BETA Siirry sisältöön

Rahapeliongelma ja sen vaikutukset parisuhteeseen

Julkaistu 12.06.2019 - Tuottanut Väestöliitto
Rahapeliongelman paljastuminen on kriisi sekä pelaajalle että tämän kumppanille. Ongelman laajuus voi tulla heti ilmi tai se voi paljastua pikkuhiljaa. Kuten muihinkin riippuvuusongelmiin myös rahapeliongelmaan liittyy yleensä valehtelua. Ongelmaa peitellään tai sen tuomia haittoja vähätellään. Valehtelu ja siitä seurannut luottamuksen menetys onkin suurimmalle osalle parisuhteista kaikkein suurin haava.

Puolison tunteet rahapeliongelmaista kohtaan voivat olla hyvin ristiriitaiset. Oma kumppani on samaan aikaan rakas ja tärkeä sekä toisaalta pettymyksen tuottaja ja turvattomuuden lähde. Omia tunteita ja kiintymyksen tarpeita voi olla vaikea osoittaa, kun samaan aikaan haluaisi suojata itseään tulevilta pettymyksiltä tai saada toinen ymmärtämään tuottamaansa kipua.

Rahapeliongelmainen tuntee monesti voimakasta häpeää ja hämmennystä. Hän tunnistaa aiheuttavansa huolta ja kiukkua, mutta saattaa kokea, että ei pysty tekemään tilanteelle mitään. Häpeä ja yritys hiljentää riitoja voi saada rahapelaajan vetäytymään parisuhteessaan.

Rahapeliongelmaisten puolisot kuvaavat vaikeutta puhua tilanteesta, koska kumppani usein vetäytyy keskustelusta, kieltää ongelman, tulee vihaiseksi, syyttää tai syyllistyy aiheesta.  Toisaalta keskustelua voi hankaloittaa puolison vaikeudet säädellä omia pettymyksen ja kiukun tunteitaan. Huoli ja stressi voivat tehdä puolison olon ylivireäksi ja ahdistuneeksi, jolloin pieniinkin pelaamisen merkkeihin saatetaan reagoida hyvin voimakkaasti ärtyen ja vaatien. Parisuhteen osapuolet voivat vähitellen etääntyä toisistaan puhumattomuuden ja vaikeiden riitojen vuoksi.

Paras keino tuoda parisuhteessa keskusteluun vaikeita aiheita on ystävällinen jämäkkyys, jossa toista osallistetaan. On hyvä yrittää luoda keskusteluun tunnelma, jossa molemmat voivat kokea tulevansa kuulluksi ja jollain tavoin ymmärretyksi. Ennen kuin asioita ottaa puheeksi voi myös yrittää tutkia omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan ja päästä syvemmälle siitä, mikä erityisesti tuntuu pahalta tai huolestuttaa. Tällä voi varmistaa sen, että saa sanotuksi tärkeimmät asiat, eikä ainoastaan päällimmäistä tunnetta, kuten kiukkua.

Selkeä ja ystävällinen tapa tuoda esiin asioita, ei kuitenkaan poista parisuhteen konflikteja. Toisaalta ilman asioiden kohtaamista ja niistä rehellisesti puhumista tervettä läheisyyttä ja luottamusta ei voida tavoittaa.

Tunnekeskeinen pariterapia peliongelmaisen hoidossa

Tiedetään, että puolison ottaminen mukaan rahapeliongelmaisen hoitoon ehkäisee hoidon keskeyttämistä. Puoliso voi parhaimmillaan olla iso tuki ja turva pelaajan taistellessa riippuvuuden kanssa. Kotitilanteen helpottuminen ja parisuhteen vuorovaikutuksen paraneminen myös poistaa stressiä ja vähentää pelaamisen tarvetta. Myös pelaajan puolison olo paranee kun hänet otetaan mukaan hoitoprosessiin. Jos vain peliongelmainen käy terapiassa, voi kumppani jäädä miettimään, mitä terapiassa tapahtuu ja onko siitä apua. On tärkeää, että pariterapiaan tultaessa rahapelaaja on myöntänyt ongelmansa ja on sitoutunut hoitoon ja avunsaamiseen.

Pariterapia auttaa pareja käymään rakentavaa keskustelua ongelmasta ja sen vaikutuksista parisuhteeseen. Usein parisuhteen molemmilla osapuolilla on pohjimmiltaan halua ymmärtää toisiansa paremmin, mutta heiltä puuttuu keinoja hyvän keskustelun käymiseen.

Peliriippuvuus on sekä parisuhdeongelmien syy että seuraus. Pelaaminen laukaisee parisuhteen ahdinkoa ja toisaalta parisuhteen ahdinko laukaisee tarvetta pelaamiselle. Tunnekeskeisessä pariterapiassa rahapelaaminen ymmärretään osaksi parisuhteen kielteistä vuorovaikutuskehää. Tuo kehä taas on parin vihollinen joka ajaa heitä kauemmas toisistaan ja ehkäisee hyvän ja turvallisen tunneyhteyden syntymistä.

Terapiassa parisuhteen osapuolia autetaan ymmärtämään, että tunnetason turvallisuus on keskeistä sille, että molemmat voivat olla avoimia toisilleen ja vastata toistensa tarpeisiin ja avunpyyntöihin. Syvempiä tunteita tutkitaan ja päästetään pinnalle vähitellen. Pareja autetaan jakamaan tunteitaan kumppanille tavalla joka herättää kumppanissa avoimuutta ja myötätuntoa.

Sekä pelaajan että puolison syvempiä tunteita ja reaktioita voi ymmärtää. Puoliso on monesti hädissään ja ahdistunut pelaamisen tultua parisuhteen väliin. Hän ei enää koe olevansa kumppanilleen tärkein ja monesti kokee, että kumppani on valinnut pelaamisen hänen ohitseen. Tämä tuo pintaan hylätyksi tulemisen ja riittämättömyyden tunteita.  Puolison osoittaman kiukun ja protestin takana on usein kipeitä surun, yksinäisyyden ja huonommuuden tunteita.

Riippuvuudesta kärsivällä voi olla hankaluutta luoda syvempää ja rehellistä läheisyyttä toiseen ihmiseen. Monesti hän tuntee häpeää ja riittämättömyyttä. Riippuvuus on saattanut tuoda nostetta ja antaa mahdollisuuden ahdistuksen säätelyyn ilman ihmissuhteen läheisyyden tuomaa riskiä. Suru, pelot torjunnasta, riittämättömyyden ja tylsyyden tunteet voivat laukaista tarvetta pelaamiselle. Kiintymyssuhdetaustasta käsin pelaamisen voi nähdä ratkaisuna tunnetason nälkiintymiseen ja epätoivoon.

Esimerkki tunnekeskeisestä pariterapiasta

Susan Johnsson kuvaa artikkelissaan peliongelmaisen Louisin ja hänen vaimonsa Annen pariterapiaprosessia.  Pari on ollut pitkään tilanteessa, jossa Anne on vaatinut Louisia lopettamaan pelaamisen ja Louis on vetäytynyt tai kadonnut pelaamaan. Louis myöntää, että hänen pakkomielteensä pokerin pelaamiseen on tuhonnut hänen vaimonsa luottamuksen häneen. Molemmat tunnistavat kehän, jossa Anne on yrittänyt mukautua ongelmaan, mutta sitten ajoittain räjähtänyt ja syyttänyt miestään. Näissä hetkissä Louis on puolustanut itseään, sulkeutunut ja lähtenyt pelaamaan. Louis näkee pelaamisen stressin helpottajana. Anne taas kutsuu pelaamista Louisin rakastajattareksi.

Terapiassa Anne menee herkästi paniikkiin ja raivoon jos Louis tuo vähänkin esiin pelaamisen mahdollisuutta. Louisilla taas on hankaluuksia kuvata tunteitaan, mutta hänen kasvoiltaan näkee surun ja häpeän tunteet. Louis tekee omassa terapiassaan töitä masennuksensa kanssa ja tunnistaa, että ainoa aika jolloin hän ei kokenut masennusta oli parin ensimmäiset vuodet yhdessä. Kun Louis tuo tämän esiin, Anne vastaa; ”sinä olit se joka lopetit nuo onnelliset vuodet, sinä jätit minut ja valitsit voiton tuoman mielihyvän”. Louis myöntää, että voiton odotus oli huume, joka myrkytti hänet.

Loui: ” en pysty kontrolloimaan pelaamista”.

Anne: ” sinä et pysty kontrolloimaan mitään, sinä olet tuon tavan pauloissa ja sinä petit minut, en merkinnyt sinulle mitään, ryöstit minut.”

Louis: ”Petin myös itseni”.

Louis: ” Olen ollut yksin ikuisuuden. Yritän kovasti. Pokeri oli aina siellä. Luotin pokeriin, kun menetimme toisemme. Sinä olit aina lasten kanssa ja minusta tuli jotenkin toivoton. Pokeripöydässä olin voittaja ja monet sanoivat, että olin nerokas.

Pariterapeutin tärkeänä tehtävänä on ymmärtää ja suhtautua hyväksyvästi parisuhteen molempien osapuolien kokemuksiin. Terapeutti voi ymmärtää sekä peliriippuvaisen tarvetta etsiä nostetta pelaamisesta että kumppanin hätää ja protestia riippuvuudesta, joka vie puolisoa etäälle.

Louis: ”Vihasin työtäni. Koin, että olin menettänyt sinut. Minä vain epäonnistuin ja epäonnistuin, joten etsin yhä enemmän nostatusta pelipöydästä. ”

Johnsson kirjoittaa, että peliriippuvuuden koskettaman parisuhteen tunteiden musiikki on sama, joka löytyy myös muilta ahdinkoon ajautuneilta pareilta. Vetäytyvä kumppani kärsii arvottomuuden ja riittämättömyyden tunteista ja menee piiloon puolisoltaan, hiljenee. Hän voi etsiä riippuvuuden kohteesta nostatusta ja arvostusta. Mitä enemmän kumppani kääntyy riippuvuutensa puoleen sitä enemmän puolison paniikki kasvaa.  Puoliso kokee itsensä vihaiseksi ja hylätyksi. Tärkein askel eheytymiseen tunnekeskeisessä terapiassa on, kun pari uskaltautuu liittymään toisiinsa tunnetasolla, asettamaan itsensä haavoittuvaksi ja kertomaan omista tarpeistaan.

Louis: ”Tarvitsin tämän katastrofin herätäkseni. En halua menettää sinua ja haluan olla isä, mutta en osaa kuin etäisyyttä. Olen kauhuissani siitä, että en pysty voittamaan tässä. En tiedä kuinka olla hyvä puoliso. Haluaisin oppia, haluaisin, että ottaisit riskin ja antaisit minun oppia.”

Myös haavoittuneen kumppanin luottamuksen palauttamisen prosessi on tärkeä. Kun turvallisuus lisääntyy, itsensä kovettanut puoliso voi uskaltaa alkaa vähitellen pehmetä ja ottaa vastaan kumppanin kokemuksia. Uudelleen luottaminen pettymysten jälkeen on usein hyvin pelottavaa. Monesti myös parisuhteen ei pelaavalla osapuolella voi olla hankaluuksia tunnistaa syvimpiä ydintunteitaan ja kertoa niistä toiselle. Psykoterapiaprosessissa pintaan tulee monia luottamuksen haavoja, jotka ovat syntyneet pelaamisen vuosina. Hetkinä, jolloin puoliso on kokenut, että toinen ei ole ollut läsnä.

Anne: ” Se saa sinut otteeseensa uudelleen ja sinä katoat. Minulla ei ole enää väliä. En uskalla luottaa sinuun. Mieleni palaa yöhön jolloin poikamme löi päänsä ja sinä et tullut. Sinä et tullut”.

Terapian apu perustuu prosessiin, jossa turvallinen tunneyhteys voidaan muodostaa uudelleen. Se ei ole nopea apu ja siihen tarvitaan molempien sitoutuminen prosessiin sekä valmius muutokseen.  Louisin ja Annen terapialla oli onnellinen loppu. Louis pystyi näkemään oman toistuvan ongelmansa ja pystyi ottamaan siitä vastuuta. Pikku hiljaa Louis huomasi, että hänen tarpeensa pelaamiseen ei ollut enää läsnä ja hän koki puolisonsa läheisemmäksi kuin aikaisemmin. Anne kuvasi, että hän alkoi vähitellen tuntemaan olonsa turvallisemmaksi vaikka olikin toisinaan yhä ylivireä, ahdistunut tai surullinen. Pari näki pelaamisen ongelman asiaksi, jonka kanssa he painivat yhdessä.

Landau-North, M., Johnson, S. M., & Dalgleish, T. L. (2011). Emotionally focused couple therapy and addiction. In J. L. Furrow, S. M. Johnson, & B. A. Bradley (Eds.), The emotionally focused casebook: New directions in treating couples (pp. 193-217). New York, NY, US: Routledge/Taylor & Francis Group.

Tremblay, J. ym. (2017) The experience of couples in the process of treatment of patological gambling: Couple vs. individual therapy.

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Parisuhdeviikko on hyvinvoinnin teemaviikko, jonka järjestävät yhteistyössä Parisuhdekeskus Kataja , Suomen uusperheiden liitto ja Väestöliiton...

Lapsettomat Äitipuolet

Lapsettoman äitipuolen rooli uusperheessä on monitasoinen ja usein haastava. Äitiyteen liittyvät myytit ja oletukset ja yhteisön paine haastavat...

Mistä tietää, että kahdenvälinen, seksuaalinen parisuhde on hyvällä pohjalla?

Kun kahdenvälinen intiimi parisuhde on hyvällä pohjalla, sen perusasiat ovat kunnossa. Niitä ovat intiimi läheisyys, intohimo ja halu sitoutua....