkin jatkaa yhteistä elämäänsä.

Avoimuus omasta identiteetistä

On tärkeää, että ihminen saa itse määritellä, missä yhteyksissä ja milloin hän kertoo identiteetistään, eivätkä muut päätä asiaa hänen puolestaan. Ristiriitaa parisuhteeseen voi kuitenkin tuoda, jos yksi suhteen osapuoli on vähemmän avoin identiteetistään kuin toinen. Identiteetin ja suhteen salaaminen voi olla suojaava toimintapa. Ihmiset voivat pelätä työpaikkansa tai turvallisuutensa puolesta. Toisaalta salaisuuden kantaminen vie voimavaroja.

”Kaapissa oleva” suhteen osapuoli saattaa kokea uhkaavana kumppaninsa avoimuuden. Ja kumppani taas voi kokea ”kaapissa olemisen” siten, että häntä tai suhdetta ei riittävästi arvosteta. Muille näkymätön parisuhde on myös sosiaalisesti suojattomampi. Parin on vaikeampi saada suhteelle tunnustusta ja tukea toisilta ihmisiltä.

Tutkimusten mukaan kielteisiä ennakkoluuloja ja syrjiviä asenteita on vähiten ihmisillä, jotka eniten kohtaavat sateenkaaripareja arjessaan tai lähipiirissään. Eniten kielteisiä ennakkoluuloja on heillä, jotka kohtaavat vähiten sateenkaaripareja arjessaan. Avoimuus omasta identiteetistä ja parisuhteesta voivat johtaa sosiaalisen hyväksynnän lisääntymiseen.

Ellei ihmisellä ole mielensisäisesti mahdollista selvitä vähemmistöön kuulumisen leiman kanssa ja riittävästi tukea stressin kanssa selviytymiseen, on parisuhdetta vaikea muodostaa tai ylläpitää. Avoimesti yhdessä elävät sateenkaariparit ovat oppineet pois itsesyrjinnästä riittävässä määrin voidakseen solmia pysyvän ihmissuhteen.

Seksuaalisen suuntautuneisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuus on osa normaalia ihmisyyden kirjoa, jota on aina ollut ja aina tulee olemaan. Hyvin sopeutuneet sateenkaariparit ovat ymmärtäneet, että eivät itse ole huonoja tai pahoja, vaikka ympäristö saattaa joskus suhtautua heihin kielteisesti. Oma tai rakkaussuhteen arvo ei määrity ulkopuolisten arvioista käsin.

Sosiaalinen tuki

Suurin osa sateenkaari-ihmisistä on syntynyt heterovanhempien perheeseen. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lapsuuden perhe ei ole välttämättä koskaan kokenut syrjintää. Tästä syystä kasvuperhe ei välttämättä osaa tarjota tukea ja suojaa syrjinnän kokemuksilta, toisin kuin esimerkiksi silloin, jos syrjintä liittyisi etniseen alkuperään, joka yhdistää koko perhettä.

Vanhempien suhtautuminen on vaihtelevaa. Myös vanhemmat ja perheenjäsenet voivat suhtautua kielteisesti ja syrjivästi. Tässä tilanteessa vähemmistöön kuuluva joutuu vaikeiden valintojen eteen. Hän voi joutua salaamaan identiteettinsä tai parisuhteensa vanhemmiltaan. Salaisuuden kantaminen etäännyttää ja on raskasta. Toisaalta hän voi joutua luopumaan parisuhteestaan säilyttääkseen suhteen perheeseensä tai yhteisöönsä. Hän voi myös joutua luopumaan suhteista kasvuperheeseensä, säilyttääkseen mahdollisuuden elää omana itsenään.

Lievemmässä tapauksessa vanhemmat sietävät tilannetta, mutta eivät täysin hyväksy. He saattavat salata lapsensa identiteetin ja parisuhteen omilta ystäviltään ja läheisiltään, koska pelkäävät itse kohtaavansa syrjintää ja kielteisiä ennakkoluuloja. Lapsen kumppani saatetaan jättää kutsumatta perhejuhliin tai häntä ei kohdella puolisona. Perheen sisäistä eriarvoisuutta saattaa syntyä siitä, että sateenkaariparia tai heidän perhettään ei kohdella ”oikeana perheenä”.

Kumppaninsa voi valita, mutta tämän perhettä ei. Usein on hyödyllistä nähdä vaivaa myönteisen suhteen rakentamisessa rakastettunsa kasvuperheeseen. Syvempi tutustuminen kumppanin perheeseen voi johtaa siihen, että alun kielteinen suhtautuminen pehmenee. Toisaalta on tärkeä yhdessä kumppanin kanssa pohtia, miten toimitaan tiiminä ja suojataan parisuhdetta tilanteissa, joissa perheenjäsenet toimivat mitätöivästi tai syrjivästi.

Sukulaisten lisäksi myös ystävien ja muun yhteisön tuki on merkittävää. Sateenkaariparit voivat erityisesti hyötyä tuen saamisesta omalta viiteryhmältään. Seta ry, Sateenkaariperheet ry ja Transtukipiste tarjoavat monenlaista tukea ja toimintaa. Itse valitut läheiset ja toiset vähemmistöön kuuluvat antavat mahdollisuuden yhteenkuuluvuuden ja turvan kokemiseen. Sosiaalinen tuki lievittää tehokkaasti sateenkaariparien stressiä.

Roolihämmennys

Sateenkaaripareja on ollut aina. Samalla voidaan ajatella, että sateenkaariparit ovat uusia perhemuotoja, joilla vasta viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut laillisesti tunnustettu asema. Asenteiden muuttuminen myönteisemmiksi ja laillisen aseman vahvistuminen ovat lisänneet sateenkaariparien näkyvyyttä yhteiskunnassa. Paine oman identiteetin tai parisuhteen piilottamiseen on vähentynyt.

Silti sateenkaaripareille on edelleen vähän tarjolla valmiita roolimalleja. Sateenkaariparien suhteissa perinteiset sukupuoliroolit eivät ohjaa arjen toimintoja ja kotitöiden jakamista. Epäselvyyttä voi syntyä siitä, kuka hoitaa mitäkin roolia. Joustavuutta ja neuvottelun taitoja edellytetään molemmilta. Neuvoteltavia kysymyksiä on monia: ”kuka laittaa ruokaa?”, ”kuka vaihtaa autoon talvirenkaat?”, ”kuka jää kotiin vauvan kanssa?”, ”kuka yrittää tulla raskaaksi?”.

Sateenkaariparien suhteiden suurena vahvuutena on se, että ne ovat tasa-arvoisempia ja vapaampia rooleista. Samalla haavoittuvuutena on se, että roolit voivat olla epäselviä. Monessa parisuhteessa ratkaistaan yrityksen ja erehdyksen kautta rooleihin ja odotuksiin liittyvät epäselvyydet.

Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset ovat omaksuneet perinteisiä roolimalleja, vaikka vain harva ottaa perinteiset roolit käyttöönsä parisuhteessaan. Perinteisten roolien omaksuminen voi näkyä vaikkapa siten, että naisparin suhteessa kumpikaan ei tee aloitetta seksiin – tai kumpikaan miespuolisista kumppaneista ei halua joustaa toisen hyväksi.

Sateenkaariparien asema ei ole historiallisesti ollut yhtä säännelty ja tunnustettu kuin naisten ja miesten väliset parisuhteet. Tämä on vaikuttanut siihen, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen piirissä perinteisistä poikkeavat suhdejärjestelyt ovat olleet hyväksytympiä. On hyväksyttävämpää, ettei asuta yhdessä. Suhtautuminen parisuhteen ulkopuolisiin suhteisiin ja monisuhteisuuteen voi olla avoimempi.

Voidaan ajatella, että aikuiset ihmiset elävät kuten molemmille sopii, ja niin kauan kuin ei aiheuteta kenellekään vahinkoa, ei ulkopuolisilla pitäisi olla asiaan sanomista. Samalla on tärkeää selkeästi sopia suhteen pelisäännöistä ja rajoista.

Sateenkaaripareilla suhteen luonteen määrittelyyn voi liittyä epäselvyyttä. Epäselvyys voi liittyä vaikeuteen hyväksyä tai tunnistaa omaa identiteettiä. Seksuaalisen ja sukupuolisen identiteetin löytäminen vaatii usein etsikkoaikansa. Ihminen ei välttämättä ole varma, kuka on ja mitä haluaa. Identiteetti voi olla selkeytymätön. Kumppaneilla voi myös olla hyvin erilaisia odotuksia suhteelle.

Parannukset sateenkaariparien laillisessa asemassa koskettavat erilaisia sateenkaaripareja eri tavoin. Lainsäädännössä eri tavoin epäselvä asema voi tuoda parisuhteeseen ja perheen elämään ylimääräistä kuormitusta ja epäselvyyttä eron, vakavan sairastumisen tai kuoleman sattuessa – tilanteissa, joissa lain suomaa turvaa erityisesti tarvitaan.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen verkostoissa ex-kumppanit voivat olla kiinteä, jopa perheen kaltainen osa toistensa elämää, koska piirit ovat pienet ja oma viiteryhmä on tärkeä tuki. Epäselvät rajat entisiin kumppaneihin voivat kuitenkin häiritä uuden suhteen muodostamista. Uusi kumppani voi kokea, että hän ei ole ensisijainen toisen elämässä.

Parisuhteen hyvinvointia tukee se, että sitoutumisesta ja suhteen rajoista on selkeä yhteisymmärrys ja parisuhde priorisoidaan muiden suhteiden edelle. On hyödyllistä keskustella avoimesti odotuksista liittyen mm. yhteiseen tulevaisuuteen, lastenhankintaan, työnjakoon, suhteen rajoihin, taloudellisiin kysymyksiin, vanhenevista perheenjäsenistä huolehtimiseen ja huolenpitoon toisesta vakavan sairauden sattuessa.

Kirjoittajat:

Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Anders Huldén, VTK, palvelukehittäjä

Lähteet:

Aarnio, K., Kallinen, K., Kylmä, J. Solantaus, T. & Rotkirch A. (2017). Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja kokemukset. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D62/2017. Väestöliitto (sähköinen tietoaineisto). Haettu osoitteesta: http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/8234819cdb2019e51743086db087e903/1545405844/application/pdf/6907919/Sateenkaariperheet_2017_paino_korj.pdf

Bigner, J. & Wetchler, L. (2012). Handbook of LGBT-Affirmative Couple and Family Therapy. New York: Routledge.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Miten tasapainoilla pikkulapsiperheessä arjen, vanhemmuuden ja parisuhteen välillä?

Pikkulapsiperheessä arki, vanhemmuus ja parisuhde herättävät meissä monenlaisia tunteita. Katso videot, joissa psykologi Suvi Laru ratkoo...

Pienten lasten vanhempien elämän tasapaino: Yhteisöllisyys

Oman hyvinvoinnin takia on tärkeää pitää huolta siitä, että eri elämänalueet ovat tasapainossa. Lasten ollessa pieniä kodin ulkopuolisiin...

Pienten lasten vanhempien elämän tasapaino: Vanhemmuus

Oman hyvinvoinnin takia on tärkeää pitää huolta siitä, että eri elämänalueet ovat tasapainossa. Joskus pienten lasten vanhempina toimiminen...