Siirry sisältöön

Mitä gynekologilla tapahtuu?

11.06.2020 klo 10:12 - Tuottanut Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry
Mitä kuuluu gynekologiseen tutkimukseen? Mitä gynekologi tekee? Gynekologikäynti voi jännittää kaikkia. Erityisen jännittävä tilanne voi kuitenkin olla nuorille sekä niille, jotka hakevat apua epätyypillisiin gynekologisiin oireisiin.

Jos gynekologinen tutkimus jännittää, siitä kannattaa kertoa avoimesti hoitohenkilökunnalle. Usein käynnille saa ottaa mukaan myös tukihenkilön, mutta varmista tämä omalta vastaanotoltasi.

Ennen gynekologista tutkimusta potilas haastetellaan, jotta saadaan mahdollisimman kattava käsitys tilanteesta. Tarkat esitiedot ovat tärkeitä, jotta tutkittaessa kyetään etsimään oikeita asioita. Tarkat esitiedot voivat ohjata oikeiden lisätutkimusten tekoon ja helpottaa mahdollisen diagnoosin tekemistä. 

Gynekologiseen tutkimukseen kuuluu usein vatsan tunnustelu ja sisätutkimus. Tutkimusta varten maataan selällään alavartalo paljaana gynekologisella tutkimuspöydällä. Jalat ovat hiukan levällään ja tuettuina jalkatelineeseen. Mitä paremmin lihasten rentouttaminen onnistuu, sen helpommin myös tutkimus onnistuu. Lihasten rentouttamista voi harjoitella etukäteen jo kotona ja apuna voi käyttää erilaisia harjoituksia lantionpohjan lihasten tunnistamiseen ja rentouttamiseen.

Ennen tutkimusta kannattaa käydä vessassa, sillä tyhjä virtsarakko helpottaa tutkimuksen tekemistä. Täysinäinen rakko voi aiheuttaa epämukavuutta tai jopa kipua, sekä tehdä tunnustelun epäluotettavaksi.

Ensin tarkastellaan ulkosynnyttimien ja emättimen suuaukon tilanne. Tarkastelun jälkeen emättimeen viedään tähystin eli spekula. Spekulan sisäänviennin helpottamiseksi käytetään liukastetta. Välineet voivat olla muoviset kertakäyttöiset tai metalliset, jotka voivat tuntua vähän viileiltä. Spekulatutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa myös näytteitä.

Varsinaisessa sisätutkimuksessa tunnustellaan kohdun koko, asento ja rakenne sekä munasarjojen koko ja aristus. Tutkimusta voidaan täydentää peräaukon kautta tehtävällä tutkimuksella. Jos selvitellään esimerkiksi kipujen tai vuotohäiriöiden syytä, tehdään tutkimuksen yhteydessä usein emättimen kautta kaikututkimus.

Mikäli sinulla on epätyypillisiä oireita ja tilanteesi mietityttää sinua, kannattaa aina kääntyä terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Voit myös käyttää oireidesi seuraamiseen Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry:n kehittämää ilmaista Moona Oirepäiväkirja -mobiilisovellusta. Sovellus auttaa tekemään näkyväksi kuukautiskierron vaikutuksia elämääsi ja sanoittamaan kuukautiskiertoon liittyviä oireita. Seuraamalla kuukautiskiertoasi voit myös huomata kierrossa mahdollisesti tapahtuvat muutokset sekä uuden oireet.

 

Kirjoittajat:

järjestökoordinaattori Charlotta Piri ja projektikoordinaattori Anna Kivimäki, Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry

 

Lähteet:

Tiitinen, Aila (2019) Gynekologinen tutkimus. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00125. Viitattu 11.6.2020.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on astman hallinta? / Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoisku

Tallenne Astman omahoidon ABC -hankkeen tietoiskusta. Luennoimassa keuhkolääkäri Antti Saarinen Filha ry:stä.

Digilaitteet ja keskittyminen, tehtäviä lapsen kanssa

Tässä osuudessa voitte käsitellä yhdessä lapsen kanssa digilaitteiden vaikutuksia keskittymiseen. Lue alapuolella olevat tehtävänannot....

Vertaistuesta voimaa astman omahoitoon

Astman omahoidolla tarkoitetaan sairastuneen osallistumista oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoidon toteuttamiseen saat tukea...